Mediakasvatusmateriaaleja

Tuotamme mediakasvatuksellisia oppimateriaaleja eri ikäryhmille. Kaikki materiaalit voit ladata tai tulostaa tältä sivulta. Osan materiaaleista saa tilattua myös painettuna versiona täältä



Pidä silmät auki. Jutuntekijän opas

Tämän oppaan käytännöllisten harjoitusten avulla voi opetella toimittajan työtä. Materiaalin ydin ovat harjoitukset, joiden avulla voi käydä läpi koko juttuprosessin ideoinnista tiedonhankintaan, jutun rakentamiseen ja faktantarkistukseen. Materiaalia voi hyödyntää sekä osana opetusta että nuorisotyössä.

Valtaosin harjoitukset tehdään pienryhmissä. Paitsi jutun tekemisen taitoa, harjoitukset opettavat myös ryhmässä toimimista ja vahvistavat uskallusta kertoa näkemyksensä ja ottaa kantaa.

Sanomalehtien Liitto on tuottanut materiaalin yhteistyössä Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen Nuorten ääni -toimituksen kanssa. Kaikki harjoitukset ovat Nuoren ääni -toimituksen tekemiä ja ne on testattu myös käytännössä.

Pidä silmät auki. Jutuntekijän opas.

Jutuntekijanopas_nettiin_isokokoinen_Page_01


Vikkilän Sanomat. Lautapeli alakoululaisille

Vikkilän Sanomat on lautapeli alakoululaisille. Lapset saavat pelin edetessä esimakua toimittajan työn eri vaiheista: ideoinnista, tiedonhankinnasta, kuvittamisesta, kirjoittamisesta ja faktantarkistamisesta. Pelilaudan toisella puolella Valle Valpas, Reportteri Ruu, Uuna Uutisnokka ja Kirjoittaja Kaiku antavat vinkkejä jutun tekemiseen.

Vikkilän Sanomat: Pelilauta

Pelilauta Vikkilän Sanomat_Page_1

Vikkilän Sanomat: Pelihahmot, -kortit ja -ohjeet


Toimitusvaltaus! Ja yhdeksän muuta mediakasvatusprojektia

Uusi ops korostaa muun muassa ilmiöpohjaista oppimista, projektimaista työskentelyä ja yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Uudesta Toimitusvaltaus! Ja yhdeksän muuta mediakasvatusprojektia –materiaalista saat käytännöllisiä vinkkejä lähisanomalehden kanssa toteutettavaan yhteisprojektiin

Kaikki materiaalissa esitellyt projektit on testattu käytännössä lukuvuoden 2015–2016 aikana. Projekteja voi kokeilla eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Niitä on ollut tekemässä sekä alakoululaisia että yläkoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita.

Toimitusvaltaus! Ja yhdeksän muuta mediakasvatusprojektia

kansi

 


Onko tämä totta? Työkaluja median luotettavuuden arviointiin

Onko tämä totta? -oppimateriaali antaa työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan. Se on suunnattu yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille.

Materiaalissa tarkastellaan muun muassa mielipiteen ja faktan eron kaventumista, feikkiuutisia, netin keskustelukulttuuria, mainonnan ja journalismin rajaa sekä totuutta kuvassa. Materiaali avaa sitä, miten journalismi eroaa kaikesta muusta sisällöstä. Sanomalehtien Liitto 2016.

Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan -oppimateriaali

Tulostettava versio

onkotamatotta_FINAL_kansi1


Iltapäivälehtien journalismi -video-oppimateriaali

Mikä on skuuppi? Miksi lööppi liiottelee? Saako juorun julkaista? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Verkon valtiaat -oppimateriaali.

Sanomalehtien Liiton tuottaman Verkon valtiaat. Miten iltapäivälehti taipuu median murrokseen? -oppimateriaalin avulla voi perehtyä siihen, millainen on iltapäivälehti ja millaiset ovat sen journalistiset käytännöt.  Oppimateriaali koostuu kuudesta videosta ja jokaiseen videoon liittyvistä taustatehtävistä.

Jokaisen videon voi katsoa yksittäin, mutta niistä voi myös rakentaa esimerkiksi 1-3 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaali on suunnattu yläkoululaisille.

Videoiden käsikirjoitus ja toimitus Pasi Kivioja, toteutus Marko Valkonen ja sisällön suunnittelu sekä tuotanto Hanna Romppainen / Sanomalehtien Liitto. Taustatehtävät: Hanna Romppainen/ Sanomalehtien Liitto 2015.

Taustatyöskentely: Mikä tekee iltapäivälehden?

