Ajankohtaista

Luetko sinä? -kampanjan voitot Mäntsälään, Poriin ja Hyvinkäälle

Luetko sinä? -kampanjan voitot Mäntsälään, Poriin ja Hyvinkäälle

Kahdeksasluokkalaisille suunnattu Luetko sinä? -kampanja on nyt ratkennut. Tämän vuoden kampanjan voitti Riihenmäen koulun 8F-luokka Mäntsälästä. Toiseksi sijoittui Porin Kuninkaanhaan koulun 8A ja kolmanneksi Pohjoispuiston koulun 8A Hyvinkäältä.

Luetko sinä? -kampanjassa kahdeksasluokkalaiset kirjoittivat arvioita Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Juuli Niemen novellista Rakkaudesta lajiin, joka julkaistiin sanomalehdissä syyskuun alussa. Novelli sai kahdeksasluokkalaiset pohtimaan uusperheen haasteita, isä–poika-suhteen jännitteitä sekä sitä, miten teini-ikäinenkin tarvitsee isän tukea ja läsnäoloa.

Voittotekstin Ihmisiä itse kukin kirjoitti Maija Joensuu. Teksti on arvioraadin mukaan ehjä ja hallittu kokonaisuus. Kirjoittaja tekee novellista oivaltavia tulkintoja ja avaa hyvin myös lukukokemustaan. Toiseksi sijoittuneen Matilda Mannströmin tekstiä Auta minua, olenhan vasta nuori arvioraati kiittää persoonallisesta tyylistä, koskettavuudesta ja hyvistä tulkinnoista. Kolmanneksi sijoittuneen Ida-Maria Kouhian Kipuilua on raadin mukaan kypsä teksti, jossa näkyy vahva novellin vertauskuvallisen tason ymmärtäminen.

Arviointiraatiin kuuluivat vapaa tutkija, kriitikko ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen, kustannustoimittaja Essi Kytöhonka WSOY:stä ja mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta.

Tänä vuonna loppukilpailu oli melko tasainen. Terävät analyysit novellista sekä hyvin jäsennellyt arviot ilahduttivat raatia. Toisaalta raati kaipasi teksteihin enemmän lukemisen paloa ja oivaltamisen iloa sekä lukijan omaäänistä luentaa.

Luetko sinä? on kahdeksasluokkalaisille suunnattu kampanja, jonka Suomen Kustannusyhdistys ja Sanomalehtien Liitto järjestivät nyt seitsemättä kertaa. Kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 9 100 kahdeksasluokkalaista.

Kisan voittoteksteihin ja arviointiraadin perusteluihin voit tutustua osoitteessa www.luetkosina.fi.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Luetko sinä? -kampanjassa mukana yli 9100 kasiluokkalaista

Tämän vuoden Luetko sinä? -kampanjaan ilmoittautui mukaan yli 9100 kasiluokkalaista. Viime vuoden Finlandia Junior -voittaja Juuli Niemi kirjoittaa kampanjaa varten novellin, joka ilmestyy sanomalehdissä syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Kasiluokkalaiset kirjoittavat novellista arvioita, joita julkaistaan Aleksis Kiven päivänä 10.10. kampanjaan osallistuvissa sanomalehdissä. Kolme parasta luokkaa palkitaan luokkaretkirahastipendillä.

Suomen Kustannusyhdistys ja Sanomalehtien Liitto järjestävät kampanjan nyt kuudetta kertaa. Kampanjan tavoitteena on innostaa kasiluokkalaisia tutustumaan kirjallisuuteen ja sanomalehteen hauskalla ja haastavalla tavalla. Lue lisää kampanjasta täältä.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Mediakasvatuskoulutus 22.9.

Mediakasvatuskoulutus opettajille ja toimittajille 22.9.

Sanomalehtien Liiton mediakasvatuskoulutus kokoaa opettajat ja toimittajat yhteen ajankohtaisten mediakasvatusteemojen äärelle syyskuussa. Koulutus järjestetään Helsingissä, Kulttuuritehdas Korjaamolla perjantaina 22.9.2017. Tänä vuonna koulutuksessa pureudutaan kriittiseen medialukutaitoon ja erityisesti kuvaan sekä videoon.

Koulutus on suunnattu mediakasvatuksesta ja sanomalehti opetuksessa -työstä kiinnostuneille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille sekä sanomalehtien toimittajille ja muulle lehtien henkilöstölle.

Ilmoittaudu koulutukseen täällä. Paikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus on maksuton, mutta peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista veloitamme 70 euron maksun.  


Mediakasvatuskoulutus

Aika: perjantai 22.9.2017 klo 10–15
Paikka: Helsinki, Kulttuuritehdas Korjaamon Vintti (Töölönkatu 51)

9.30-10 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10 Faktana, kiitos!