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä on iltapäivälehti? Miten se eroaa perinteisestä sanomalehdestä? Mitä iltapäivälehtiä Suomessa ilmestyy?
  • Luetteko iltapäivälehtiä? Miksi? Ostatteko printtilehden vai luetteko verkkojuttuja?
  • Millaista on iltapäivälehtien journalismi? Millaisia juttuja iltapäivälehdissä julkaistaan?

Kokeilkaa:

Poimikaa alueenne maakunta- tai paikallislehdestä muutama uutisotsikko. Muuttakaa otsikot sellaisiksi, että ne olisi voinut julkaista iltapäivälehdessä. Mikä muuttuu? Miksi iltapäivälehtien otsikointityyli poikkea maakuntalehden otsikoinnista?

Osa 1. Näin syntyy iltapäivälehti

Videossa avataan sitä, miten iltapäivälehden printti- ja verkkolehti syntyy. Video taustoittaa myös iltapäivälehtien historiaa ja sitä, miten median murros on vaikuttanut iltapäivälehtiin.

Katso video

Taustatyöskentely: Miksi media on murroksessa?

1.) Keskustelkaa yhdessä videon katsomisen jälkeen:

  • Videolla kerrotaan, ettei iltapäivälehdissä julkaista juoruja. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
  • Mistä iltapäivälehdet saavat tulonsa? Miten verkon ja printin ansaintalogiikat eroavat toisistaan?
  • Mikä on iltapäivälehtien vahvuus median murroksessa?
  • Miten netti on vaikuttanut iltapäivälehden tekemiseen?
  • Miksi lähdekriittisyys on tärkeää verkkotoimittajan työssä?

2.) Videossa viitataan median murrokseen.Perehtykää tarkemmin, millainen murros  Suomen mediakentässä on käynnissä.

  • Millainen on suomalainen mediakenttä, mitkä ovat sen suurimmat toimijat ja millaista on niiden välinen kilpailu? Millainen on kaupallisen median ja Yleisradion rooli?
  • Miksi media on murroksessa? Miten murros on vaikuttanut mediayrityksiin ja niiden tulonsaantiin?
  • Miten perinteiset mediayritykset ovat vastanneet murrokseen? Millaisia uusia haastajia median kentälle on tullut?
3.) Millaiselle uudelle mediatuotteelle olisi vielä tarvetta?
Perehtykää tarkemmin siihen, millaisia uusia kasvuyrityksiä mediakentälle on syntynyt. Millaisilla ideoilla on saatu menestyviä firmoja? Mihin tarpeeseen ne ovat ideallaan vastanneet.
Miettikää, millaiselle mediatuotteelle olisi vielä tarvetta. Hiokaa ideoita ryhmissä, valitkaa yksi niistä toteutukseen, ja tehkää yritykselle liiketoimintasuunnitelma.

Osa 2. Skuupin metsästäjät

Videossa kerrotaan Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen tekemista valelääkäripaljastukusista. Video avaa sitä, millainen oli tiedonhankintaprosessi skuupin taustalla.

Katso video

Taustatyöskentely: Voiko journalismi muuttaa maailmaa?

1.) Keskustelkaa yhdessä videon katsomisen jälkeen: 

  • Mikä on skuuppi?
  • Mitä valelääkärin paljastaminen vaati toimittaja Arja Paanaselta?
  • Millaisia lähteitä Paananen hyödynsi?
  • Millainen merkitys on sillä, että valelääkäri paljastui?
  • Voiko journalismi muuttaa maailmaa? Miten?
  • Keskittyykö media riittävästi epäkohtien paljastamiseen?
  • Millaisiin asioihin journalistien pitäisi teidän mielestänne tarttua?

2.) Perehtykää siihen, miten valelääkäripaljastus eteni ja kuka Esa Laiho on.

3.) Ryhtykää tutkiviksi journalisteiksiTutkiva journalisti paljastaa yhteiskunnallisia epäkohtia ja pureutuu uusiin, yllättäviin ja pimentoon jääneisiin aiheisiin. Ryhtykää tutkiviksi journalisteiksi. Mikä yhteiskunnallinen epäkohta kaipaisi teidän mielestänne selvittämistä? Millaisella jutulla asiaan voisi vaikuttaa?

Tehkää taustoittava uutisjuttu valitsemastanne aiheesta. Sen julkaisumuodon voitte valita itse – siinä voi hyödyntää kirjoitettua tekstiä, kuvaa, videota tai vaikkapa äänikerrontaa. Julkaiskaa juttunne valitsemallanne alustalla.Perehtykää valitsemaanne aiheeseen monipuolisesti erilaisia lähteitä hyödyntäen. Tiedonkeruuseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Tutkivan journalistin työssä tarvitaan myös sinnikkyyttä – tieto ei löydy välttämättä helposti.