Miksi on tärkeää puhua journalismista koulussa? Anne Leppäjärvi, toimittajakoulutuksen johtaja, Haaga-Helia
Lapsilla on oikeus tietää, mitä maailmassa tapahtuu Helsingin Sanomien Lasten Uutisten tuottaja Fanny Fröman
Kuvat ja ideologinen vaikuttaminen verkossa. Tutkija Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto.

11.30 Lounas

12.30 Uutiskuva ja -video

Onko uutiskuva totta? Lehtori Hanna Weselius, Aalto-yliopisto
Millainen on hyvä uutisvideo? Aamulehden Klipin tuottaja Tuukka Välimäki

13.30 Kahvitauko

14-15 Video koulussa

Miten videosta voi tulla tehokkaampi oppimisen väline ? Mediapedagogi Ismo Kiesiläinen

Muutokset mahdollisia.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Nuoret estradille #2 Näkökulmia julkaisemisen etiikkaan.

Nuoret estradille #2 Näkökulmia julkaisemisen etiikkaan.

Juuri julkaistu Nuoret estradille #2 Rohkeutta ja vastuuta -materiaali valottaa henkilöjuttujen avulla julkaisemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Se antaa työkaluja pohtia julkaisemista, mediaa ja julkisuutta erityisesti osana nuorisotyötä.

Materiaali on osa Tampereen yliopiston, Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton kolmivuotista Nuoret estradille -yhteishanketta. Hanke pureutuu nuorten monilukutaitohaasteisiin, tutkii ja kehittää mediapedagogisia malleja mediakasvatukseen, sekä tuottaa ja julkaisee oppimateriaalia nuorisotyöhön.

Nuoret estradille #2 Rohkeutta ja vastuuta

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Nuoret luottavat kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta

Nuoret luottavat kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta

Yläkouluikäiset nuoret luottavat vahvasti omaan kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta, selviää Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:ltä tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten yläkouluikäiset nuoret arvioivat erilaisten lähteiden luotettavuutta osana netti- ja somearkeaan.

Luotettavuuden arvioinnissa perinteisten medioiden brändeillä ja formaateilla on nuorille iso merkitys. Nuoret esimerkiksi luottavat tietoon, jonka lähteenä on tunnettu sanomalehtibrändi. Myös sanomalehtiformaatti viestii nuorelle luotettavuudesta.

Nuoret pitävät uutissisältöjä luotettavina. Uutisten luotettavuus tarkoittaa nuorelle sitä, että faktat ovat oikein, jutuissa ei ole väärää tietoa eikä lukijaa johdeta harhaan. Nuoret eivät sen sijaan tarkastele luotettavuutta esimerkiksi siitä näkökulmasta, mitä asioita uutisoidaan ja mitä jätetään uutisoimatta.

Tutkija Hanna Vesan mukaan nuoren voi olla hyvin vaikeaa erottaa uutista valeuutisesta, jos se sijaitsee sanomalehden näköisessä ympäristössä, koska uutismainen formaatti ohjaa nuorta luottamaan sisältöön, vaikka se ei olisikaan totta.

”Jos uutinen kuulostaa epäuskottavalta, tarkistetaan tietoja muista uutislähteistä. Nuoret kuitenkin lukevat vain vähän uutisia, joten heillä ei välttämättä ole riittävästi taustatietoja, jonka avulla he kyseenalaistaisivat lukemaansa”, Vesa sanoo. ”Toisaalta koska nuoret todella lukevat vain vähän uutisia, todennäköisyys kohdata valeuutinen on pieni.”

Sivuston ulkonäkö, julkaisijan tunnettuus ja kävijöiden kommentit vaikuttavat luotettavuuteen

Suurimmassa osassa käyttämistään netti- ja somesisällöistä luotettavuusnäkökulmalla ei ole nuorille kovin suurta merkitystä. Nuoret arvioivat sisältöjen luotettavuutta yleensä vain silloin, kun heille syntyy epäilys sisällön luotettavuudesta.

Kun nuoret lukevat sisältöjä, joiden lähdettä he eivät pysty nimeämään, he arvioivat luotettavuutta sivuston ulkonäön ja sisällön antamien pienien vihjeiden perusteella.  Yhdeltä henkilöltä lähtöisin olevassa sisällössä luotettavuutta arvioidaan henkilön tunnettuuden, seuraajien määrän ja some-yhteisön kommenttien perusteella. Myös sisällön tuottajan tapa kertoa asioista vaikuttaa kokemukseen luotettavuudesta.

Eri somekanavissa luotettavuus tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi Instagramissa luotettavuus liittyy kuvien ja profiilin aitouteen, ja Youtubessa luotettavuutta arvioidaan julkaisijan tunnettuuden ja kävijöiden kommenttien avulla.

Lisätietoja tutkimuksesta sanomalehdet.fi-sivulta

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Uusista materiaaleista työkaluja juttujen tekemiseen

Uusista materiaaleista työkaluja juttujen tekemiseen

Sanomalehtien Liitto on juuri julkaissut kaksi uutta oppimateriaalia, jotka antavat työkaluja toimittajan työn harjoitteluun.