Osa 3. Mikä myy?

Videossa kerrotaan, millaiset aiheet myyvät lööpissä ja verkossa. Millainen on vetävä otsikko lööpissä? Entä mikä merkitys lukijamäärillä on verkossa?

Katso video

Taustatyöskentely: Miten uutisia voi myydä?

1.) Keskustelkaa yhdessä:

  • Miten uutisia voi myydä?
  • Miten lukijaa houkutellaan lukemaan printtilehden tai verkkolehden juttu?
  • Nykyään puhutaan paljon klikkiuutisista. Millainen on klikkijutun otsikko? Millä keinoilla lukija houkutellaan klikkaamaan juttua?
  • Onko lööppi totta? Entä vastaavatko juttujen otsikot aina juttujen sisältöä? Liioitteleeko lööppi?
  • Millaiset otsikot houkuttelevat teitä lukemaan jutun?

2.) Ryhtykää lööpintekijäksi.

Valitkaa tarkasteltavaksi jommankumman iltapäivälehden verkkolehti. Silmäilkää sinne valittuja juttuja. Valitkaa sellaiset aiheet, jotka teidän mielestänne ovat päivän tärkeimpiä ja kiinnostavimpia. Tehkää lööppi, jonka tarkoitus on myydä tämän päivän verkkolehti lukijoille. Miettikää lööppiä tehdessä, miten aiheista saisi lukijoiden mielestä mahdollisimman kiinnostavia ja mitkä aiheet myyvät.

Osa 4. Julkisuuden siunaus ja kirous

Videossa pureudutaan siihen, mitä julkisuus on. Mitä julkkikset hyötyvät julkisuudesta? Entä miksi julkkikset kiinnostavat mediaa?

Katso video

Taustatehtävät: Mihin julkisuutta tarvitaan?

1.) Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi julkisuuden henkilöt kiinnostavat lukijoita? Luetteko te julkkisjuttuja?
  • Mikä merkitys julkisuudella on poliitikolle, yritysjohtajalle, viihdeartistille tai tosi-tv-tähdelle? Millaisia vaikutuksia julkisuudella voi olla? Miksi julkisuus voi ahdistaa?
  • Millaisista julkkiksiin liittyvistä aiheista lehtien ei pitäisi kirjoittaa? Kenestä julkkiksesta kirjoitetaan teidän mielestänne liikaa?
  • Kumpi on tärkeämpi: sananvapaus vai oikeus yksityisyyteen? Miksi poliitikon yksityisyyden suoja on pienempi kuin tavallisella ihmisellä?

2.)  Kokeilkaa itse (valitkaa jokin seuraavista):

  • Valitkaa pienryhmässä yksi nyt pinnalla oleva julkkis ja seuratkaa, mitä iltapäivälehdet hänestä kirjoittavat. Millainen kuva julkkiksesta muodostuu juttujen perusteella? Mitkä asiat jäävät syrjään? Pohtikaa myös, kuka lukee tästä julkkiksesta kirjoitettuja juttuja  – kenelle ne on suunnattu? Tehkää sarjakuva tai animaatio julkkiksesta ja hänen suhteestaan julkisuuteen. Kuvatkaa siinä, mihin julkkis tarvitsee juttuja ja miten ne vaikuttavat häneen. Kuvatkaa myös sitä, mihin lukija tarvitsee näitä juttuja ja  mllainen vaikutus niillä on häneen.
  • Esimerkiksi prinsessa Dianan ja Amy Winehousen kuolemien yhteydessä on puhuttu paljon median vastuusta. Perehdy siihen, mitä ”julkisuuden kirous” voi pahimmillaan tarkoittaa. Millaisia traagisia seurauksia ihmisten mielenkiinnolla voi olla? Valitse jokin todellinen tapahtuma ja tarkastele sitä, millainen median rooli tapahtumien kulussa on ollut.
  • Mitä julkkis hyötyy julkisuudesta? Valitse joku julkisuuden henkilö, jonka menestymisessä julkisuudella on ollut ratkaiseva merkitys. Perehdy siihen, miten valitsemasi julkkis käyttää julkisuutta hyödykseen. Millaiset rajat hän asettaa julkisuudelle? Millaisia taitoja julkisuudessa olo häneltä vaatii?

Osa 5. Missä kulkevat median rajat?