Yläkoulu- ja lukioikäisten Jutuntekijän opas avaa toimitusprosessia ideoinnista tiedonhakuun ja faktantarkistukseen. Materiaalin ydin ovat käytännölliset harjoitukset, joiden avulla voi käydä läpi koko juttuprosessin. Materiaalia voi hyödyntää sekä osana opetusta että nuorisotyössä. Sanomalehtien Liitto on tuottanut materiaalin yhteistyössä Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen Nuorten ääni -toimituksen kanssa. Kaikki harjoitukset ovat Nuoren ääni -toimituksen tekemiä ja ne on testattu myös käytännössä.

Aalakoululaisten Vikkilän Sanomat -lautapelin avulla voi harjoitella hauskalla tavalla toimittajan työtä. Lapset saavat pelin edetessä esimakua toimittajan työn eri vaiheista: ideoinnista, tiedonhankinnasta, kuvittamisesta, kirjoittamisesta ja faktantarkistamisesta.

Materiaaleja voi hyödyntää osana Meidän juttu -toimituksen työskentelyä.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Meidän juttu -verkkolehti on nyt julkaistu

Meidän juttu -verkkolehti on nyt julkaistu

Lasten ja nuorten verkkolehti Meidän juttu on nyt avoinna ja kaikkein koulujen käytössä. Tervetuloa mukaan! Voit rekisteröityä käyttäjäksi osoitteessa https://www.meidanjuttulehti.fi/rekisteroidy.

Meidän juttu on verkkolehti, joka vaalii ja edistää lasten ja nuorten sananvapautta Suomen itsenäisyyden juhlavuotena. Lapset ja nuoret ympäri Suomen tekevät juttuja itselleen tärkeistä aiheista ja näkökulmista. Jutut kertovat siitä, mitä nuoret ajattelevat yhteiskunnasta juuri nyt Suomen täyttäessä 100 vuotta.

Lue lisää Meidän jutusta täältä.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Luetko sinä? -kampanjan voitto Hämeenlinnaan

Luetko sinä? -kampanjan voitto Hämeenlinnaan

Tämän vuoden Luetko sinä? -kampanjan voitti Kaurialan koulun 8E-luokka Hämeenlinnasta. Toisen palkinnon sai Perniön yhteiskoulun 8B ja kolmannen palkinnon Tuupovaaran koulun kahdeksas luokka.

Voittajatekstin Lähiauttamisen voima kirjoitti Elsa Löytynoja. Arviointiraadin mukaan kirjoittaja kiteyttää hyvin, mistä novelli kertoo, analysoi sitä monipuolisesti ja tulkitsee sen teemoja perustellusti. Toiselle sijalle tulleen Alina Piispan tekstiä Hihnan päässä enemmän kuin eläin raati kiittää ytimekkyydestä: kirjoittaja sanoo tiiviissä tekstissä paljon.  Kolmannelle sijalle tulleen Helmi Jormanaisen tekstissä on raadin mukaan hienoa omakohtaisuutta ja vapautunutta tulkintaa. Siitä näkee, että kirjoittaja on itsenäinen lukija ja kypsä kirjoittaja.

Arviointiraatiin kuuluivat vapaa tutkija, kriitikko ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen, kustannustoimittaja Sanna Jaatinen Otavasta ja mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta.

Tänä vuonna loppukilpailu oli poikkeuksellisen tasainen. Raati iloitsi erityisesti kahdeksasluokkalaisten rohkeudesta ilmaista myös kriittisen näkemyksensä novellista, mutta kaipasi lisää eläytyvää lukemista.

Luetko sinä? on kahdeksasluokkalaisille suunnattu kampanja, jonka Suomen Kustannusyhdistys ja Sanomalehtien Liitto järjestivät nyt kuudetta kertaa. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset kirjoittivat arvioita Finlandia Junior -voittaja Nadja Sumasen novellista Hihnan päässä elämä, jonka Sumanen kirjoitti tätä kampanjaa varten. Kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 8 000 kahdeksasluokkalaista.

Kisan voittoteksteihin ja arviointiraadin perusteluihin voit tutustua osoitteessa www.luetkosina.fi.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Meidän kaikkien juttu -koulutuksesta työkaluja mediakasvatusprojekteihin

Meidän kaikkien juttu -koulutuksesta työkaluja mediakasvatusprojekteihin

IMG_20160909_135436Meidän kaikkien juttu! -mediakasvatuskoulutus järjestettiin ravintola Palacessa. Koulutukseen osallistui noin sata toimittajaa ja opettajaa. KUVA: Laura Kakkonen

Sanomalehtien Liitto järjesti 9.9. Meidän kaikkien juttu! -mediakasvatuskoulutuksen opettajille ja toimittajille. Koulutukseen osallistui noin sata sanomalehti opetuksessa -työstä ja mediakasvatuksesta kiinnostunutta opettajaa ja toimittajaa.