Iltapäivälehtien toimittajat, päätoimittajat ja kuvaaja vastaavat videolla muun muassa siihen, voiko kuka tahansa joutua lööppiin, julkaistaanko kiinnostava juttuvinkki tai julkkisjuoru heti ja ryhtyykö kuvaaja onnettomuuspaikalla kuvaamaan vai auttamaan uhreja.

Katso video

Taustatyöskentely: Journalismin etiikka

1.) Keskustelkaa yhdessä videon katsomisen jälkeen:

  • Miksi vain tarkistettua tietoa painetaan lehteen?
  • Miksi epäiltyjen nimiä, seurustelujuoruja tai rikoksentekijän etnistä taustaa ei julkaista?
  • Miksi kuka tahansa ei voi joutua lööppiin?
  • Millainen on julkisen ja yksityisen tilan ero?
  • Saako onnettomuuspaikalla kuvata?
  • Mihin journalistin ohjeita tarvitaan? Mitä seuraisi, jos mikään ei säätelisi journalismia?
  • Mikä on Julkisen sanan neuvosto?
  • Onko iltapäivälehtien journalismi eettistä?

2. ) Tehkää journalistin eettisiin ohjeisiin pureutuva Millainen toimittaja olisit? -testi  ja keskustelkaa sen jälkeen pienryhmissä:

  • Oliko teille kaikissa testin tilanteissa selvää, miten pitää toimia? Mitkä tilanteet olivat vaikeimpia?
  • Valitkaa vähintään kaksi testissä kuvattua tilannetta ja keskustelkaa siitä, miten niissä pitäisi toimittajana/kuvaajan toimia.
  • Mitä seuraisi, jos journalistin ohjeita ei olisi?

3.) Valitkaa yksi seuraavista:

  • Pohtikaa yhdessä, mihin Journalistin ohjeita tarvitaan. Valitkaa yksi journalistin ohjeista. Miettikää konkreettisia esimerkkejä, millaisia ongelmia aiheutuisi, jos tätä ohjetta olisi. Perehtykää myös Julkisen sanana neuvoston antamiin vapauttaviin ja langettaviin päätöksiin ja niiden taustalla oleviin journalistin ohjeisiin.
  • Kuvitellaan, että journalistin ohjeet ovat kadonneet – lehdet saavat tehdä rajatta mitä tahansa. Millaisia aiheita olisi tällaisen lehden päivän lööpissä? Tehkää tällaisen säännöttömän lehden lööppi ja merkitkää siihen, mitä journalistin ohjeita se rikkoo. Perehtykää tarvittaessa tarkemmin  journalistin ohjeisiin.
  • Miksi piilomainonta on kiellettyä? MItä seuraisi, jos se olisi sallittua? Mitä on natiivimainonta ja miten se haastaa journalismin ja mainonnan rajaa?  Kokeiltaa itse, millaiselta näyttäisi sanomalehti, jossa journalismin ja mainonnan rajat olisivat kokonaan kadonneet.

Osa 6. Lukijan monet roolit

Videossa kerrotaan lukijan roolin muuttumisesta. Enää lukija ei ole pelkästään vastaanottaja vaan hän voi osallistua aktiivisesti lehden tekemiseen. Videossa kerrotaan, miten iltapäivälehdet sitouttavat lukijoita ja miten lukijapalaute vaikuttaa toimituksen työhön.

Katso video

Taustatyöskentely: Millainen on sinun mediapäiväsi

1.) Keskustelkaa yhdessä videon katsomisen jälkeen

  • Mitä hyötyä tai iloa sinulle on median seuraamisesta?
  • Millaista uutta medianlukutaito nykyään tarvitaan?
  • Miksi iltapäivälehdillä on verkossa paljon nuoria lukijoita?
  • Miten lukijan rooli on muuttunut?
  • Millaista sisältöä te tahtoisitte iltapäivälehtiin?

2.) Pidä mediapäiväkirjaa

Kirjaa ylös, millaisia medioita päivittäin seuraat ja kuinka kauan käytät niiden parissa aikaa. Kirjaa ylös myös pääsyy, miksi seuraat kutakin mediaa – mitä sen seuraaminen sinulel antaa. Onko keskiössä esimerkiksi tiedonsaanti, viihtyminen, ajan kuluttaminen tai vuorovaikutus.  Listaa sekä ns. perinteiset median muodot (tv, radio, lehdet) että uudet mediat (mm. sosiaalinen media, pelit)Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen rooli medialla on arjessanne. Kuinka paljon aikaa se vie?
  • Seuraatteko enemmän uutisia vai viihdettä? Kuinka paljon seuraatte ns. perinteisiä medioita? Millainen on niiden rooli?
  • Mihin tarvitsette mediaa? Millaista elämänne olisi ilman mediaa?
  • Millainen rooli medialla on yleensä nykyihmisen arjessa?

Nuoret estradille. Vaikuttamisen avaimia nuorisotyöhön

Nuoret estradille. #1 Äänenavaus -materiaali antaa käytännön työkaluja mediakasvatukseen nuorisotyössä.

Nuoret estradille. #1 Äänenavaus -materiaali on avuksi erityisesti silloin, kun vasta aletaan avata omaa ääntä – kun esiinty­minen ja oman mielipiteen kertominen eivät vielä ole varmalla pohjalla. Materiaali antaa konkreettisia työkaluja oman äänen etsimiseen ja vaikuttamisen taitojen harjoittelemiseen.

Materiaali on julkaistu osana Tampereen yliopiston, Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian yhteistä Nuoret estradille -hanketta.Hanketta rahoittaa Koneen säätiö. 2015.

Lisätietoja Nuoret estradille -hankkeesta saat Tampereen yliopiston sivuilta

Nuoret estradille. #1 Äänenavaus -materiaali

kansi_teksteilla_web_72ppi


Testaa, millainen toimittaja olisit

Nyt voit testata, miten eettinen toimittaja olisit, kun on tilanne päällä. Vastaa rehellisesti kymmeneen kysymykseen, niin saamme selvitettyä moraalisi tason.

Testin avulla voi tutustua journalistin ohjeisiin ja siihen, millaista eettistä punnintaa toimittajan työssä täytyy tehdä. Testi on suunnattu yläkoululaisille ja sitä vanhemmille opiskelijoille. 2015.

Millainen toimittaja olisit? -testi

Lue täältä, millaisena Porin suomalaisen yhteiskoulun oppilaat kokivat testin.


Mun raha. Lehti nuorten taloudesta

Mun raha on yläkouluikäisille suunnattu teemalehti taloudesta. Lehti käsittelee laajasti nuorten talouteen liittyviä kysymyksiä.

Kirjoittajina on toimittajia ja nuoria ympäri Suomen. Lehdessä kerrotaan esimerkiksi 14-vuotiaan toimitusjohtajan arjesta, talouskriisin vaikutuksista yläkouluikäisen elämään ja nuorten unelmatyöpaikoista. 2014

Mun raha -oppimateriaali on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä teemalehden kanssa. Jokaiselle lehden jutulle on omat tehtävät.  2014.

Mun raha -teemalehti

Mun raha -oppimateriaali

mun raha


Opas mielipidekirjoittamiseen

Mitä mieltä? -materiaalissa on tietoa mielipidekirjoittamisesta ja sen tyyleistä sekä runsaasti tehtäväehdotuksia opetuksen tueksi. Opas  on tarkoitettu pääasiallisesti lukioiden ja toisen asteen opettajille. Halutessasi voit tilata painetun version oppaasta täältä. (2010)

Mitä mieltä? Opas mielipidekirjoittamiseen.

mitä mieltä


Opas uutisten analysointiin

Uutisen lukutaito. Miten lukea analyyttisesti sanomalehteä on kattava opas uutisten ja uutiskuvien analysointiin. Opas sisältää runsaasti analysointi- ja harjoitustehtäviä. Se on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille. (2014)

Uutisen lukutaito. Miten lukea analyyttisesti sanomalehteä

uutisen lukutaito


50 vinkkiä esiopetukseen

50 vinkkiä. Sanomalehti esiopetuksessa -vihkoon on koottu vinkkejä sekä printti- että verkkolehden hyödyntämiseen päiväkodissa ja esikoulussa. Vihkon tehtävissä on huomioitu esiopetuksen sisältöalueet. (2014)

50 vinkkiä. Sanomalehti esiopetuksessa

50 vinkkiä


Ykkös–kakkosten Puppe-passi

Alakoululaisille suunnatuissa verkkolukupasseissa on hauskoja sanomalehtiin liittyviä tehtäviä. Puppe-passi on suunnattu 1.–2.-luokkalaisille.

Puppe-passi.

puppe-passi


 Kolmos–nelosten Turre-passi

Alakoululaisille suunnatuissa verkkolukupasseissa on hauskoja sanomalehtiin liittyviä tehtäviä. Turre-passi on suunnattu 3.–4.-luokkalaisille.

Turre-passi.

turre-passi


Vitos–kutosten Rolle-passi

Alakoululaisille suunnatuissa verkkolukupasseissa on hauskoja sanomalehtiin liittyviä tehtäviä. Rolle-passi on suunnattu 5.–6.-luokkalaisille.

Rolle-passi

rolle-passi