Koulutuksessa toimittaja Johanna Vehkoo kertoi, millaista medialukutaitoa valeuutisaika vaatii, ja tutkija Janne Matikainen avasi vloggaajanuoren media-arkea.

Kuulimme myös lehtien ja koulujen uuden opetussuunnitelman hengessä toteuttamista yhteisprojekteista. Päivän lopuksi ideoimme kymmenen uutta yhteisprojektia.

Koulutuksen esitykset:

Mitä uutta sanomalehti opetuksessa -työssä?
Mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen ja projektipäällikkö Piia Hietamäki Sanomalehtien Liitosta

Onko tämä totta? Medialukutaito valeuutisaikana
Toimittaja Johanna Vehkoo

Vloggaajan mediamaailma.
Yliopistotutkija Janne Matikainen

Toimitusvaltaus. Sampo-lehti ja Herajärven koulu, Saarijärvi
Tuuli Laaksonen (Herajärven koulun 4. luokka) ja Johanna Hemminki (Saarijärven keskuskoulun 7. luokka)

Uutisviisaat-kilpailu Savon Sanomat ja Pohjois-Savon koulut
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jouni Virtanen (Kuoppakankaan koulu, Varkaus) ja Pohjois-Savon Sanomalehti opetuksessa -toiminnanohjaaja Henna Hämynen

Mustaa valkoisella -liite. Kainuun sanomalehdet ja koulut.
Päätoimittaja Sirkku Rautio Ylä-Kainuusta ja toimittaja Tiina Suutari Kainuun Sanomista.

Kriittinen lukutaito keskiössä Lukutaitopäivän kampanjassa

Kriittinen lukutaito keskiössä lukutaitopäivän kampanjassa

YK:n Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Tämän vuoden lukutaitopäivän kampanjassa tuomme esiin kriittisen lukutaidon merkitystä Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvan avulla

Suomalaiset ovat lukutaitoista väkeä. Hyvään lukutaitoon ei kuitenkaan riitä, että osaa kirjaimet ja ymmärtää sanat – täytyy myös osata lukea kriittisesti ja ymmärtää ironiaa.

Monet sanomalehdet toimittavat lukutaitopäivänä ilmaislehtiä kouluun, ja osalla lehdistä on myös verkkolehti avoinna. Kannattaa seurata lähilehden ilmoittelua aiheesta.

Oikein hyvää lukutaitopäivää kaikkiin kouluihin!

Sieppaa

 

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Toimitusvaltaus!-oppaasta käytännön vinkkejä mediakasvatusprojekteihin

Toimitusvaltaus!-oppaasta käytännön vinkkejä mediakasvatusprojekteihin

Tänä syksynä alakouluissa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka korostaa muun muassa ilmiöpohjaista oppimista, projektimaista työskentelyä ja yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Uudesta Toimitusvaltaus! Ja yhdeksän muuta mediakasvatusprojektia –materiaalista saa käytännöllisiä vinkkejä koulun ja lehden yhteisprojekteihin

Materiaaliin on koottu kymmenen projektia, joita sanomalehdet ja koulut eri puolilta Suomea kokeilivat viime lukuvuonna. Materiaali on tarkoitettu sekä lehtien että koulujen käyttöön.  Materiaalista voi tilata myös painetun version.

Toimitusvaltaus!-materiaalin löydät täältä

Mediakasvatuskoulutus syyskuun alussa

Mediakasvatuskoulutus syyskuun alussa

Sanomalehtien Liiton Meidän kaikkien juttu! -mediakasvatuskoulutus kokoaa toimittajat ja opettajat yhteen ajankohtaisten mediakasvatusteemojen äärelle heti lukuvuoden alussa. Koulutus järjestetään Helsingissä perjantaina 9.9.2016.

Koulutus on suunnattu kaikille mediakasvatuksesta ja sanomalehti opetuksessa -työstä kiinnostuneille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille sekä sanomalehtien toimittajille ja muulle lehtien henkilöstölle.

Aamupäivällä faktantarkistukseen perehtynyt toimittaja Johannna Vehkoo kertoo, millaista kriittistä medialukutaitoa valeuutisaika vaatii, ja sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen avaa vloggaajanuoren media-arkea.

Iltapäivällä keskiössä on muuttuva koulu. Kuulemme käytännön kokemuksia uudenlaisesta koulujen ja lehtien yhteistyöstä. Pääsemme myös itse ideoimaan uutta.

Koulutuksessa julkaistaan myös uusi Sanomalehtien Liiton tuottama materiaali, joka antaa käytännön työkaluja lehtien ja koulujen yhteistyöhön uuden opetussuunnitelman hengessä.

Tervetuloa kohtaamaan, keskustelemaan ja oppimaan uutta heti lukuvuoden aluksi!

Ilmoittautuminen koulutukseen on päättynyt.


MEIDÄN KAIKKIEN JUTTU!

Sanomalehtien Liiton mediakasvatuskoulutus


Aika perjantai 9.9.2016 klo 10–15

Paikka: Helsinki, Ravintola Palace, Eteläranta 10 (10. kerros)

9.30-10 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10    Kriittinen ja aktiivinen mediakansalainen

  • Mihin lehdet ja koulut tarvitsevat toisiaan? Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen
  •  Mitä uutta sanomalehti opetuksessa -työssä? Mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen ja projektipäällikkö Piia Hietamäki Sanomalehtien Liitosta
  • Onko tämä totta? Medialukutaito valeuutisaikanaToimittaja Johanna Vehkoo
  • Vloggaajan mediamaailma. Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen

11.30 LOUNAS

12.30 Mukana muuttuvassa koulussa

  • Näin me sen teimme! Kolme käytännön mediakasvatusprojektia
  • Kuka pelkää digiloikkaa? Osallistavaa työskentelyä, Dramauttajat

13.30 KAHVITAUKO

 13.50 Mediakasvatus on yhteinen juttu! Pienryhmätyöskentelyä.

15 Koulutuksen päätös

Muutokset mahdollisia.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Media-ala puolustaa yhteisvoimin vastuullista sananvapautta

Media-ala puolustaa yhteisvoimin vastuullista sananvapautta

Sanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen.

Sanomalehtien Liiton tuottamassa ilmoituksessa kaksikymmentä media-alan toimijaa ottaa yhdessä kantaa vastuullisen sananvapauden puolesta.

Sananvapauden puolesta työskentelevät järjestöt ja yhdistykset haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella. Järjestöt sitoutuvat toimimaan vastuullisen sanankäytön puolesta ja kehottavat jokaista miettimään, miten itse käyttää sanoja.

Lue lisää kannanotosta Sanomalehtien Liiton sivuilta.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Lapset ja nuoret saavat Suomi 100 -juhlavuodeksi oman verkkolehden

Lapset ja nuoret saavat Suomi 100 -juhlavuodeksi oman verkkolehden

Sanomalehtien Liitto tuottaa Suomi 100 -juhlavuodeksi lasten ja nuorten osallistavan Meidän juttu -verkkolehden. Meidän juttu on mediakasvatuksellinen oppimisympäristö, jossa lapset ja nuoret voivat itse tehden oppia journalistisia taitoja. Samalla se on kiinnostava journalistinen julkaisu.

Meidän jutun toimittajia ovat lapset ja nuoret. Lehdessä julkaistaan lasten ja nuorten tekemiä oikeita uutisia isoista yhteiskunnallisista aiheista. Lehden avulla voi oppia journalistisia taitoja, median toimimisen tapoja ja verkkojournalismin erityispiirteitä. Toimittajina lapset ja nuoret perehtyvät myös journalismin etiikkaan ja siihen, miten journalismi eroaa kaikesta muusta sisällöstä.

Verkkolehtihanke nivoutuu uuden perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin. Se tukee ilmiöpohjaista sekä projektimaista oppimista ja koulujen digiloikkaa. Verkkolehti tukee myös monia uuden opsin mukaisia laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.

Sananvapauden vastuullista käyttöä

Sanomalehtien Liiton liittojohtajan Jukka Holmbergin mukaan juuri nyt tarvitaan uudenlaista mediakasvatustyötä, sillä luotettavan toimitetun ja tarkistetun tiedon merkitys on korostunut.

”On erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään erilaisten mediasisältöjen eroja sekä journalismin etiikkaa käytännössä. Sananvapaus ei tarkoita, että kuka tahansa saa sanoa ja julkaista mitä tahansa, ja tämän harkinnan harjoitteluun juhlavuoden verkkosanomalehti tarjoaa vastuullisen alustan”, Holmberg sanoo.

Osa juhlavuoden ohjelmaa

Verkkolehti on sanomalehtien ja koulujen yhteinen hanke. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Suomen peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Sanomalehtien Liiton jäsenlehdet voivat linkittää tai liittää sivuston sisältöjä osaksi omia sivujaan.

Hanke on saanut rahoitusta Viestinnän tutkimussäätiöltä sekä valtioneuvoston asettamalta Suomi 100 -hankkeelta ja se on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Verkkolehti julkaistaan vuoden 2017 alussa ja se on toiminnassa koko itsenäisyyden juhlavuoden ajan.

Lehdistötiedote: Lapset ja nuoret saavat Suomi 100 -juhlavuodeksi oman verkkolehden

 

SuomiFinland100-tunnus_nettiin

 

 

 

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Yläkouluikäiset arvostavat luotettavaa tietoa verkossa

Yläkouluikäiset arvostavat luotettavaa tietoa verkossa

Tiedon luotettavuus verkossa on yläkouluikäisten nuorten mielestä tärkeää, selviää Sanomalehtien Liiton TNS Gallupilta tilaamasta Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimuksesta. Yläkouluikäiset arvioivat lisäksi, että luotettavan tiedon merkitys verkossa kasvaa tulevaisuudessa.

13–15-vuotiaiden nuorten mielestä luotettavuuden kannalta on tärkeintä, että juttu on julkaistu sellaisen sivuston tai median sivulla, jota he pitävät luotettavana. Nuoret pitävät tärkeänä myös sitä, että jutusta käy selvästi ilmi, onko kyse faktasta vai mielipiteestä ja onko jutulla tarkoitus myydä jotakin.

Luotettavimpina medioina nuoret pitävät televisiokanavia ja painettuja sanomalehtiä. Seuraaviksi luotetuimpia ovat Google, sanomalehtien nettisivustot ja Wikipedia. Vähiten luottamusta nauttivat blogit, viihdeuutissivustot, keskustelupalstat sekä MV-lehden ja Magneettimedian kaltaiset sivustot.

Kriittinen lukutaito vahvistuu yläkoulun aikana

Nuoret ovat tutkimuksen perusteella varsin tietoisia netin luotettavuusongelmista. Yli kolme neljästä kertoo törmäävänsä verkossa valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon vähintään silloin tällöin. Nuoret törmäävät valheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon useimmin keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa sekä MV-lehden ja Magneettimedian kaltaisilla sivustoilla. Aiempaa useammin epäluotettavaan tietoon verkossa törmää viidennes vastaajista. Perinteisissä medioissa valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa kohdataan hyvin harvoin.

Tiedostavan ja kriittisen lukemisen taidot vahvistuvat tutkimuksen perusteella yläkoulun aikana. 15-vuotiaat kiinnittävät nuorempiaan enemmän huomiota siihen, millä sivustolla juttu on julkaistu ja miten luotettavasta mediasta on kysymys. 15-vuotiaat uskovat myös nuorempiaan vahvemmin, että luotettavan tiedon merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

”Tutkimus osoittaa, että mediakasvatuksen näkökulmasta yläkoulu on kriittistä aikaa. On olennaista, että tässä ikävaiheessa nuoret oppivat lähdekriittisyyttä ja keinoja tunnistaa luotettava tieto”,  korostaa Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen.

Some on myös uutiskanava

Tutkimuksessa kartoitettiin myös, mitä nuoret tekevät päivittäin verkossa ja mistä he seuraavat uutisia. Nuorten päivittäin eniten käyttämät mediat ovat YouTube ja sosiaalinen media (some). Näitä käyttää päivittäin neljä viidestä 13–15-vuotiaasta nuoresta.

Some on myös merkittävä uutisten lähde. 57 prosenttia yläkouluikäisistä seuraa uutisia somen kautta. Televisiosta ja iltapäivälehtien verkkosivuilta uutisia seuraa noin puolet, sanomalehtien nettisivuilta joka neljäs ja painetuista sanomalehdistä joka viides nuori. Sanomalehtien edelle nuorten käyttäminä uutismedioina nousevat YouTube ja Google.

”Todennäköisesti monien sosiaalisessa mediassa julkaistavien uutisten alkuperäinen lähde löytyy perinteisemmistä uutiskanavista, mutta loppukädessä enemmistö nuorista kokee seuraavansa uutisia sosiaalisen median sivustoilta”, pohtii tutkimusjohtaja Marianne Lindholm TNS Gallupista.

Suosituimmat somepalvelut ovat tutkimuksen mukaan Youtube ja WhatsApp. Niitä käyttää yli 80 prosenttia yläkouluikäisistä. Yli puolet käyttää Instagramia ja vähän alle puolet Facebookia ja Snapchatia. Tykkäyksiä somessa saavat ennen kaikkea hauskat ja viihdyttävät jutut. Tällaisia juttuja nuoret myös  jakavat eniten.

Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimus on osa Sanomalehtiviikkoa (1.–5.2.), jonka teema on tänä vuonna ”Onko tämä totta?”. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin marras–joulukuussa 2015 TNS Gallup Forum -vastaajakannan avulla. Vastaajajoukko edustaa 13–15-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Tutkimukseen vastasi 554 nuorta.

Mihin nuoret luottavat verkossa?

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Työkaluja median luotettavuuden punnintaan

Työkaluja median luotettavuuden punnintaan

Sanomalehtiviikon oppimateriaali Onko tämä totta? antaa työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan. Se on suunnattu yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Materiaali avaa luotettavuutta kuudesta ajankohtaisesta näkökulmasta. Tarkastelemme mielipiteen ja faktan eron kaventumista, feikkiuutisia, netin keskustelukulttuuria ja trollitehtaita. Pureudumme myös mainonnan ja journalismin rajaan sekä totuuteen kuvassa.

Jokaiseen teemaan liittyy erilaisia harjoituksia, joista monet pureutuvat ajankohtaisiin lehtijuttuihin. Peilaamme aiheita myös Journalistin ohjeisiin ja avaamme sitä, miten lähdekriittinen journalismi eroaa kaikesta muusta sisällöstä.

 

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Uusi oppimateriaali pureutuu iltapäivälehtien journalismiin

Uusi oppimateriaali pureutuu iltapäivälehtien journalismiin

Uusi oppimateriaali Verkon valtiaat. Miten iltapäivälehti taipuu median murrokseen on nyt julkaistu. Materiaalin avulla voi perehtyä siihen, millainen on iltapäivälehti ja millaiset ovat sen journalistiset käytännöt. Materiaali on suunnattu yläkoululaisille.

Materiaali koostuu kuudesta videosta ja niihin liittyvistä taustatehtävistä. Jokaisen videon voi katsoa yksittäin, mutta niistä voi myös rakentaa esimerkiksi 1–3 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden.

Videot avaavat toimituksen arkea

Videoissa päästään kurkistamaan iltapäivälehtien toimituksen arkeen. Samalla pureudutaan keskeisiin journalismin toimintatapoihin.

Ensimmäinen video kuvaa sitä, miten iltapäivälehden printti- ja verkkolehti syntyy. Skuupin metsästäjät -videolla kerrotaan Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen tekemistä valelääkäripaljastuksista. Kolmannessa videossa perehdytään siihen, miten journalismia voi myydä.

Neljättä videota tähdittää Mikael Gabriel. Siinä pureudutaan viihdejournalismiin ja siihen, mitä julkkikset hyötyvät julkisuudesta ja miksi julkkikset kiinnostavat mediaa.Missä kulkevat median rajat? -videolla vastataan muun muassa siihen, voiko kuka tahansa joutua lööppiin, julkaistaanko kiinnostava juttuvinkki tai julkkisjuoru heti ja ryhtyykö kuvaaja onnettomuuspaikalla kuvaamaan vai auttamaan uhreja. Viimeinen video avaa lukijan roolin muutosta.

Verkon valtiaat. Miten iltapäivälehti taipuu median murrokseen -oppimateriaali

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Sanomalehdet mukana opetussuunnitelmatyössä

Sanomalehdet mukana opetussuunnitelmatyössä

Sanomalehtien Liitossa on tänä syksynä käynnistynyt ”Sanomalehti mukana muuttuvassa koulussa” -projekti. Se pyrkii edistämään uudenlaista sanomalehtien ja koulujen välistä yhteistyötä perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistuessa.

Käytännössä tavoitteena on, että sanomalehdet olisivat aktiivisesti mukana oman alueen opetussuunnitelmaprosesseissa. Kannustamme kouluja ja sanomalehtiä ideoimaan yhdessä ilmiöjaksoja, joissa hydöynnetään sanomalehtä. Näitä jaksoja voi kokeilla Sanomalehtiviikolla.

Projektityöntekijä kiertää Suomea

Projetityöntekijä Piia Hietamäki kiertää joulukuusta alkaen ympäri Suomea ja pyrkii edistämään sanomalehtien ja koulujen välisiä yhteistyöprojekteja.

Sanomalehdillä on uuden opetussuunnitelman tavoitteiden näkökulmasta paljon annettavaa kouluille. Sanomalehden avulla voi tukea aktiivista vaikuttamista ja itsenäistä tiedon rakentamista jokaisessa oppiaineessa. Erityisesti moni- ja medialukutaidon oppimisessa sanomalehti on erinomainen väline.

Lisätietoja projetista saat Uusi ops -sivulta.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Luetko sinä? -kilpailun voitto Loimaalle

Luetko sinä? -kilpailun voitto Loimaalle

Tämän vuoden Luetko sinä? -kilpailun voitto meni Alastaron yläasteen 8B-luokalle Loimaalle. Toisen palkinnon sai nurmijärveläisen Mäntysalon koulun 8A ja kolmanneksi tuli Haapajärven yläasteen 8D.

Luetko sinä? -kampanjassa kahdeksasluokkalaiset kirjoittivat arvioita Maria Turtschaninoffin novellista Oma luurankoni.  Novelli kertoo yksinäisestä nuoresta, jonka kodin vaatekaapissa asuu luuranko. Novelli haastoi kahdeksasluokkalaiset pohtimaan yksinäisyyden vaikutuksia ja sitä, miten yksinäisyyden voi voittaa.

Voittajatekstin kirjoitti Maaria Tiiri. Arviointiraadin mukaan Tiiri analysoi ja tulkitsee novellia monipuolisesti ja tekee siitä oivaltavia havaintoja. Tekstissä on taitavaa kielenkäyttöä ja sen tyylissä omaperäisyyttä. Toiselle sijalle tulleen Tuuli Järvisen tekstiä raati kiittää selkeästä ilmaisusta ja hyvästä tulkinnasta. Kolmannen palkinnon saaneen Inka Latvakosken teksti on raadin mukaan tiivis ja napakka kritiikki, jota on ilo lukea.

Arviointiraatiin kuuluivat kustannustoimittaja Ulla Asantila Tammesta, Helsingin normaalilyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja kriitikko Helena Ruuska, vuoden 2012 Luetko sinä? -voittaja Milla Nurmi ja mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta.

Luetko sinä? -kampanjaan osallistui tänä vuonna yli 9 400 kahdeksasluokkalaista eri puolilta Suomea. Sanomalehtien Liiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen järjestämä lukemisen ja kirjoittamisen edistämiskampanja järjestettiin nyt viidennen kerran.

Kisan voittoteksteihin voi tutustua osoitteessa luetkosina.fi.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Seuraava Sanomalehtiviikko pureutuu luotettavuuteen ja lähdekritiikkiin

Seuraava Sanomalehtiviikko pureutuu luotettavuuteen ja lähdekritiikkiin

Sanomalehtiviikkoa vietetään seuraavan kerran helmikuun ensimmäisellä viikolla 1.–5.2.2016. Viikon teema on ”Onko tämä totta?”.

Sanomalehtien Liitto julkaisee Sanomalehtiviikolla uuden oppimateriaalin, jossa pureudutaan luotettavuuteen ja lähdekritiikkiin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Materiaali on suunnattu yläkoululaisille ja sitä vanhemmille opiskelijoille.

Sanomalehtiviikolla sanomalehdet toimittavat kouluihin lehtiä ja verkkotunnuksia, ja monet digilehdet ovat kaikille auki. Muistkaa tehdä lehtitilaukset ajoissa! Seuratkaa oman lehtenne ilmoittelua aiheesta.

Sanomalehtiviikon sivut löydät täältä

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Lukuhaasteessa voi lahjoittaa lukutaidon sanomalehteä lukemalla

Lukuhaasteessa voi lahjoittaa lukutaidon sanomalehteä lukemalla

YK:n Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Suomen Pakolaisapu ja Sanomalehtien Liitto järjestävät lukutaitopäivänä Lukuhaaste-yhteiskampanjan.

Kampanjassa lapset ja nuoret voivat lahjoittaa lukemalla lukutaidon ihmisille, jotka ovat joutuneet pakenemaan sotaa. Tänä vuonna kannustamme lukemaan erityisesti sanomalehtiä, ja osa Sanomalehtien Liiton jäsenlehdistä antaa printtilehtiä tai digitunnuksia koulujen käyttöön.

Kampanjan tavoitteena on syventää oppilaiden ymmärrystä lukutaidon merkityksestä ja siitä, millaista elämä olisi ilman lukutaitoa. Kampanjan avulla voi tutustua pakolaisteemoihin ja innostaa samalla lukemaan sanomalehteä. Lukuhaaste alkaa 8.9, ja siihen voi osallistua koko syyslukukauden 2015 ajan.

Lisätietoja kampanjasta saat lukuhaaste-sivulta ja Suomen Pakolaisavun sivuilta.

Lehdistötiedote: Lukuhaasteessa lahjoitetaan lukutaito lukemalla sanomalehteä

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Luetko sinä? -kampanjassa mukana 9400 kasiluokkalaista

Luetko sinä? -kampanjassa mukana 9400 kasiluokkalaista

Tämän vuoden Luetko sinä? -kampanjaan ilmoittautui mukaan yli 9400 kahdeksasluokkalaista. Viime vuoden Finlandia Junior -voittaja Maria Turtschaninoff kirjoittaa kampanjaa varten novellin, joka ilmestyy sanomalehdissä viikolla 35.

Kasiluokkalaiset kirjoittavat novellista arvioita, joita julkaistaan Aleksis Kiven päivänä 10.10. kampanjaan osallistuvissa sanomalehdissä. Kolme parasta luokkaa palkitaan luokkaretkirahastipendein ja taulutietokoneella. Tänä vuonna mukana on 22 sanomalehteä.

Suomen Kustannusyhdistys ja Sanomalehtien Liitto järjestävät Luetko sinä? -kampanjan nyt viidettä kertaa. Kampanjan tavoitteena on innostaa kasiluokkalaisia tutustumaan kirjallisuuteen ja sanomalehteen hauskalla ja haastavalla tavalla.

Lisätietoja saat Luetko sinä? -kampanjan sivuilta.

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti

Sanomalehtiviikon kysely: Opettajat tahtovat hyödyntää sanomalehteä opetuksessa

Sanomalehtiviikon kysely: Opettajat tahtovat hyödyntää sanomalehteä opetuksessa

Opettajat hyödyntävät sanomalehteä opetuksessaan varsin aktiivisesti, selviää Sanomalehtien Liiton joulukuussa 2014 toteuttamasta kyselystä. Siihen vastasi yli tuhat opettajaa.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista pitää sanomalehden hyödyntämistä opetuksessa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Lähes kaikki vastanneet hyödyntävät sanomalehteä vähintään muutaman kerran vuodessa.

Vahvin asema kouluissa on printtilehdellä. Kuitenkin yli puolet opettajista on käyttänyt myös verkkolehteä ja yli 70 prosenttia aikoo hyödyntää sitä tulevaisuudessa.

Tutustu sanomalehti opetuksessa -kyselyyn.

Lehdistötiedote: Opettajat tahtovat hyödyntää sanomalehteä opetuksessaan

Keskustele (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti