Oppituntivinkit

Oppituntivinkkien avulla voit ottaa kätevästi uutiset osaksi opetusta. Vinkkejä on tarjolla esiopetukseen, alakouluun, yläkouluun ja toiselle asteelle.

Oppituntivinkeissä pureudutaan tuoreiden sanomalehtijuttujen avulla erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vinkeissä käsitellään muun muassa ajankohtaisia uutisaiheita, kouluvuoden rytmiin liittyviä teemoja ja erilaisia medianlukutaitoon liittyviä aiheita. Vinkeissä hyödynnetään verkossa julkaistuja sanomalehtijuttuja.

Haun avulla voit etsiä tietylle ikäryhmälle, johonkin oppiaineeseen tai tiettyyn laaja-alaiseen oppimiskokonaisuuteen sopivaa vinkkiä. Vinkit ilmestyvät kaksi kertaa kuukaudessa.

Kaikki valinnat
Poista valinnat
Ikäryhmät
Oppiaineet
Aiheet

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Suomalaiset ovat villiintyneet viime viikkojen aikana kahdesta saimaannorpasta. Tällä viikolla Siirin kaveri sai nimekseen Pullervo. Lukekaa Kouvolan Sanomien uutinen aiheesta: Norppaliven toisesta tähdestä tuli Pullervo

Norppaliveä on katsottu yli miljoona kertaa. Jutelkaa yhdessä: Miksi norppalive on saanut niin suuren suosion? Saimaannorppa on uhanalainen laji. Mitä tämä tarkoittaa?

Työskennelkää pareittain. Selvittäkää, kuinka monta saimaannorppaa tällä hetkellä on ja miten saimaannorppaa voi suojella.

Tehkää lopuksi omat piirrokset norppaliven tähdistä Siiristä ja Pullervosta.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Realistiset faktat: Kenen kannattaa ottaa koiranpentu? ja vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenen kannattaa ottaa koira?
  • Milla perusteella koiraa ei kannata ottaa?
  • Millaisia ongelmia koiran kanssa voi tulla vastaan?
  • Mistä lemmikin omistaja joutuu luopumaan?

Haastatelkaa jotakuta lemmikin omistajaa siitä, miksi hän on päättänyt hankkia lemmikin. Yllättikö lemmikin omistamisessa jokin? Mitä lemmikin kautta on saanut? Entä mistä on joutunut luopumaan? Kirjoittakaa haastattelun pohjalta lyhyet henkilöjutut.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Rovion hittipeli Angry Birdsiin pohjaava elokuva sai ensi-iltansa viime viikolla. Avausviikonlopun yleisömäärä yllätti positiivisesti. Lukekaa Aamulehden ja Iltalehden uutiset aiheesta:
Aamulehti: Angry Birds täräytti listaykköseksi 37 maassa – Peittosi myynnillään monta suosikkielokuvaa
Iltalehti: Rovion toimitusjohtaja Angry Birds -elokuvan räjähtävästä alusta: ”Emme ehkä uskaltaneet odottaa näin upeaa avausta”

Jakautukaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä perehtyy Rovioon yrityksenä: Miksi se on päättänyt panostaa nyt elokuviin? Toinen ryhmä selvittää, miten luodaan menestynyt animaatioelokuva.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikonloppuna kisattiin Eurovision-laulukilpailuissa. Kilpailun voitosta käytiin kova kisa Ukrainan ja Venäjän välillä. Lukekaa Turun Sanomien uutinen aiheesta Euroviisuissa vahva tunne voitti hittipyrkyrit.

Ukrainan kappaleen poliittisuudesta keskusteltiin jo etukäteen. Venäjä olisi tahtonut estää kappaleen esittämisen Euroviisuissa. Järjestäjät kuitenkin sallivat osallistumisen.

Poliittisuus on Euroviisuissa kiellettyä. Perehtykää aluksi siihen, miten Ukrainan viisuvoitto otettiin vastaan Venäjällä. Selvittäkää sitten, miten poliittisuus on vuosien aikana näkynyt euroviisukappaleissa.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla vietettiin kansainvälistä sananvapauden päivää. Keskustelkaa aluksi yhdessä siitä, mitä sananvapaus tarkoittaa. Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?

Sananvapaus on tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on kuitenkin myös kantaa vastuu sanoistaan. Sananvapaus ei ole rajaton – mitä tahansa ei voi sanoa. Lukekaa yhdessä Koilissanomissa julkaistu Risto Pikkupeuran kolumni Sananvapaus ei ole sanomisen vapautta – fiksu muistaa sananvastuunsa

Jutelkaa yhdessä:  Pikkupeuran mukaan sananvastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että osaa pyytää anteeksi. Miksi anteeksipyytäminen on tärkeää? Millaisia asioita ei kannata sanoa?

Tehkää yhdessä omat vastuullisen sanankäyttäjän ohjeet. Miten voi kertoa mielipiteensä niin, ettei loukkaa muita? Entä milloin on tärkeää muistaa pyytää anteeksi?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sananvapauden päivän kunniaksi Satakunnan Kansa kysyi neljältä ihmiseltä, mitä sananvapaus heidän mielestään on. Jakautukaa neljään pienryhmään. Jakakaa jokaiselle ryhmälle katsottavaksi yksi videoista.

Ryhmä 1: Katsokaa video, jossa Laura Huhtasaari kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Huhtasaari on.

  • Miksi Laura Huhtasaaren mukaan on hyvä kuulla myös vastakkaisia mielipiteitä?
  • Saako Huhtasaaren mukaan sananvapauden nimissä johtaa harhaan?
  • Pohtikaa: Huhtasaari sanoo alussa, että oppiaksesi, kuka hallitsee sinua, selvitä, ketä et saa arvostella. Mitä tämä tarkoittaa? Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa?

Ryhmä 2: Katsokaa video, jossa Kai Tanner kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Kai Tanner on.

  • Mihin Kai Tanner toivoo, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota?
  • Mitä huumorin varjolla ivaaminen voi Tannerin mukaan aiheuttaa?
  • Pohtikaa: Loukkaatteko te joskus huomaamattanne sanoillanne jotakuta?

Ryhmä 3 : Katsokaa video, jossa Nusrat Habib kertoo näkemyksensä sananvapaudesta.Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Nusrat Habib on.

  • Miten rauhaa voi Habibin mukaan rakentaa?
  • Miksi toisten ajatuksia ja mielipiteitä tulee kunnioittaa?
  • Mikä on Habibin mukaan sananvapautta tärkeämpää?
  • Pohtikaa: Kuinka helppoa Habibin ohjetta ”rakkautta kaikille, vihaa ei kenellekään” on noudattaa.

Ryhmä 4 : Katsokaa video, jossa Aulis Laaksonen kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Aulis Laaksonen on.

  • Miksi sananvapaus on yhteiskunnan perusta?
  • Miten myös kuunteleminen liittyy sananvapauteen?
  • Miksi vuoropuhelu on erityisen tärkeää?
  • Pohtikaa: Mikä Suomessa olisi erilaista, jos sananvapautta rajoitettaisiin?

Tehkää lopuksi omat videot, jossa kerrotte oman näkemyksenne siitä, mitä sananvapaus on.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

STT:n toimituksen väki kertoo  Sananvapaus on kaiken työn perusta -jutussa, mitä sanavapaus heille merkitsee. Lukekaa juttu ja kirjoittakaa sen jälkeen itsenäisesti tiivis kuvaus siitä, mitä sananvapaus sinulle merkitsee.

Sananvapauden päivänä suomalaiset mediatoimijat ottivat yhteisesti kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Tutustukaa kannanottoon esimerkiksi Länsi-Suomen jutun avulla. Koko ilmoituksen löydät esimerkiksi Sanomalehtien Liiton sivuilta.

Pohtikaa yhdessä, miksi media-alan toimijat tahtovat ottaa kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Kuinka iso uhka vihapuhe on sanavapauden kannalta? Käytetäänkö suomalaisessa mediassa sanoja vastuullisesti? Entä käytättekö itse sanoja vastuullisesti?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla Suomessa on keskusteltu kahdesta sananvapausnäkökulmasta kiinnostavasta aiheesta: MV-lehden rikostutkinnasta ja Panama-papereiden luovutuspyynnöstä.

Tällä viikolla kerrottiin, että poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-julkaisusta. Karjalainen kertoo, että poliisin mukaan MV on julkaissut useita juttuja, ”joiden epäillään olevan perättömiä, vääristeltyjä tai täyttävän tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkit”. Lukekaa uutinen Poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-lehdestä Karjalaisen sivuilta ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miten MV-lehti haastaa toiminnallaan sananvapauden rajoja?
  • Mitä nyt alkava rikostutkinta tarkoittaa sananvapauden näkökulmasta?
  • Miten sananvapauslaki rajoittaa median toimintaa?
  • Voitte perehtyä taustaksi myös ”Onko tämä totta? -materiaalin valeuutissivustoja käsittelevään osioon (s. 16–17).

Verohallinto on vaatinut Yleä luovuttamaan veroviranomaisille Panama-paperit. Toimittajayhdistysten mukaan Verohallinnon on lakattava vaatimasta papereita Yleltä. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä. Lukekaa seuraavat jutut:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Verohallinto on vaatinut Panama-papereita Yleltä?
  • Miksi Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä?
  • Mitä tarkoittaa lähdesuoja ja miten se käytännössä näkyy median toiminnassa? Mikä merkitys lähdesuojalla on sananvapauden kannalta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Nyt vietetään lukuviikkoa. Lukekaa Etelä-Saimaan juttu lukutoukista Lukutoukalle joka viikko on lukuviikko. 

Tykkäättekö te lukemisesta tai siitä, kun teille luetaan? Entä oletteko te lukutoukkia? Millaisista kirjoista pidätte eniten ja miksi?

Millainen on täydellisen kirjan resepti? Kirjoittakaa ja piirtäkää reseptinne ja esitelkää ne muulle ryhmälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla juhlitaan lukemista, kun vietetään Lukukeskuksen Lukuviikkoa. Lukekaa Jämsän Seutu -lehden juttu Lukuviikko kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan.

Lukuviikon teema on ”monta tietä tarinaan”. Jutelkaa yhdessä siitä, miten te olette löytäneet omat suosikkikirjanne. Lukuviikolla kannustetaan lukemaan erityisesti kirjoja. Miksi kirjoja kannattaa teidän mielestänne lukea?

Juhlistakaa Lukuviikkoa ja sananvapautta järjestämällä oma lavarunoustunti. Tehkää omat runot, esittäkää ne ja valitkaa voittajat kansainvälisten Poertry Slam -sääntöjen mukaisesti.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Lapin Kansan juttu Poikien lukutaito on vaarassa, lukutaidottomuus on alkanut periytyä (ks. myös #pojatkinlukee-ryhmän julkaisu).  Vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin parin kanssa keskustellen:

  • Miksi suomalaisten lukutaito on heikentynyt?
  • Miten lukutaito voi periytyä?
  • Miksi lukutaito on selviämisen kannalta merkityksellistä? Miksi se on myös taloudellinen kysymys?
  • Pohtikaa, miksi suomalaislasten lukumotivaatio on niin heikko.

Lukekaa myös kainalojuttu Lukukampanja syntyi vahingossa. Jutussa sanotaan, että lukemisella on nuorten silmissä huono imago ja että sitä pidetään luusereiden ja nörttien puuhana. Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa? Miten lukemisen imagoa voisi muuttaa?

Poikien lukutaito vaarassa -jutussa kerrotaan: ”Suurin lukutaidon tasoon vaikuttava tekijä on sitoutuminen. Sitoutunut lukija arvostaa lukemista ja haluaa käyttää siihen aikaa.” Kuinka sitoutunut lukija sinä olet? Kuinka paljon aikaa lukemiseen käytät päivittäin? Tee lukupäiväkirja omasta lukemisestasi. Merkitse siihen, millaista lukemista sinun päivittäiseen arkeen kuuluu. Merkitse, millaista tekstiä luit, millä välineellä ja kuinka paljon aikaa siihen käytit. Muista merkitä myös arkinen lukeminen (esim. tienvarsikyltit ja somekeskustelut).

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänään julkistettiin Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportti. Siinä Suomi nimettiin jälleen sananvapauden kärkimaaksi (ks. Etelä-Suomen Sanomat Toimittajat ilman rajoja: Suomi jälleen lehdistönvapauden ykkösmaa).

Perehtykää aiheeseen pienryhmissä kolmesta ei näkökulmasta:

  1. Tutustukaa ei maiden saamiin indekseihin Reportes without borders –järjestön sivuilla. Poimikaa listasta kolme maata, joiden sijoitus on huonontunut edellisestä vuodesta ja selvittäkää, mistä muutos johtuu.
  2. Selvittäkää, millaisia muutoksia globaalisti lehdistönvapauden tilassa on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut. Lukekaa taustaksi teksti A “deep and disturbing” decline in media freedom Reporters without borders –järjestön sivuilta.
  3. Selvittäkää, miksi Suomi on sananvapauden ykkösmaa. Millaisia uhkia sananvapaudella Suomessa on?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Savonlinnan normaalikoulun ja Kellarpellon koulun viidennen luokan oppilaat tekevät parhaillaan luontoelokuvia, joissa seurataan kevään edistymistä. Lukekaa Itä-Savon juttu ja katsokaa video luontoelokuvan tekemisestä: Lapset kuvaavat luontoelokuvan Savonlinnassa – katso video!

Jutelkaa yhdessä kevään merkeistä. Millaisia kevään merkkejä olette jo havainneet? Mikä tekee teidän mielestänne kevään?

Tehdään oma luontoelokuvaprojekti kevään edistymisestä. Aloittakaa havainnoimalla luontoa. Valitkaa jokin kiinnostava kevään merkki, johon tahdotte elokuvassanne pureutua. Suunnitelkaa elokuvanne sisältö ja rakenne etukäteen. Kuvatkaa elokuvia kevään mittaan.
Järjestäkää lopuksi oma elokuvafestivaali, jossa katsotte tekemänne elokuvat. Mitä uutta keväästä opitte elokuvaa tehdessänne?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Rauman kaupungin Wihertoimi on haastanut lapset ja nuoret pohtimaan oman alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaupunki haluaa kuulla muun muassa siitä, missä on lasten ja nuorten mielestä kivoimmat kokoontumispaikat, tärkeimmät maisemat ja virkistävät paikat omalla kotipaikkakunnalla. Lukekaa Länsi-Suomen juttu projektista: Lapset ja nuoret miettimään lähiympäristöään

Tutustukaa Rauman kaupungin kyselylomakkeeseen.  Vastatkaa kysymyksiin oman kotipaikkakuntanne näkökulmasta. Muistakaa myös perustella vastauksenne.

Rauman kuvataidekoululaiset ovat maalanneet penkkejä mieleisekseen, ja niille on saanut ehdottaa mieluisia sijainteja. Pohtikaa, miten te voisitte tehdä omasta kotiympäristöstänne viihtyisämmän. Suunnitelkaa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttakaa jokin projekti, jossa käytännössä parannette lähiympäristönne viihtyisyyttä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tällä viikolla on puhuttu veroparatiiseista. Jakautukaa pienryhmiin ja perehtykää veroparatiisikohuun viidestä eri näkökulmasta.

1. Islannin pääministeri joutui eroamaan veroparatiisikohun seurauksena (ks. Kauppalehti Islannin pääministeri lähtee hallituksessa). Selvittäkää, millaisia konkreettisia vaikutuksia Panaman papereilla on eri puolilla maailmaa tähän mennessä ollut.

2. Muuttaako tietovuoto maailmaa? Miten se vaikuttaa yksittäisten ihmisten elämään tai yritysten toimintaan? Aloittakaa lukemalla Satakunnan Kansan juttu  Professori veroparatiiseista: Vuonna 2017 ”käsittämättömän iso mullistus”.

3. Selvittäkää, miten veroparatiisi toimii. Miten rahat käytännössä piilotetaan verottajan ulottumattomiin? Aloittakaa tekemällä Stairway to Tax Heaven -testi (ks. Savon Sanomat Miten pärjäisit veroparatiisissa? – Testaa pelin avulla, saisitko rahasi piiloon) ja katsomalla Helsingin Sanomien video Mielikuvitusfirmoja, hatusta vedettyjä investointeja – näin veronkierto toimii.

4. Miksi Panamasta tuli veroparatiisi. Lukekaa taustaksi Helsingin Sanomien juttu Näin Panamasta tuli yksi maailman merkittävimmistä veroparatiiseista – alkoholillakin oli osuutta asiaan.

5. Selvittäkää, mitä tarkoitetaan verosuunnittelulla, veronkierrolla ja rahanpesulla. Pohtikaa veroparatiisien eettisyyttä ja yritysvastuuta. Onko yrityksellä teidän mielestänne oikeus hyödyntää veroparatiiseja, jos se ei riko lakia? Lukekaa taustaksi Taloussanomien juttu
Näin sinäkin hyödyt veroparatiiseista.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Kesätöiden haku on taas ajankohtaista. Länsi-Uudellamaalla Osuuspankki lahjoittaa kesätyöpaikat 155 nuorelle (ks. Länsi-Uusimaa 52 yhdistystä voi palkata 155 nuorta – Länsi-Uudenmaan Osuuspankki lahjoittaa kesätyöpaikat ja Kainuun kunnat jakavat kesätyöseteleitä (ks. Kainuun Sanomat Kajaani jakaa 600 kesätyöseteliä).

Keskustelkaa aluksi yhdessä siitä, onko kesätöiden saaminen mielestänne helppoa. Miten nuorten työllistymistä voisi teidän mielestänne parhaiten tukea?

Monet nuoret ovat työllistäneet itsensä perustamalla yrityksen. Parikymppinen Atte Kohtaniemi ryhtyi pienen paikkakunnan huoltamoyrittäjäksi. Lukekaa Kouvolan Sanomien juttu Atte Kohtaniemi haluaa palauttaa korjaamopalvelut Jaalan SEO-huoltamoon. Iisalmelaiset nuoret perustivat kesäyrityksen, joka tarjoaa muun muassa puutarha- ja kotityöpalveluja. Katsokaa nuorten yrittäjien haastattelu Iisalmen Sanomien sivuilta Jos kesätyöpaikkaa ei löydy, yritys on vaihtehto.

Millaisen yrityksen te voisitte perustaa? Tehkää pienryhmissä konkreettiset suunnitelmat kesäyrityksiksi. Lähtekää liikkeelle miettimällä, millaista osaamista teillä on ja millaista työtä tahtoisitte tehdä. Pohtikaa myös, millaiselle palvelulle lähialueellanne voisi kesän aikana olla tarvetta.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla on vietetty rasisminvastaista viikkoa. Viikon kasvoksi nousi yksitoistavuotias Valtteri Saarinen, joka kertoi arjessaan kohtaamastaan rasismista.

Lukekaa Aamupostin juttu 11-vuotias avautui kohtelustaan – Presidentti Niinistö järkyttyi. Valtteri Saarisen haastattelun voitte katsoa Yle Areenasta.
•    Mitä on rasismi ja mistä se johtuu?
•    Mitä rasismi voi aiheuttaa?
•    Miksi erilaisuutta voi olla vaikea hyväksyä?
•    Miten rasismiin voi puuttua?
•    Miten ennakkoluuloista voi päästä eroon?

Suomen Punainen Risti haastaa tekemään rasisminvastaisia tekoja kampanjassa #milloinviimeksi. Pohtikaa, miten te voisitte edistää suvaitsevaisuutta ja rikkoa ennakkoluuloja.  Suunnitelkaa oma rasisminvastainen teko ja ottakaa osaa Punaisen ristin #milloinviimeksi-kampanjaan.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla on vietetty rasismin vastaista viikkoa. Suomen Punainen Risti on haastanut ottamaan kantaa rasismia vastaan tai tekemään rasisminvastaisen teon #milloinviimeksi-kampanjallaan.

Felix-ketsuppia valmistava Orkla foods teki rasisminvastaisen teon. Se julkisti tammikuussa Youtube-mainoksen, jossa suomalainen Josephine kertoo kalastusharrastuksestaan. Mainoksesta syntyi kohu, koska päähenkilö on tummaihoinen suomalainen. Boikottisuunnitelmia Orkla foods kommentoi Twitterissä sanomalla ”Ei haittaa meitä” ks. esim. Talouselämä: ”Ei haittaa meitä!” – Orklalta kuitti Twitterissä Felix-mainoksen boikottisuunnitelmille.

Rasisminvastaisia tekoja on tehnyt myös eläkeläinen Linnea Mynttinen, joka palkkasi turvapaikanhakija Ali Kamil al-Sammarnain avustajakseen. Hänet palkittiin tällä viikolla Ennakkoluuloton edelläkävijä –palkinnolla (ks. Metro: Rasistit haukkunut Linnéa Mynttinen palkitaan – toivoo irakilaisen Alin auttavan häntä loppuun saakka).

Keskustelkaa yhdessä:
•    Millaisen viestin Orkla foods -yhtiön mainos välittää?
•    Entä millaista ennakkoluulottomuutta Linnea Mynttisessä on?
•    Miten rasismiin voi puuttua?
•    Oletteko te tehneet rasismin vastaisia tekoja omassa arjessanne.

Suunnitelkaa oma rasisminvastainen teko ja ottakaa osaa Punaisen ristin #milloinviimeksi-kampanjaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Brysselin iskujen symboliksi nousi Ketevan Kardavan kuva, jonka hän otti heti iskujen tapahduttua. Lukekaa Aamulehden juttu aiheesta Yksi kuva levisi maailmalla iskujen jälkeen: ”Tajusin, että sillä hetkellä se oli tärkeämpi”. (Huom. linkistä avautuu suoraan Kardavanin kuva, joka voi järkyttää herkimpiä lukijoita. Tarkista sen sopivuus ryhmällesi etukäteen.)

Kardavan kertoo toimineensa vaistonvaraisesti. Hän huusi apua ja ryhtyi samalla ottamaan kuvia. ” Mitä journalistin pitäisi tuollaisessa tilanteessa tehdä? Auttaa? Pyytää lääkäriä paikalle? Vai ottaa kuva? Tajusin, että kuva oli sillä nimenomaisella hetkellä tärkeämpi, jotta voisi näyttää maailmalle, mitä on tapahtunut”, hän  sanoo Aamulehden jutussa.

Pohtikaa yhdessä median roolia katastrofitilanteissa.  Miksi on tärkeää, että tietoa tapahtumista saadaan nopeasti?  Milloin on tärkeintä keskittyä auttamiseen, milloin tiedon välittämiseen?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärven teksti Euroopan todellisuudet erkanevat ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Aimo Vainion teksti Musta päivä Brysselissä ja keskustelkaa yhdessä
•     Millä tavalla terrori-iskut ovat muuttaneet Eurooppaa?
•    Miksi Aimo Vainion mukaan pelolle ei saa antaa periksi?
•    Erja Yläjärven mukaan ” pelolle pitäisi ehkä sittenkin antaa edes ajatuksen verran periksi”. Mitä hän tällä tarkoittaa?
•    Ovatko terrori-iskut vaikuttaneet teidän omaan kokemukseenne turvallisuudesta/turvattomuudesta? Entä näkemykseenne Euroopasta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Ruotsista kuultiin tällä viikolla iloisia uutisia: Prinsessa Estellelle syntyi pikkuveli, prinssi Oscar. Lukekaa Helsingin Uutisten juttu Ruotsin pikkuprinssin nimi paljastettiin: Oscar Carl Olof ja Keski-Uusimaan juttu Kaarle Kustaan tavannut keravalainen iloitsee pikkuprinssistä

Keskustelkaa yhdessä: Miksi prinssin syntymä kiinnostaa niin, että siitä uutisoidaan myös Suomessa? Millaista olisi olla julkkis heti syntyessään?

Millaista on olla prinssi tai prinsessa nykypäivänä? Kirjoittakaa tarinat tai piirtäkää kuvat nykyprinssin tai -prinsessan elämästä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, fysiikka
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tällä viikolla esiteltiin Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1. Katsokaa uutisvideot Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien sivuilta:

Vastatkaa videoiden katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä Aalto-1-satelliitti tekee avaruudessa?
  • Minkä osana se lähtee avaruuteen?
  • Kuinka paljon pikkusatelliitin laukaisu avaruuteen maksaa?
  • Miksi satelliitissa on käytetty mittanauhaa?
  • Mitä mullistavaa satelliitissa on?

Ottakaa pienryhmissä selvää, mihin satelliitteja tarvitaan. Miettikää perehtymisen jälkeen, mihin te tarvitsette satelliitteja päivittäisessä elämässänne. Miten satelliitit ovat helpottaneet ihmisten elämää?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, fysiikka
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Helmikuussa julkistettiin mullistava tiedeuutinen gravitaatioaaltojen näkemisestä (ks. Helsingin Sanomat Einsteinin ennustamat painovoima-aallot havaittiin ensimmäisen kerran – ne aiheutti kaksi yhtyvää mustaa aukkoa.)

Tällä viikolla Aamulehti uutisoi, että painovoima-aaltoja tutkiva Lisa Pathfinder -luotain aloitti työnsä. Lukekaa juttu Gravitaatioaaltojen metsästyksessä otettiin uusi askel: Lisa Pathfinder -luotain aloitti työn.

Katsokaa myös Ilta-Sanomien video, joka avaa sitä, mitä gravitaatioaallot ovat: Erittäin merkittävä tiedelöytö kohautti maailmalla – video kertoo, mistä oikein on kyse

Perehtykää pienryhmissä yhteen seuraavista:

  • Mitä gravitaatioaallot ovat ja miksi niiden havaitseminen on mullistavaa?
  • Miten Einstein ennusti gravitaatioaallot?
  • Millaisia projekteja gravitaatioaaltojen löytämiseksi on tehty?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Yhdysvaltojen presidenttitaistossa elettiin tällä viikolla kiinnostavia aikoja. Supertiistaina 12 osavaltiota äänesti presidenttiehdokkaista, ja Donald Trump sekä Hillary Clinton vahvistivat asemiaan. Perehtykää supertiistain tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Donald Trumpin menestys on ollut presidentinvaalien suuri puheenaihe. Perehtykää siihen, kuka Trump on ja mistä hänen suosionsa johtuu. Mikä tekee hänestä poikkeuksellisen republikaanien ehdokkaan? Miten republikaanit suhtautuvat Trumpiin? Entä miten demokraatit kokevat hänet? Kuinka todennäköistä on, että Trumpista tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti? Miten hän muuttaisi Yhdysvaltoja?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, ilmaisun monet muodot
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Karjalainen testasi Islon iltapäiväkerholaisten kanssa parhaimpia mäenlaskuvälineitä. Katsokaa video Lapset testasivat mäenlaskuvälineitä rattikelkasta laskumattoon Karjalaisen sivuilta.

Jutelkaa videon katsomisen jälkeen yhdessä: Mitkä olivat iltapäiväkerholaisten mielestä parhaat mäenlaskuvälineet ja miksi? Entä millä välineellä te tykkäätte laskea mäkeä?

Tehkää oma uutislähetys parhaista talvipuuhistanne. Suunnitelkaa videoiden aihe ja sisältö etukäteen. Miettikää valmiiksi myös, ketä haastattelette ja mitä häneltä kysytte. Kysymysten suunnittelun tueksi kannattaa katsoa Karjalaisen video vielä uudestaan ja tarkastella sitä, millaisia kysymyksiä toimittaja kysyy mäenlaskijoilta.
Taustaksi voitte perehtyä myös muihin kivoja talvipuuhia käsitteleviin juttuihin, esimerkiksi:

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Piispanlähteen koulun 4A-luokka teki Sanomalehtiviikolla omat televisiouutiset. Katsokaa oppilaiden tekemät uutiset Kaarina-lehden sivuilta: Oppilaat tekivät ihan oikeat televisiouutiset.

Jakautukaa ennen uutisten katsomista neljään ryhmään. Yksi ryhmä tarkastelee sitä, millaisia aiheita oppilaat olivat valinneet uutisiinsa, toinen sitä, millaisia kysymyksiä he esittivät haastateltaville, kolmas sitä, miten jutut oli kuvattu ja neljäs uutisankkureiden juontoja.

Myös Herajärven koulun oppilaskunta pääsi kokeilemaan toimittajan työtä Sanomalehtiviikolla, kun he valtasivat Sampo-lehden toimituksen. Tutustukaa oppilaiden kirjoittamiin uutisiin ja toimittajan työn herättämiin pohdintoihin 11. helmikuuta ilmestyneestä Sampo-lehdestä. Löydän sivun Sanomalehti opetuksessa -facebooksivulta.

Suunnitelkaa omat televisiouutisenne. Ideoikaa 3–5 uutisaihetta, ja tehkää jutut pienryhmissä. Miettikää, miten haette aiheesta tietoa, ketä haastattelette ja millaista kuvaa juttuun tarvitaan. Jakakaa ryhmissä roolit: tarvitaan ainakin haastattelijat, kuvaajat, editoijat ja uutisankkurit. Julkaiskaa uutiset sopivalla alustalla.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteishaku alkaa ensi viikolla. Lukekaa Hämeen Sanomien juttu Varo välivuotta ja seitsemän muuta kultaista neuvoa.

Keskustelkaa pienryhmissä: Mitä mieltä olette jutussa esitetyistä neuvoista ja Väestöliiton asiantuntijan arvioista? Millaisia ohjeita opiskelupaikan ja ammatin valintaan te olette saaneet vanhemmilta, koulusta tai muilta aikuisilta? Kuinka hyödyllisinä te niitä pidätte? Kuinka iso merkitys vanhempien neuvoilla on? Mitkä ovat teille tärkeimmät tietolähteet, kun mietitte ammatinpaikan valintaa?

Hämeen Sanomien jutun yhteydessä on Seinäjoen lukiolaisten tekemät evästykset vanhemmille. Tehkää te omanne.  Millaisia ohjeistuksia tai tukea opiskelupaikan ja ammatin valintaan te kaipaisitte vanhemmiltanne tai muilta aikuisilta? Millaisia ohjeita ette kaipaa? Videoikaa ohjeet ja näyttäkää ne vanhemmillenne tai jollekulle muulle aikuiselle.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Lukio-opiskelija Anne Niemi kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa opiskelijavalintauudistuksen ongelmista: Opiskelijavalinnan uudistus aiheuttaa stressiä, ylivarovaisuutta ja jopa pelkoa. Lukekaa myös Keskisuomalaisen pääkirjoitus Haku-uudistus toimii teoriassa, mutta ei käytännössä.

Perehtykää siihen, millaisia käytännön muutoksia opiskelijavalintoihin tänä keväänä tulee ja miksi näihin muutoksiin on päädytty. Millaisia kannanottoja uudistuksen puolesta ja vastaan on esitetty? Miten uudistukset vaikuttavat opiskelupaikan saantiin? Onnistuuko uudistus teidän näkemyksenne mukaan tavoitteessaan – nopeuttamaan korkeakouluista työelämään siirtymistä?

Miten opiskelijoiden siirtymistä työelämään voisi teidän mielestänne parhaiten edistää? Vai tarvitseeko tätä edistää? Haastatelkaa korkeakoulusta jo valmistunutta, siellä opiskelevaa tai sinne pyrkivää siitä, miten työelämään siirtymistä voisi hänen mielestään parhaiten tukea. Luokaa lopuksi yhdessä keskustellen oma suunnitelmanne korkeakoulujen uudistamiseksi.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Koululaiset tekivät Sanomalehtiviikon kunniaksi oman Hyvien uutisten Ilkan. Lehdessä kerrotaan hyvistä teoista ja hyvää mieltä tuovista asioista. Siinä on lisäksi hyvien uutisten osasto.

Työskennelkää aluksi itsenäisesti. Tutustukaa Hyvien uutisten Ilkassa julkaistuihin juttuihin ja piirroksiin. Valitkaa yksi juttu tai piirros, joka ilahduttaa teitä erityisesti. Esitelkää valintanne muulle ryhmälle. Kertokaa, millaisesta hyvän mielen asiasta valitsemassanne jutussa kerrotaan. Perustelkaa myös, miksi valitsitte juuri tämän jutun – miksi se ilahdutti erityisesti.

Miettikää yhdessä, kuinka paljon iloisia uutisia lehdissä yleensä julkaistaan. Pitäisikö ilonaiheista uutisoida enemmän?

Tehkää oma Hyvien uutisten lehti. Lehti voi koostua pienistä jutuista, piirroksista, valokuvista ja videoista. Voitte itse valita sopivan julkaisualustan jutuille; ne voi julkaista esimerkiksi luokan seinällä tai vaikkapa sopivalla alustalla verkossa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistun jutun Nuorten media­taidoissa isoja eroja – moni ei tunnista kaupallista tekstiä mainokseksi alkuosa.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Onko tiedonhaku netistä teidän mielestänne helppoa?
  • Kuinka hyvin osaatte arvioida, mihin tietolähteeseen voi luottaa?
  • Mikä on kaupallisen tekstin tavoite? Entä uutisen?
  • Miksi kaupallinen teksti on tärkeää erottaa uutisesta?

Jakautukaa kahteen ryhmään: Toiset ovat toimittajia, toiset energiajuomayhtiön tai karkkitehtaan edustajia.

  1. Toimittajat tekevät uutisen joko energiajuomien terveyshaitoista tai liiallisen sokerin syönnin vaikutuksista lapsiin.
  2. Energiajuomayhtiön edustajat kirjoittavat blogitekstin tai tekevät sanomalehtimainoksen aiheesta ”Energiajuomat voivat olla osa terveellistä elämää”.
  3. Karkkitehtaan edustajat kirjoittavat blogitekstin tai sanomalehtimainoksen aiheesta ”Herkuttelu tekee hyvää”.

Aloittakaa etsimällä tietoa eri lähteistä uutisenne, blogitekstinne tai sanomalehtimainoksenne tueksi. Lähteenä voi käyttää myös haastatteluja. Kun olette löytäneet riittävästi taustatietoa, kirjoittakaa tekstit tai tehkää mainokset.

Esitelkää lopuksi kirjoittamanne tekstit ja tekemänne mainokset muulle ryhmälle ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä lähteitä hyödynsitte uutista kirjoittaessanne?
  • Oliko energiajuomayhtiön tai karkkitehtaan näkemystä tukevan tiedon löytäminen vaikeaa?
  • Voiko mainokseen luottaa? Entä uutiseen?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Tällä viikolla julkaistussa Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimuksessa kartoitettiin, miten yläkouluikäiset arvioivat tiedon luotettavuutta verkossa. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Sanomalehtien Liiton tilauksesta. Lukekaa tutkimuksesta kirjoitettuja uutisia:

Tarkemmin tutkimuksessa saatuihin tuloksiin voit perehtyä täällä.

Vastaavatko tutkimuksessa saadut tulokset omaa kokemustasi tiedon luotettavuudesta verkossa? Kohtaatko verkossa usein epäluotettavaa tietoa? Jos kohtaat jotain epäilyttävää, miten selvität, voiko tietoon luottaa? Kuinka iso merkitys luotettavuudella sinun mielestäsi on verkossa?

Työskennelkää pienryhmissä. Tehkää lista konkreettisista keinoista, joilla voi paljastaa feikin. Tehkää taustaksi Helsingin Sanomien testi Onko kaikki nettiin kirjoitettu totta? – Testaa tunnistatko luotettavan tiedon.

Kokeilkaa listanne toimivuutta käytännössä. Valitkaa jokin esimerkiksi sosiaalisen median uutisvirrassa kohtaamanne juttu, joka herättää epäilyksenne, ja tarkistakaa tekemänne listan avulla, pitävätkö jutun tiedot paikkansa. Täydentäkää tekemäänne listaa tarvittaessa työskentelyn edetessä.

Esitelkää lopuksi muulle ryhmälle lopputuloksenne. Mikä herätti epäilyksenne juttua lukiessa? Millaisen selvitystyön teitte? Millaisen lopputulokseen tulitte? Onko juttu totta vai lööperiä?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin haastattelu Aamulehdestä Pienet feikkisivustot menevät yleisön seulasta helposti läpi.

Grundström kertoo haastattelussa olevansa huolissaan nuorista: ”Moni heistä on aloittanut median käyttönsä sosiaalisen median alustoilla, joilla jutut liikkuvat yksinään ilman kontekstia. Heillä voi olla vaikeuksia erottaa, mikä on oikeaa journalismia ja mikä feikkiä.”

Keskustelkaa yhdessä:

  • Onko sosiaalisen median uutisvirrasta helppoa tunnistaa feikki?
  • Millaiset pelisäännöt sitovat medioita, jotka ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin?
  • Mitä ovat valeuutissivustot? Mikä on niiden tarkoitus?
  • Mihin medioihin luotatte? Mitä medioita pidätte epäluotettavina?

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa joko a. tai b.

a. Kuvitellaan, että elämme dystooppisessa maailmassa, jossa journalistin ohjeet ovat kadonneet – lehdet saavat tehdä rajatta mitä tahansa. Millaisia aiheita olisi tällaisen lehden päivän lööpissä tai pääuutissivulla? Tehkää tällaisen säännöttömän lehden lööppi tai pääuutissivu ja merkitkää siihen, mitä journalistin ohjeita se rikkoo.

Perehtykää työskentelyn taustaksi Journalistin eettisiin ohjeisiin. Tehkää lisäksi taustaksi tuore STT:n laatima testi Testaa tietosi: Tunnetko journalistin etiikan? tai viime vuonna julkaistu Sanomalehtien Liiton Millainen toimittaja olisit? -testi.

b. Mitä ovat valeuutissivustot? Valitkaa pienryhmissä yksi tekaistuja uutisia julkaiseva sivu ja perehtykää sen taustoihin erilaisia lähteitä hyödyntäen.

  • Millaisia aiheita sivustolla käsitellään?
  • Kuka juttuja kirjoittaa?
  • Millaisia lähteitä käytetään?
  • Kuka on sivun julkaisija?
  • Ketkä juttuja lukevat?
  • Miten sivu saa rahoitusta?
  • Miten sivusto suhtautuu valtamediaan?
  • Rikkooko sivusto joitakin Journalistin ohjeita?
  • Voiko sivuston juttuihin luottaa? Miksi?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisun monet muodot, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Moneen kouluun ja esikouluun on tänä syksynä tullut oppilaiksi turvapaikanhakijoita. Lukekaa Turun Sanomien juttu Koulu juurruttaa turvapaikanhakijoita Suomeen.

Jutelkaa yhdessä: Mitä aineita pystyy opiskelemaan, jos ei osaa koulussa käytettävää kieltä? Minkä aineiden opiskelu on vaikeinta? Entä millaisia leikkejä pystyy leikkimään ilman yhteistä kieltä?

Kokeilkaa itse: Luokaltanne on kadonnut yhteinen kieli. Voitte kommunikoida toistenne kanssa elein ja ns. siansaksalla – oikeita sanoja ette voi käyttää. Kukin valitsee vuoron perään leikittäväksi jonkin pelin ja neuvoo sen säännöt muille ilman sanoja.

Jutelkaa lopuksi: Mitkä pelit oli helppoa kertoa toisille ilman yhteistä kieltä? Minkä selittäminen oli vaikeinta? Miksi?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lännen Media kysyi kolmen eri sukupolven maahanmuuttajilta, mikä tekee heistä suomalaisia ja mitä suomalaisuus heille on. Katsokaa video ja lukekaa Kalevan juttu, jossa kolmen eri polven maahanmuuttajat kertovat itse, mikä tekee heistä suomalaisia.

Lännen Median tekemässä kyselyssä selvisi, että osa päättäjistä ei pidä edes kolmannen polven maahanmuuttajia suomalaisina (ks. esim. Keskisuomalaisen juttu Lännen Media: Osa päättäjistä ei pidä kolmannen polven maahanmuuttajia suomalaisina).

Keskustelkaa yhdessä: Mitä suomalaisuus teidän mielestänne on? Miten suomalaisuus on vaikuttanut Lännen Median haastattelemien maahanmuuttajiin? Kuka on suomalainen? Kuinka suomalaisina pidätte itseänne? Miksi?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Hok-Elanto julkaisi ennen itsenäisyyspäivää #joulurauhaa-videon. Video sai nopeasti paljon katsojia. Lukekaa Kauppalehden juttu HOK-Elannon videolla yli 100 000 katselua – ”vain kolme kielteistä palautetta”.

Keskustelkaa yhdessä: Miksi HOK-Elanto on tehnyt videon? Mikä on videon tarkoitus ja kenelle se on suunnattu? Mihin videon teho perustuu? Mitä video kertoo suomalaisuudesta? Entä monikulttuurisuudesta?

Jakaantukaa kolmeen ryhmään ja analysoikaa videota: a) mainoskampanjana, b) yhteiskunnallisena kannanottona ja c) Suomi-kuvan uudistajana.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu essee Lopetetaan kouhotus – Suomi tarvitsee nyt tervettä isänmaallisuutta, kirjoittaa Heikki Aittokoski.

Määritelkää yhdessä keskustellen lukemanne pohjalta, mitä tarkoittaa a) nationalismi, b) kansallismielisyys ja c) isänmaallisuus. Kenellä on oikeus määritellä, mitä isänmaallisuus on?

Aittokoski kirjoittaa: ”En tiedä, onko kansakunta koskaan ollut itsenäisyyden aikana näin kahtiajakautunut.” Peilatkaa yhdessä Suomen historiaa: Millaisia kahtiajakautumisen vaiheita Suomen historiassa on ollut? Miten nämä tilanteet on saatu ratkaistua?

Pohtikaa, millaisia syitä on nykyisen kahtiajakautuneisuuden taustalla. Miten tilanteen voisi selvittää? Ideoikaa konkreettisia ratkaisuja, miten eri leireihin poteroituneet suomalaiset saataisiin kohtaamaan ja ymmärtämään toisiaan.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Joulupukille lähetetään vuosittain satoja tuhansia kirjeitä. Oletteko te kirjoittaneet joskus kirjettä joulupukille?

Osa joulupukille tulleista kirjeistä arkistoidaan Oulun maakunta-arkistoon. Tänä vuonna joulupukille lähetettyihin kirjeisiin voi tutustua pukin arkiston joulukalenterissa (ks. Lapin Kansa: Lue joulupukille lähetettyjä kirjeitä – pukin arkiston joulukalenteri avautuu verkossa ja Arkistolaitoksen tiedote Joulupukin arkiston joulukalenteri avautuu verkossa tiistaina 1.12.2015).

Tutustukaa pukille lähetettyihin kirjeisiin arkistolaitoksen joulukalenterissa. Tarkkailkaa sitä, mistä maista pukille lähetetään kirjeitä ja merkitkää ne kartalle. Entä millaisia asioita lapset toivovat kirjeissä? Keskustelkaa yhdessä siitä, ovatko omat joulutoiveenne samankaltaisia.

Lisäksi: Tänä vuonna jännitettiin, ehtivätkö jouluposti ajoissa perille, kun postilaiset olivat lakossa. Tällä viikolla lakkoon saatiin onneksi sopu, ja joulun lähetykset ehtivät ajoissa perille, ks. Kymen Sanomat: Posti lupaa: Jouluposti ehtii perille.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, vieraat kielet, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Ensi sunnuntaina vietetään itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivän aikaan pohditaan usein sitä, mitä suomalaisuus on ja mitä se meille merkitsee.

Suomi-kuvaa maailmalla on rakennettu viime viikkoina huumorin keinoin. Ulkoministeriö on julkaissut Suomi-emoji-joulukalenterin, ks. Keskisuomalainen: Kaamos ministeriön joulukalenterin ensimmäinen Suomi-emoji. Emojikalenterin on osoitteessa http://xmas.finland.fi/.

Mitä asioita te nostaisitte esiin omissa Suomi-emojeissanne? Tehkää oma emoji-kalenterinne.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla alkoi Pariisin ilmastokokous. Lukekaa Elina Grundströmin Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Sulavat palsat ja palavat suot – olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Ranskan presidentti Francois Hollande sanoi ilmastokokouksessa pitämässään puheessa, että taistelua terrorismia vastaan ei voi erottaa taistelusta ilmastonmuutosta vastaan vaan molemmissa on kyse maailman rauhasta (ks. Keskipohjanmaa: Hollande: Ilmastokokouksessa on pelissä planeetan tulevaisuus).

Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi ilmastonmuutos hukkuu julkisessa keskustelussa usein erilaisten kriisien ja kohujen alle.

Valitkaa yksi konkreettinen asia, johon ilmastonmuutos on vaikuttanut tai jota ilmastonmuutos uhkaa (esimerkiksi palsojen sulaminen, Indonesian tulipalot, makean veden riittävyys tai meren pinnan nouseminen). Selvittäkää mahdollisimman konkreettisesti, miten ilmastonmuutos tähän asiaan vaikuttaa ja mitä sille olisi tehtävissä. Kirjoittakaa havainnollinen lehtijuttu aiheesta. Hyödyntäkää myös infografiikkaa havainnollistamaan asiaa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tämän viikon iso kotimaan uutisaihe on ollut valtionvarainministeri Alexander Stubbin keksityt prosenttiluvut hallintorekisteriasiassa. Perehtykää teemaan esimerkiksi seuraavien juttujen avulla:

Hallintarekisteriasia on aiheuttanut myös hallituksen sisällä eripuraa, ks. Iltalehti: Soini Iltalehdelle: Hallintarekisteristä ei ollut sovittu hallituksessa – ”Suhtaudun suurella epäluulolla”.

Perehtykää hallintarekisteriasiaan pienryhmissä neljän teeman kautta. Jakakaa työskentelyn lopuksi havaintonne muille ryhmille.

  • Ryhmä 1: Perehtykää siihen, mikä on hallintarekisteri ja miksi siihen liittyy suuria poliittisia intohimoja.
  • Ryhmä 2: Marko Junkkari kirjoittaa Helsingin Sanomissa virkamiesvallasta ja virkamiesten harjoittamasta spinnauksesta: Lakihanke sai Alexander Stubbin näyttämään typerältä. Perehtykää siihen, millainen rooli virkamiehillä on lakien valmistelussa. Mitä tarkoittaa virkamiesvalta? Keskustelkaa siitä, onko ”spinnaaminen” oikein? Saako virkamies manipuloida julkisuutta?
  • Ryhmä 3. Perehtykää Alexander Stubbin toimiin hallintarekisteriasiassa. Miksi kohu syntyi? Miten Stubb on hoitanut viestinnän kohun keskellä? Keskustelkaa lisäksi siitä, kuinka ison kolhun Stubbin luotettavuuteen ”hatusta vedetyt luvut” aiheuttavat.
  • Ryhmä 4. Stubb kertoi tiistaina, ettei ole harkinnut eroa tehtävästään (ks. Helsingin Uutiset: Stubb teki johtopäätökset: Kohuttu hallintarekisteri kaatuu – ”En ole harkinnut eroa”). Perehtykää kohuihin, jotka ovat päätyneet ministerien eroihin (esimerkiksi Heidi Hautalan ero kehitysministerin tehtävästä vuonna 2013, Ilkka Kanervan ero ulkoministerin tehtävästä vuonna 2008 tai Anneli Jäätteenmäen ero pääministerin tehtävästä vuonna 2003). Millaiset asiat ovat johtaneet ministerien eroamiseen? Millainen julkinen kohu eroa on edeltänyt? Miksi eroon on päädytty?

Parempia uutisia!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Käsitelläänkö uutisissa teidän mielestänne yleensä iloisia vai surullisia aiheita? Pitäisikö teidän mielestänne hyviä uutisia julkaista enemmän?

Pohjalaisessa ryhdyttiin julkaisemaan hyvien uutisten sivua joka maanantai. Pohjalaisen uutispäällikkö Mikko Kallionpää kertoo Pohjalaisen jutussa, että lehteen tarvitaan myös sellaisia juttuja, jotka saavat hyvälle tuulelle: Pohjalainen alkaa julkaista hyvien uutisten sivua.

Miettikää, millaisia iloisia uutisia olette viime aikoina havainneet. Kirjoittakaa tai piirtäkää jokin iloinen uutinen. Koostakaa niistä teidän oma hyvien uutisten sivunne.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kaupunkilehti Karjalan Heilissä on vietetty tänä vuonna rakkauden syksyä:  Karjalan Heili: Rakkauden syksy 2015. Lehti on järjestänyt pusukuvakisan. Kisan avulla lehti tahtoo irtisanoutua verkossa vellovasta vihapuheesta ja tuoda esiin positiivista sanomaa: ”Rakasta lähimmäistäsi” (ks. Suomen Lehdistö: Heili rakastaa lähimmäistään).

Millaisella tempauksella te voisitte tuoda esiin positiivista sanomaa ja antaa hyvää mieltä toisille? Suunnitelkaa pienryhmissä konkreettiset tempaukset.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Seinäjoella on tehty vaikuttava vastaele koulukiusaamista vastaan. Lukekaa Pohjalaisen sivuilta juttu ja katsokaa video aiheesta: Yli tuhannen koululaisen ketju ylsi koululta koululle Seinäjoella – katso kuvat.  Myös muun muassa Robin twiittasi aiheesta: ”Seinäjoella toimitaan koulukiusaamista vastaan! Vau!”. Tutustukaa myös Kukaan ei ole nolla -kampanjan facebook-ryhmään  ja katsokaa kampanjavideo Nolla.

Keskustelkaa yhdessä kampanjan herättämistä ajatuksista. Voiko tällaisella kampanjalla vaikuttaa kiusaamiseen? Millainen on yhdessä tekemisen voima?

Valitkaa pienryhmissä jokin epäkohta, johon te tahtoisitte vaikuttaa. Mitä te voisitte saada yhteisvoimalla aikaan? Suunnitelkaa kampanja, jolla pyritte vaikuttamaan valitsemaanne asiaan. Pyrkikää suunnitelmassa yksityiskohtaisuuteen, ja miettikää muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on kampanjan tavoite? Milloin se toteutetaan ja missä? Mikä on kampanjan kohderyhmä?
  • Millaisista osa-alueista kampanja koostuu?
  • Miten kampanjaan innostetaan mukaan väkeä?
  • Miten ja mistä mahdollinen rahoitus hankitaan?
  • Miten ja missä kampanjasta tiedotetaan?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Loviisan Sanomissa ryhdyttiin tänä syksynä julkaisemaan ilouutisia-sivua. Sivulle kootaan uutiset, jotka voi kiistatta nähdä positiivisina. Positiivisten uutisten esiin nostamisesta on tullut jonkinlainen ilmiö – niitä julkaistaan useiden lehtien sivuilla (ks. esim. Dagens Nyheterin Goda Nyheter -sivu).

Päätoimittaja Arto Henriksson kertoo Lovarin Facebook-ryhmän postauksen* (1.9.) yhteydessä ”Sanomalehden – – perinteinen ajatus on ollut ja on jatkossakin ”parantaa maailmaa” tuomalla ja antamalla lukijoidensa tuoda esille erilaisia epäkohtia, joihin olisi syytä puuttua. Sen takia sanomalehden yleisilme on monien mielestä turhan synkkä.”

Lukekaa Teemu Luukan Helsingin Sanomiin kirjoittama kolumni, jossa hän avaa sitä, miksi kriittisyys on journalismin elinehto: Positiivisen uutisen teko on vaikeampaa kuin negatiivisen.

Keskustelkaa Teemu Luukan tekstin ja Arto Henrikssonin kannanoton pohjalta yhdessä siitä, miksi negatiivisuus painottuu uutiskriteerinä:

  • Miten negatiivisten uutisten painottuminen liittyy demokratian toteutumiseen? Mitä ongelmia voisi seurata, jos positiiviset aiheet syrjäyttäisivät lehtien sivulla epäkohdat?
  • Miksi negatiivisuus myy?
  • Voiko myös positiivisella uutisella olla yhteiskunnallista merkittävyyttä?
  • Mistä kaipuu positiivisiin uutisiin teidän mielestänne kertoo?

Tarkastelkaa noin viikon ajan jotakin valitsemanne sanomalehden osiota ja listatkaa ylös mielestänne selkeästi positiiviset, selkeästi negatiiviset ja neutraalit aiheet. Voitte halutessanne rajata tarkastelun vielä tarkemmin. (On kiinnostavaa esimerkiksi tarkastella sitä, millaisessa valossa jotakin maata käsitellään, ks. Kansan Uutiset: Miksi vain huonoja uutisia kehitysmaista?).

Tarkastelkaa lopuksi havaintojanne yhdessä: Korostuuko lehdessä positiivinen vai negatiivinen näkökulma? Onko lehden eri osioiden välillä tässä eroa? Millaisia aiheita käsitellään positiivisesti? Miksi?

* Postaus löytyy ryhmästä hakusanalla ”ilouutisia”.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa yhdessä ääneen Mikke Talarmon sanelema kolumni, joka on julkaistu Aamulehdessä: 7-vuotias Mikke pohtii elämän suuria kysymyksiä koskettavassa kolumnissaan.

Kolumnissaan Mikke kertoo asioista, jotka ovat viime aikoina ihmetyttäneet häntä. Hän kertoo myös oman elämänsä uutisista – siitä, että hän tykkää käydä tosi paljon mummunsa luona.

Mitkä ovat teidän oman elämänne uutiset? Mitä kiinnostavaa ja uutisoimisen arvoista esikoulussa tai koulussa on juuri nyt meneillään? Uutinen voi olla vaikkapa tämänhetkinen ykkösleikki tai se, mitä olet viime päivinä oppinut.

Kuvatkaa pareittain videot, jossa kerrotte omat eskari- tai koulu-uutisenne. Katsokaa videot yhdessä ja viekää ne myös vanhempienne nähtäväksi.

Lisää ideoita videotyöskentelyn harjoitteluun saatte Mediataitoviikon Meidän jutusta tuttu -julkaisusta (pdf).

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lukekaa espoolaisen koululaisen Loviisa Kokon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomista: Tietokirjoja myös pienille tytöille. Mitä Kokko tekstissään kritisoi? Mitä arvelette, miksi Mauri Kunnaksen avaruuskirjasta puhutaan pienten poikien tietokirjana? Onko avaruus teidän miestänne enemmän tyttöjen tai poikien juttu?

Tehkää listaukset siitä, millaisia asioita yleensä pidetään poikien juttuina tai tyttöjen juttuina. Miettikää, miksi näin on. Tehkää lopuksi pareittain kantaaottava videoblogaus aiheesta ”Tarvitaanko tyttöjen ja poikien juttuja?”

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Lukekaa Nyt-liitteen juttu ”19-vuotiaan laulajan lantiosta poistettiin senttejä – Tästä on kyse maailmalla leviävässä kuvamanipuloinnin vastaisuudessa”. Tutustukaa myös  Perceptions of perfection -projektiin, jossa pyritään tekemään näkyväksi kauneusihanteiden epärealistisuus (esim.  Ilta-Sanomat: Tavallinen nainen photoshopattiin 18 maan kauneusihanteita vastaavaksi).
Mitä mieltä olette julkkisnaisten kuvankäsittelyyn liittyvistä kannantotoista? Millainen kuvankäsittely on teidän mielestänne sallittua ja millainen ei? Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvankäsittelyllä voi olla? Miksi kauneus on niin vahvasti kulttuurisidonnaista?
Valitkaa jokin sanomalehti. Ottakaa siitä tarkastelun kohteeksi joko mainokset tai journalistiset kuvat. Tarkastelkaa, millainen nais- tai mieskuva niistä välittyy.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Volkswagenin jättihuijaus on ravistellut autoalaa (ks. esim. Turun Sanomat: ”Huijaaminen on syvään juurtunutta autoalalla” ). Perehtykää päästöskandaalin taustoihin. Ottakaa selvää, millaiset säädökset rajoittavat autojen päästöjä Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja millä teknisillä keinoilla raja-arvojen alle on auto-alalla päästy.

Perehtykää lisäksi siihen, miten Volkswagen huijasi. Selvittäkää myös, millaisia ympäristövaikutuksia huijauksella on ollut. Pohtikaa perehtymisen jälkeen pienryhmissä, miksi Volkswagen päätyi valitsemaan valehtelemisen tien.

Tutustukaa Volkswagenin mainoksiin. Tehkää kantaaottava vastamainos, jossa käsittelette päästöskandaalin vaikutuksia Volkswagenin julkisuuskuvaan. Vastamainoksiin voitte tutustua esimerkiksi Kuilut umpeen -blogissa tai Voima-lehden sivuilla.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito

Tutustukaa kotiseutuunne sanoma- tai kaupunkilehden avulla. Selailkaa lähilehteänne (joko verkko- tai printtilehteä) ja poimikaa sieltä jokin paikka tai tapahtuma, jossa teidän mielestänne olisi kiinnostavaa käydä.

Miettikää, kenelle suosittelisitte käymistä tässä matkakohteessa ja tehkää siitä matkailuesite. Hyödyntäkää esitettä tehdessä lähilehden juttua ja tarvittaessa muita lähteitä. Tuokaa esiin, millaisesta paikasta tai tapahtumasta on kyse ja miksi sinne kannattaisi mennä.

Esitelkää matkakohteenne lopuksi koko ryhmälle. Laittakaa esitteenne esille ja liittäkää niiden yhteyteen kartta, josta selviää, missä kukin matkakohde sijaitsee.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Aloittakaa työskentelynne koulumatkalla. Tehkää matkanne aikana havaintoja kiinnostavista asioista, joita kohtaatte.  Havainnot voivat olla yllättäviä tapahtumia tai sitten tavallisia, aina läsnä olevia arjen asioita. Kirjatkaa havaintonne ylös esimerkiksi ottamalla niistä kuvat tai kirjaamalla ne muistivihkoon.

Esimerkkejä mahdollisista havainnoista: Puissa on punaisia lehtiä / yhdellä on pipo päässä / melkein kaikki kuuntelevat musiikkia / bussi on täynnä ja myöhässä / monella on mukanaan jalkapallokengät / aamulla väsyttää niin paljon, etten jaksa tehdä havaintoja / yksi keskustan ravintola oli lopettanut…

Käykää havaintonne läpi luokassa ja kertokaa myös, miksi kyseinen asia kiinnitti huomionne. Pohtikaa yhdessä, voisiko koulumatkalla tekemänne havainnon pohjalta kirjoittaa uutisen. Onko tapahtuma itsessään uutinen tai kertooko se jostakin isommasta asiasta? Tarkistakaa myös, onko alueenne sanomalehti kirjoittanut aiheesta.

Valitkaa pienryhmissä yksi koulumatkalla havaittu aihe, ja työstäkää sen pohjalta uutinen. Hankkikaa lisätietoa eri lähteistä ja seuratkaa myös, kirjoittaako alueenne lehti aiheesta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito
Lue silmäillen muutamia sanomalehdissä julkaistuja henkilöhaastatteluja. Valitse silmäilyn pohjalta yksi henkilö, johon tahdot tutustua tarkemmin.
Kirjaa ylös, mitä saat tietää tästä henkilöstä jutun perusteella. Mikä on hänelle tärkeää ja miksi?  Millaiset asiat ovat vaikuttaneet hänen elämänsä kulkuun? Millainen olisi henkilön elämänohje? Mieti vielä lopuksi, mitä opit henkilöjutun lukemalla.
Keskustelkaa yhdessä: Miksi henkilöhaastatteluja julkaistaan? Mitä lukija niistä saa? Millainen on hyvä henkilöjuttu?
Usein hyvässä jutussa on kiinnostava näkökulma. Tehkää pareittain toisistanne henkilöhaastattelut. Miettikää huolella juttunne näkökulma eli se, mitä asiaa paristanne jutussa korostatte. Juttu voi keskittyä vaikkapa siihen, millaiset opiskelutavat sopivat parillenne, mitä hän harrastaa ja miksi, mitkä ovat hänen tulevaisuuden urahaaveensa tai siihen, mihin yhteiskunnalliseen asiaan hän tahtoo vaikuttaa ja miten.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Usein uutisaiheita konkretisoidaan kertomalla, millaisia vaikutuksia ihmisten elämään asialla on. Esimerkiksi kätilöt toivat Ylen haastattelussa esiin, millaisia vaikutuksia hallituksen päätöksillä on heihin, ja saivat pääministerin muutamaan mieltään (ks. esim. Itä-Savo Hallitus peruu sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkauksen – Sipilä A-studiossa: Kätilöiden puheenvuorot vaikuttivat). 

Selaile päivän lehteä ja valitse sieltä jokin uutinen, jota ei ole kerrottu henkilön kautta. Mieti, ketä tämä uutinen koskettaa. Millaisia konkreettisia vaikutuksia sillä on jonkin henkilön elämään? Anna uutiselle kasvot. Kirjoita uutinen samasta aiheesta uudelleen niin, että keskiössä on se, mitä uutinen tarkoittaa henkilökohtaisella tasolla.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
tietotekniikka, kuvataide, ilmaisun monet muodot
Aiheet
tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Kouluissa tulisi hallituksen mukaan ottaa digiloikka. Monissa eskariessa ja kouluissa digilaitteiden käyttö on jo tuttua – esimerkiksi Vesikkopuiston esikoululaiset ovat taitavia tabletinkäyttäjiä: Karjalainen: Koodauksen alkeet lähtevät jo eskarista – ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta.

Jutelkaa yhdessä: Pitäisikö kouluissa tai eskarissa teidän mielestänne käyttää enemmän teknisiä laitteita? Missä tilanteissa digistä on teille eniten iloa? Entä missä tilanteessa teille on tärkeää, että älylaitteet pysyvät syrjässä? Kuvatkaa molemmat tilanteet joko piirtäen tai valokuvaamalla. 

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, tietotekniikka, kuvataide
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Koulujen digitalisaatio on yksi hallituksen kärkihankkeista (ks. esim. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaan juttu Digioppiminen kärkihankkeeksi – asiantuntija perää selkeitä tavoitteita).

Keskustelkaa siitä, milloin digitaaliset välineet auttavat oppimista. Milloin taas perinteiset oppimisen tavat ovat teidän mielestänne parempia?

Miltä näyttäisi koulu, jossa kaikki kommunikointi, oppiminen ja tekeminen olisivat siirtyneet digimaailmaan? Tehkää animaatio tai sarjakuva, joka kertoo elämästä tällaisen totaalisen digiloikan tehneessä koulussa.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Hallitus vastasi tiistaina välikysymykseen, joka koski koulutusleikkauksia. Perehdy siihen, miten eri puolueiden lehdet kirjoittavat aiheesta, esimerkiksi:
Keskustelkaa siitä, miksi lehtien näkökulmat eroavat toisistaan. Millaisia perusteita koulutusleikkausten puolesta ja niitä vastaan esitetään? Mitkä kannanotot vakuuttavat teidät? Miksi? Mitä mieltä te olette koulutusleikkauksista?
Järjestäkää väittely koulutusleikkausten tarpeellisuudesta. Jakaantukaa hallituksen ja opposition edustajiin. Oppositio puolustaa väitettä ”Koulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä ja turhaa” ja hallitus väitettä ”Koulutuksesta säätäminen on välttämätöntä”.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Yksi hallituksen kärkihankkeista liittyy koulujen digitalisaatioon. Tämä on herättänyt runsaasti keskustelua ja myös kritiikkiä. Lukekaa Tuomas Kasevan Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Miten voi olla, ettei koulun suurinta uudistusta johda kukaan? 

Kaseva kysyy kolumnissaan, mitä käytännössä halutaan, kun koulu halutaan sähköistää. Mikä sähköistämisen tavoite pitäisi teidän mielestänne olla? Onko digitaalisuus teidän kokemuksenne mukaan kouluissa jotain, mitä on sinne väkisin tuotu, vai edistääkö se aidosti oppimista?

Opettajana toimiessaan Tuomas Kaseva päätti tavoitella tarkoituksenmukaisuutta ja ryhtyi käyttämään sähköisiä välineitä opetuksessaan ”niin kuin niitä arjessa muutoinkin hyödynnetään”. Miten tämä olisi teidän mielestänne mahdollista? Listatkaa konkreettisia ideoita tilanteista, joissa älylaitteet aidosti edistävät joko oppimista tai käytännön työskentelyä koulussa.

Turvaa hakemassa

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Tutustukaa siihen, mitä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi on tehty eri puolella Suomea.

Miettikää, millaiset asiat voisivat auttaa tai ilahduttaa vieraaseen maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Miten he voisivat kokea olevansa tervetulleita? Miettikää, mitä te voisitte konkreettisesti tehdä. Suunnitelkaa ja toteuttakaa luokan tai vaikkapa koko koulun tai päiväkodin kanssa jokin konkreettinen tempaus. 

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Turvapaikanhakijat pystyvät usein ottamaan mukaan vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. Monelle tärkein tavara on ollut älypuhelin: Ilta-Sanomat: Turvapaikanhakija älypuhelimista: Ilman sitä en olisi Suomessa.

Miettikää, mitkä kymmenen tavaraa te ottaisitte mukaan, jos joutuisitte lähtemään vieraaseen maahan, ettekä tietäisi, milloin pääsette palaamaan. Mikä matkalla olisi kaikkein tarpeellisinta ja tärkeintä? Mistä tavaroista olisi vaikeinta luopua? Huomioikaa myös se, että tavaroita voi joutua kuljettamaan mukana pitkän aikaa – kovin painavaa taakkaa ei kannata siis ottaa mukaan.

Ottakaa kuvat mukaan otettavista tavaroista ja kirjoittakaa jokaisen kuvan yhteyteen, miksi valitsitte juuri tämän tavaran. Jakakaa kuvat valitsemallanne alustalla.

Tehtävän pohjana on käytetty Suomen Pakolaisavun ja Sanomalehtien Liiton yhdessä tuottaman  Lukuhaasteen oppimateriaalin (pdf) tehtävää.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Pakolaiskriisistä puhutaan usein isojen lukujen kautta. Lasse Jalonen kirjoittaa Turun Sanomissa ilmestyneessä blogikirjoituksessan ”Näetkö Sinä mitä minä näen” –kuvia pakolaisuudesta: ”Välimeren tragediat, jossa ihmiset hukkuvat paetessaan kotimaansa väkivaltaa, näyttäytyy vain loppumattomana hukkuneiden lukumääränä – eivät perheinä, isinä, äiteinä eikä lapsina. Näin heidän synkkään kohtaloonsa on vaikea samaistua ja osoittaa ymmärrystä.”
Tutustu turvapaikanhakijoiden tarinoihin ja siihen, millaista heidän arkensa on. Lue esimerkiksi juttu, jossa kerrotaan
Kannattaa tutustua myös Punkalaitumen vastaanottokeskuksen arkea kuvaavaan kuvasarjaan (Keskisuomalainen).
Ryhdy toimittajaksi ja suunnittele (ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuta) journalistinen juttu, joka avaa konkreettisella tavalla turvapaikanhakijan arkea. Juttutyypin voit valita itse: se voi olla kuvareportaasi vastaanottokeskuksen arjesta, yhden turvapaikanhakijan (joko tänne juuri tulleen tai useita vuosia sitten saapuneen) henkilöhaastattelu tai infografiikka, joka kuvaa sitä, millainen on turvapaikanhakijan päivä vastaanottokeskuksessa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Perehtykää pienryhmissä siihen, miksi pakolaistilanne on nyt pahin sitten toisen maailmansodan.

Valitkaa tarkastelun kohteeksi yksi kriisimaa (esimerkiksi Irak, Syyria, Somalia tai Afganistan), josta tulee Suomeen/Eurooppaan paljon turvapaikanhakijoita. Perehtykää siihen, millaisista oloista turvapaikanhakijat tulevat. Selvittäkää, millainen kriisi maassa on käynnissä ja syventykää erityisesti kriisin syihin. Perehtymisen voi aloittaa lukemalla aiheesta tehtyjä taustoittavia juttuja, esimerkiksi:

Keskustelkaa perehtymisen jälkeen pienryhmissä siitä, miten tarkastelemanne maan kriisi olisi ratkaistavissa, ja laatikaa konkreettinen ratkaisumalli. Esitelkää lopuksi ryhmänne keskeisimmät päätelmät muulle luokalle.

VINKKI: Omia rauhanneuvottelutaitoja voi testata Ahtisaari-päivien Kurkumin rauhanneuvottelut -konfliktinratkaisuroolipelin avulla. Peli on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Koulurauha julistettiin viime viikolla Kouvolassa (ks. Kouvolan Sanomat: Hanna Pakarinen käynnisti Koulurauhan julistuksen — seuraa lähetystä suorana verkossa). Koulurauhan teema on tänä vuonna ”yhdessä vahvaksi”. Tavoitteena on miettiä sitä, miten kouluissa voisi tukea yhdessä toimimista ja toisten huomioimista.

Miten sinä voisit tämän lukuvuoden aikana huomioida toisia ja tukea koulurauhaa? Entä mitä te voisitte tehdä yhdessä luokkana? Kirjoita ylös yksi konkreettinen lupaus tälle lukuvuodelle. Esimerkiksi: ”Lupaan kiittää keittäjää ruuasta /sanoa hyvää huomenta / pyytää anteeksi, jos toimin väärin / antaa keinumisvuoron myös toisille”. Asettukaa rinkiin ja kertokaa lupaukset toisillenne. Kiinnittäkää ne lopuksi näkyvälle paikalle luokkanne seinälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tuomas Kyrö ehdottaa Helsingin Sanomien jutussa Kulttuurivaikuttajien keinoja apatiaa vastaan ”Suuren Suhteellistamiskeskuksen” perustamista. Keskuksessa voisi päästä näkemään maailmaa sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka tuntuu itselle vieraalta, kaukaiselta tai pelottavalta.

Mitä mieltä olette Kyrön ehdotuksesta? Jutelkaa yhdessä siitä, miksi toisen ajatuksia, näkökulmaa tai elämäntapaa voi olla välillä vaikea ymmärtää. Kehitelkää Tuomas Kyrön tapaan omia konkreettisia keinojanne, joiden avulla toisen ihmisen näkökulmaa voisi oppia ymmärtämään paremmin. Esitelkää ideanne lopuksi koko luokalle.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Svetlana Ranta kirjoittaa Etelä-Saimaassa (Sana on vapaa, mutta vastuullisesti): ”Absoluuttista sananvapautta ei ole. Ihminen on itse itsensä sensuroija, jolla on paitsi sanan vapaus myös sanan vastuu”. Nettikiusaamista käsittelevässä Helsingin Sanomien jutussa Koulukiusaaminen siirtyi pihoilta nettiin – nyt kiusaaja seuraa kotiin asti opinto-ohjaaja Tanja Portaankova kertoo, että netissä eivät päde samat käyttäytymissäännöt kuin tosielämässä: ”Osa nuorista melkein hermostui minulle, että miten minä voin olla sitä mieltä, että aggressiivinen nimittely ei olisi ok.”
Keskustelkaa siitä, miksi netissä sananvastuu unohtuu erityisen helposti. Kirjoitatteko te netissä sellaista, mitä ette koskaan sanoisi kasvotusten? Kootkaa esimerkiksi padlet-seinän avulla, millaista sananvastuuta te kaipaisitte sosiaaliseen mediaan.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yksi kesän suurista puheenaiheista on ollut Olli Immosen Facebook-päivitys. Keskiviikkona Immonen astui pitkän hiljaisuuden jälkeen julkisuuteen (ks. esim. Ilta-Sanomat: Katso video: Näin Olli Immonen ilmoitti erostaan).

Arvioikaa pienryhmässä Immosen puheenvuoron vakuuttavuutta. Mikä on Immosen puheenvuoron tavoite? Mitkä ovat hänen väitteensä ja miten hän perustelee niitä? Kenelle hän kohdistaa sanansa ja millaisia keinoja hän käyttää kuulijan vakuuttamiseksi? Millaisia vastakkainasetteluja puheenvuorossa on? Mikä on niiden tarkoitus? Löydättekö Immosen puheenvuorosta joitakin argumentointivirheitä (ks. Ali Almossawi: Kehnojen argumenttien kuvakirja)? Vakuuttaako Immonen teidät? Miksi?

Immonen viittaa median häneen kohdistamaansa ajojahtiin. Aiemmin elokuussa perussuomalaiset kertoivat palkkaavansa juristin selvittämään Olli Immoseen ja yleisemmin perussuomalaisiin liittyvää uutisointia. (Ks. Etelä-Suomen Sanomien juttu aiheesta, Kyösti Karvosen kolumni Perussuomalaisten vaikea mediasuhde Kalevasta ja Milka Valtasen kolumni Sananvapauteen kuuluu myös vastuu Ilkasta). Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kirjoittaa JSN:n blogissa ”Ministerien, kansanedustajien ja muiden vallankäyttäjien on kestettävä – – – kovaa, itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Median tehtävä on toimia vallankäytön valvojana.”

Keskustelkaa median roolista Immos-kohussa. Onko perussuomalaisiin ja Immoseen kohdistettu kritiikki ollut aiheellista? Onko jossain kohdissa menty yli? Miten media on mielestänne hoitanut roolinsa ”vallankäytön valvojana”? Millaista kritiikkiä vallankäyttäjien on kestettävä?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
monilukutaito

Koulujen kesälomien alkamiseen on vielä muutama päivä. Lehmät sen sijaan ovat jo päässeet nauttimaan kesälaidunten vapaudesta. Tutustukaa Itä-Savon juttuun Lehmät riehaantuivat laitumelle pääsystä – katso vauhdikkaat kuvat ja video! ja Maaseudun Tulevaisuuden juttuun Riehakas ammunta aloittaa kesän.

Tuleva pääministeri Juha Sipilä on ehdottanut koulujen kesälomien siirtämistä niin, että ne alkaisivat heinäkuussa (ks. Kainuun Sanomat: Juha Sipilä siirtäisi koulujen kesälomia). Mitä mieltä olette ehdotuksesta? Tutustukaa myös Lastenhoitaja Piia Collanin Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen Pitkä kesäloma on lapsen etu. Jutelkaa yhdessä siitä, miksi kesäloma on teille tärkeä. Kuinka pitkä loma on teidän mielestänne riittävä?

Leikkikää kesälaidunhippaa. Muodostakaa pareittain lehmät. Etummainen parista laittaa kätensä sarviksi. Jos lehmä saadaan kiinni, hän jää paikoilleen syömään ruohoa. Toinen lehmä voi vapauttaa hänet koskemalla sarvia sarvilla.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
biologia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Sanoma- ja kaupunkilehdissä on viime aikoina kirjoitettu paljon erilaisista kevään ja kesän merkeistä. Niitä näkyy paljon myös lukijoiden kuvissa (ks. esim. Itä-Savon lukijoiden kuvagalleria). Tutustukaa muutamiin kevään ja kesän merkkejä käsitteleviin juttuihin:

Osallistukaa Luonto-Liiton kevätseurantaan ja havainnoikaa muutaman päivän ajan lähiympäristönne kevään ja kesän merkkejä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, musiikki
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tähän aikaan vuodesta keskustellaan usein siitä, voiko Suvivirttä laulaa koulujen kevätjuhlissa (ks. esim. Keskisuomalaisen juttu Opetushallitus: ”Suvivirsi soikoon!”).

Perehtykää Suvivirren syntyhistoriaan Kansan Uutisten jutun Suvivirren taustana on kolmen vuoden nälänhätä ja Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen Suvivirren pohjalla on kansallinen tragedia avulla.

Marko Ahonen ehdottaa blogipostauksessaan Jo joutui armas aika uusia vaihtoehtoja Suvivirrelle. Mitä mieltä olette Ahosen ehdotuksista? Voisiko jokin näistä kappaleista syrjäyttää Suvivirren? Miksi?

Mikä on teidän mielestänne kesässä parasta? Listatkaa ylös konkreettisia asioita, jotka tekevät teille kesän. Luokaa listaustanne hyödyntäen uusi kesää ylistävä biisi, jossa on Suvivirren voimaa. Esittäkää halutessanne kappaleet tai jokin niistä koulun kevätjuhlassa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Valmistuminen tuo mukanaan ison muutoksen. Hufvudstadsbladetin Topeliorden-blogissa julkaistussa Vad hände sen? -jutussa Uudenkaupungin Topeliusgymnasietin opiskelija Rebecca Holmgård kuvaa valmistuvan opiskelijan isoa kysymystä: ”Vad ska jag göra nu?”. Lukekaa myös Helsingin Sanomista Nuoren ääni -toimituksen toimittajan Matilda Byholm juttu Mitä tapahtui laudaturien jälkeen? – Entiset huippuoppilaat kertovat.

Haastatelkaa esimerkiksi sisaruksianne, serkkujanne tai vanhempianne siitä, millaisia muistoja heillä on toisen asteen päättymisestä ja sen tuomasta muutoksesta. Millaisia toiveita ja pelkoja siihen liittyi? Mitkä olivat isoja käännekohtia oman elämänsuunnan löytymisessä? Mikä haastateltavassa on pysynyt samana? Entä mikä on muuttunut ja miksi?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sunnuntaina vietettiin kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Lukekaa Uutisvuoksen juttu Tänään on sananvapauden päivä — mitä sinä haluat sanoa?

Keskustelkaa yhdessä: Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä? Uskallatko sinä kertoa aina sen, mitä mieltä olet? Mitkä asiat rajoittavat mielipiteen ilmaisemista? Saako mielipiteensä ilmaista millä tavalla tahansa?

Uutisvuoksi kysyy sananvapauden päivän kunniaksi, mitä sinä haluaisit juuri nyt sanoa. Mieti, mitä sinä tahtoisit sanoa ja kenelle. Esitä viestisi ryhmälle ja kerro, miksi tämä asia on sinulle tärkeä. Kerro viestisi myös sille henkilölle, jolle se on kohdistettu.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Viiskunnan pääkirjoitus Käytä vapauttasi ja tutustukaa Sanomalehtien Liiton sananvapauden päivän ilmoitukseen.

Keskustelkaa yhdessä: Mikä on sananvapauden merkitys koulussa, yhteiskunnassa, perheessä tai kaveripiirissä? Millaisia rajoja sananvapaudella on? Tehkää pareittain oma sananvapauden päivän ilmoitus.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Keskustelkaa pienryhmissä trollaamisesta. Miksi netissä trollataan? Onko trollaaminen osa sananvapautta vai onko se sananvapauden rajoittamista? Entä onko trollaaminen kiusaamista tai voiko se olla propagandaa? Keskustelkaa lisäksi siitä, millainen vastuu sananvapauteen liittyy. Saako sanoilla johtaa harhaan? Pitääkö aina olla vakavissaan?

Journalistin ohjeisiin kuuluu vaatimus totuudenmukaisuudesta. Kokeilkaa, miltä alueenne sanomalehden pääuutissivu näyttäisi, jos ohjetta totuudenmukaisuuteen ei noudatettaisi.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Suomi on sananvapauden ykkösmaa – EU-maiden erot repesivät ennennäkemättömiksi, jossa käsitellään Euroopan sananvapaustilannetta ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Valitkaa pareittain tarkasteltavaksi yksi maa, jonka sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa on Suomea heikompi. Tutustukaa siihen, millainen sananvapauden tilanne valitsemassanne maassa on.  Millaisia konkreettisia vaikutuksia sananvapaustilanteella on ihmisten elämään? Miksi sananvapaustilanne on maassa nykyisenkaltainen ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Tutustukaa lisäksi johonkin maassa ilmestyvään lehteen.

Ottakaa lähtökohdaksi jonkin suomalaisen sanomalehden päivän lehti. Muokatkaa sitä sellaiseksi, että se olisi voinut ilmestyä tarkastelemassanne maassa. Olisiko kaikkia aiheita voinut käsitellä? Ketkä olisivat päässeet ääneen?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Aika moni äänestää vaaleissa Aku Ankkaa. Myös eduskuntavaaleissa annettiin iso määrä ääniä, jotka hylättiin. Tutustukaa hylättyihin ääniin lukemalla Satakunnan Kansan juttu Anna on numero yksi – Katso, mitä hylätyt äänestysliput sisältävät.

”Vaikuttaminen on valittamista tehokkaampaa”, sanoo Katti Matikainen Vaalit-jaksossa. Jutelkaa yhdessä siitä, mikä merkitys äänestämisellä on. Voiko äänestämällä vaikuttaa? Miksi pilaääniä annetaan?

Haastatelkaa kotona vanhempianne siitä, millainen merkitys äänestämisellä heidän mielestään on.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vaalit ovat innoittaneet erilaisiin poliittisiin pilailuihin. Aamulehti kokosi niitä Stubbin juustohöylästä Soinin jytkytykseen – vaalihupailun 6 parasta -juttuun.

Keskustelkaa yhdessä siitä, ovatko pilat teidän mielestänne onnistuneita. Naurattavatko ne teitä? Miksi? Mille niissä nauretaan? Saako poliitikkojen kustannuksella pilailla?

Monissa sanomalehdissä julkaistaan poliittisia pilapiirroksia, jotka ottavat kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen (ks. esim. Kalevan Jari). Tutustukaa muutamiin eduskuntavaaleista kirjoitettuihin juttuihin ja tehkää pilapiirros jostakin teitä kiinnostavasta vaaleihin liittyvästä aiheesta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vaalien jälkeen alkavat hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Juha Sipilä on korostanut erityisesti luottamuksen merkitystä neuvotteluissa (ks. esim. Hämeen Sanomien juttu Sipilä hakee luottamusta hallituspohjan pääomaksi).

Kokeilkaa ensin HS:n hallituskoneella, millaisiin suuntiin hallituksen politiikka kallistuisi eri puoluepohjilla. Valitkaa pienryhmissä yksi puolue ja miettikää, millaisia asioita se korostaisi neuvotteluissa. Mistä se olisi valmis joustamaan? Voitte valita keskiöön sellaiset teemat, joita itse pidätte tärkeimpinä. Pitäkää omat hallitusneuvottelut puoluejohtajien rooleissa. Millainen hallitus neuvottelujen pohjalta muodostuu?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Puolueiden kannatuksessa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla on ihmetelty ”punasinivihreää kuplaa” (ks. esim. Helsingin Sanomien juttu Krista Kosonen: Vaalitulos ei edusta minun Suomeani, en tunne ketään perussuomalaisia äänestänyttä).

Valitkaa pienryhmissä kolme sanomalehteä puoluekannatuksen suhteen mahdollisimman erilaisilta alueilta. Vertailkaa, miten vaalituloksesta uutisoidaan näissä lehdissä. Millaiselta vaalitulos näyttäytyy eri alueiden näkökulmasta? Entä millaisia kannanottoja lehtien pääkirjoituksissa on vaalitulokseen liittyen?

Vaalihumua

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tarkastele eduskuntavaaliehdokkaiden vaalimainoksia esimerkiksi sanomalehtien sivuilta. Valitse yksi mainos, joka kiinnittää huomiosi.  Millaisia asioita ehdokas nostaa mainoksessa esiin? Mihin hän pyrkii äänestäjässä vetoamaan?  Vetoaako mainos sinuun?

Mitä asiaa sinä tahtoisit ajaa, jos olisit kansanedustaja? Miten saisit vakuutettua asian tärkeyden äänestäjille? Tee oma vaalimainoksesi. Mainos voi olla esimerkiksi video, radiomainos, nettibanneri, ulkomainos tai mainos, joka julkaistaan printtilehdessä..

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Eduskuntavaalien alla on julkaistu erilaisia vaalikoneita. Löydätte niitä esimerkiksi sanomalehtien sivuilta. Tutustukaa johonkin vaalikoneeseen ja tarkastelkaa, millaisia asioita ehdokkailta kysytään.  Onko mukana sellaisia asioita, jotka kiinnostavat teitä ja ovat teille tärkeitä?

Kansanedustajat ajavat meidän kaikkein yhteisiä asioita. Keskustelkaa yhdessä siitä, millainen on teidän mielestänne hyvä kansanedustaja ja millaisia asioita hänen pitäisi teidän mielestänne ajaa.

Miettikää yhdessä, mitä te tahtoisitte kysyä eduskuntavaaliehdokkailta. Tehkää oma vaalikone ja jos mahdollista, pyytäkää alueenne ehdokkailta siihen vastauksia.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Miten eri puolueet eroavat tosistaan? Mikä on keskustalaisuuden, perussuomalaisuuden tai vasemmistolaisuuden ydin?

Työskennelkää pienryhmissä. Kukin ryhmä tutustuu yhden puolueen vaaliohjelmaan ja -tavoitteisiin sekä puolueen nuorisojärjestön tavoitteisiin.

Laatikaa ryhmässä noin minuutin pituinen video-esittely valitsemastanne puolueesta. Videon tyylin voitte valita vapaasti itse – se voi olla vaikkapa vakava esittely, mainos tai parodia.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Politiikka ja poliittinen journalismi henkilöityy.  Viime aikoina otsikoissa on ollut muun muassa Antti-pasta, Haglundin Volvo ja Sipilän rakkaustarina.

Keskustelkaa siitä, onko puoluejohtajien henkilökohtaisilla asioilla merkitystä äänestäjän kannalta? Pitääkö äänestäjän tietää, millainen tyyppi puolueen johtaja on? Miksi politiikka henkilöityy?

Valitkaa yksi puoluejohtaja ja seuratkaa viikon ajan, miten häntä käsitellään sanomalehdissä.  Kannattaa tarkastella sekä sitoutumattomia lehtiä että puoluelehtiä. Keskittyykö media asiakysymyksiin vai onko keskiössä henkilö? Millä tavoin poliitikon iholle yritetään päästä?

Kirjatkaa ylös, millaiselta tyypiltä poliitikko vaikuttaa seuraamienne juttujen perustella.  Millainen hän on luonteeltaan? Millainen hän on sosiaalisissa tilanteissa? Mitä valta hänelle merkitsee? Millaisia asioita hän ajaa? Miksi?

Hypätkää viikon lopuksi seuraamanne poliitikon saappaisiin ja käsitelkää tekemiänne havaintoja draaman keinoin.  Luokaa kuvitteellisia tilanteita, joissa kurkkaatte otsikoiden ulkopuolelle. Valitkaa paikka, aihe ja tyylilaji ja dramatisoikaa lyhyitä kahden puoluejohtajan kohtaamisia.

Koulu uusiksi!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Martinmäen esikoululaisten asiantuntijaryhmä keskusteli siitä, millainen on tulevaisuuden esikoulu.  Perehtykää esikoululaisten ideoihin katsomalla video Maaselkä-lehden sivuilta.

Järjestäkää oma asiantuntijapaneelinne ja keskustelkaa siitä millainen olisi tulevaisuuden esi- tai alakoulu. Käsitelkää esimerkiksi sitä, mikä esi- tai alakoulussa on mukavaa ja tärkeää, miten oppii parhaiten ja millaisia tiedonlähteitä tulevaisuudessa käytetään. Laatikaa keskustelun pohjalta suunnitelma siitä, millainen olisi teidän unelmienne koulu tai esikoulu.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Ilta-Sanomat kysyi HS: Koulunkäyntiin tulossa suuria muutoksia: oppilailta pulpetitkin pois -jutun yhteydessä lukijoiltaan, pitääkö koululaisilla olla luokassa oma pulpetti ja millaisia muutoksia koulunkäyntiin pitäisi tehdä. Tarkastelkaa jutun yhteydessä käytyä keskustelua.

Keskustelkaa yhdessä siitä, millainen oppimisympäristö tukee parhaiten oppimista. Onko tulevaisuuden koulussa pulpetteja? Tehkää suunnitelma tulevaisuuden oppimisympäristöstä.

Osallistukaa lopuksi yhdellä kommentilla keskusteluun Ilta-Sanomien jutun yhteydessä. Muistakaa vankat perustelut!

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
oppilaanohjaus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Reilun vuoden päästä otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka muun muassa häivyttää oppiaineiden rajoja. Perehtykää opetussuunnitelman uudistuksiin esimerkiksi lukemalla Etelä-Suomen Sanomien juttu Ei enää ulkoa tankkaamista, uusi opetussuunnitelma mullistaa oppimisen.

Millaisia asioita teidän mielestänne koulussa olisi tärkeää oppia? Jos te saisitte päättää, millaisia oppiaineita koulussa olisi? Laatikaa suunnitelma uusista oppiaineista ja tehkää tulevaisuuden koulun lukujärjestys.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, maantieto, opinto-ohjaus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Brittilehti The Independent kirjoittaa radikaalista suomalaisesta koulu-uudistuksesta. Perehtykää erilaisten lähteiden avulla siihen, mitä muutoksia uusi opetussuunnitelma tuo peruskouluun. Listatkaa ylös viisi teidän mielestänne suurinta muutosta. Onko suunniteltu uudistus teidän mielestänne radikaali? Miksi?

Valitkaa pienryhmissä tarkastelun kohteeksi yksi maa ja vertailkaa sen perusopetusta suomalaiseen perusopetukseen.

Mainonnan rajat

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Keskustelkaa ensin yhdessä siitä, mikä on mainos ja miten se eroaa uutisesta. Onko mainos totta – entä uutinen? Mikä on mainoksen/ uutisen tavoite? Onko mainos luotettava lähde?

Jakautukaa kahteen ryhmään: toiset ovat mainostajia ja toiset toimittajia. Kummankin ryhmän aiheena on ”kevät”. Toinen ryhmä suunnittelee jonkin keväisen asian mainoksen  – ja toinen taas kevääseen liittyvän uutisen.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tarkastelkaa yhden vuorokauden ajan erilaisia vastaantulevia mainoksia ja kirjatkaa ylös konkreettisia asioita, joiden perustella tunnistatte ne mainoksiksi. Tuleeko vastaan sellaisia tekstejä, joiden suhteen olette epävarmoja, onko kyseessä mainos vai jokin muu?

Keskustelkaa yhdessä havainnoistanne.  Milla perusteella tunnistitte mainokset? Miksi on tärkeää erottaa mainos esimerkiksi uutisista? Kokeilkaa tehdä mainos, joka on puettu uutisen muotoon. Keskustelkaa siitä, voisiko tällaisia juttuja julkaista esimerkiksi sanomalehdissä?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Keskustelua on viime aikoina herättänyt se, salakuunteleeko Facebook käyttäjiään. Tutustukaa aiheeseen lukemalla Jussi Pullisen koulumni Kyllä, verkkoyhtiöt urkkivat sinusta puhelimellasi niin paljon kuin voivat Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä ja Kauppalehden juttu MPC: Väitteet Facebookin salakuuntelusta tuulesta temmattuja.

”Ilmaisesta internetistä maksetaan tiedolla”, Jussi Pullinen kirjoittaa. Keskustelkaa siitä, kuinka kova hinta tiedon antaminen itsestä on.

Tarkkailkaa muutaman päivän ajan, millaista kohdennettua mainontaa teille osoitetaan. Miettikää myös, millaisiin tietoihin pohjaten teille on valittu juuri tämä mainos? Esitelkää havaintonne pienryhmissä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Julkisen sanan neuvosto antoi hiljattain kolme langettavaa päätöstä piilomainonnasta:

Mitä mieltä olette näistä päätöksistä? Miksi mainonnan ja journalismin rajoja häivytetään? Mitä seuraisi, jos piilomainonta olisi sallittua?

Perinteisesti journalistit ja mainossisältöjen tuottajat on pidetty tiukasti erillään. Professori Vilma Luoma-aho kertoo Journalistin jutussa Mainos jutun vaatteissa pitävänsä tätä osin ongelmallisena. Keskustelkaa siitä, mihin journalismin ja mainonnan rajaa tarvitaan. Suunnitelkaa, millaiselta näyttäisi media, jossa journalismin ja mainonnan rajat olisivat kokonaan kadonneet. Tutustukaa taustaksi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston Markkinointi ja mainonta -ohjeisiin.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhdysvaltalaiset esikoululaiset antoivat hauskoja vastauksia ”Mikä sinusta tulee isona?” -kysymykseen. Perehtykää Iltalehden jutun Lapset paljastivat unelma-ammattinsa opettajalleen avulla, millaisia vastaukset olivat.

Jutelkaa yhdessä siitä, mitä te tahtoisitte tehdä isona. Leikatkaa sanomalehdistä kuvia ja sanoja, jotka kuvastavat sitä, mitä unelmatyöhönne kuuluisi. Esitelkää kollaasinne toisillenne ja ideoikaa yhdessä, missä ammatissa olisi mukana kaikki toiveiden asiat. Voitte keksiä ihan uusia ammattinimikkeitä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tutustukaa Seutu-Sanomien juttuun Mestari päätyi alalle vahingossa.Haastatelkaa jotakuta teille läheistä aikuista siitä, miten hän on päätynyt nykyiseen ammattiinsa. Onko hän nyt unelma-ammatissaan vai haaveileeko hän tekevänsä vielä jotain muuta?

Kirjoittakaa jutut henkilöhaastattelun muotoon ja julkaiskaa haluamallanne tavalla. Muistakaa suunnitella kysymykset ennen haastattelun tekemistä. Ottakaa haastateltavasta myös kuva.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteishaku lukioihin ja ammattikoulutukseen on parhaillaan käynnissä. Perehtykää juttuihin, joissa käsitellään aloja, joilla on tulevaisuudessa töitä:

Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi varmojen työpaikkojen listat eroavat niin paljon toisistaan. Miksi tulevaisuuden työtilanteen arvioiminen on hankalaa?

Mitkä ovat teille tärkeimpiä kriteerejä, kun valitsette opiskelupaikkaa? Painaako valinnassa varma työpaikka, työn mielekkyys tai palkan suuruus? Millä perustella ammatti teidän mielestänne kannattaa valita? Järjestäkää väittely aiheesta.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Perehtykää Kainuun Sanomien juttuun Irti pulpetista ja työstä kiinni jo opiskellessa ja Helsingin Sanomien juttuun Opetusministeri: Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ehkä yhteen.

Mitä mieltä olette jutuissa kuvailluista muutoksista? Pitäisikö koulun ja työelämän välistä kuilua teidän mielestänne kaventaa?  Millainen olisi teidän mielestänne ihanteellinen ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu tai yliopisto? Mitä taitoja koulutuksen pitäisi kehittää, että se palvelisi parhaiten tulevaisuuden (työ)elämää? Tehkää ryhmissä konkreettinen 3–6 kohdan kehityssuunnitelma yhdelle kouluasteelle.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Monessa jutussa on Sanomalehtiviikolla käsitelty sitä, millaisista aiheista lapset ovat sanomalehdessä kiinnostuneita. Perehtykää esimerkiksi:

  • Aamulehdessä tiistaina 3.2.2015 ilmestyneeseen Ihmiset-sivujen tavutettuun juttuun, joka käsittelee ekaluokkalaisten näkemyksiä hyvästä ystävyydestä ja sanomalehden lukemisesta
  • Etelä-Suomen Sanomien juttuun ”9-vuotiaan aamu: ensin luetaan Etlari ja sitten kouluun”, joka kertoo aktiivisesti sanomalehteä lukevasta kolmasluokkalaisesta Elja Lapinojasta
  • Keskisuomalaisen videoon, jossa näytetään paloja toimittaja Essi Rikaman kouluvierailusta ja kuullaan siitä, mikä lehden tekemisessä kiinnostaa koululaisia.

Jutelkaa yhdessä: Mikä teitä kiinnostaa sanomalehdessä? Luetteko verkkolehteä tai paperista lehteä? Mitä asioita voi oppia sanomalehteä lukemalla? Millainen olisi ihan paras sanomalehti? Tehkää suunnitelmat piirtäen tai askarrellen. Käyttäkää halutessanne hyödyksi myös lehtileikkeitä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

Etelä-Suomen Sanomat esittelee, millaisista elementeistä etusivu koostuu. Tutustukaa grafiikan perusteella siihen, mikä on pääjuttuvinkki, pääkuva, kakkosvinkki, otsikkonosto, teemavinkki, hattuhylly ja nimiö.

Vertailkaa sanomalehtien printti- tai näköislehtien pääuutissivuja. Etsikää Etelä-Suomen Sanomien grafiikassa listattuja elementtejä muiden lehtien sivuilta. Mikä etusivuissa on samaa? Millaisia eroja löydätte sivuista?

Tehkää oma lehden etusivu. Pyrkikää selkeyteen ja houkuttelevuuteen, mutta kokeilkaa myös rohkeasti uusia ratkaisuja. Esitelkää etusivunne lopuksi koko luokalle.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Perehtykää Keskisuomalaisen Miten Keskisuomalaista tehdään? -videon, Komiat-lehden 28.1.2015 s. 20–21 ”Tekijät tuotteen takaa” -jutun (löydätte lehden arkistosta)  ja Etelä-Saimaan ”Toimituksen päivä” -sivun (pdf) avulla siihen, millainen on sanomalehden tuotantoprosessi.

Keskustelkaa yhdessä: Miten uutinen syntyy?  Millainen verkon ja printtilehden ero on uutisvälineenä? Millaista on toimittajan työ?

Sanomalehden tekemiseen tarvitaan iso joukko ammattilaisia. Perehtykää yhteen teitä kiinnostavaan ammattiin (esimerkiksi mobiilituottaja, kuvatoimittaja, aluetoimittaja, (digi)graafikko, kaupallinen tuottaja, palvelusuunnittelija, verkkotoimituksen yöpäivystäjä, datajournalisti tai pääkirjoitustoimittaja).

Hankkikaa tietoa ammatista eri lähteistä ja jos mahdollista, haastatelkaa jotakuta tässä ammatissa työskentelevää. Ottakaa selvää ainakin hänen työnkuvastaan ja roolistaan sanomalehden tekemisessä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Satakunnan Kansan jutussa ”Testi: Jääviys ja kuvauslupa askarruttivat nuoria” (SK 3.2.2015 s. 7) Porin suomalaisen yhteislyseon oppilaat testaavat Millainen toimittaja olisit? -testiä.  Kokeilkaa testiä ensin itse ja lukekaa sen jälkeen Satakunnan Kansan juttu. Perehtykää myös  Journalistin ohjeisiin, joihin testi perustuu.

Pohtikaa yhdessä, mihin Journalistin ohjeita tarvitaan. Valitkaa yksi ohjeista. Miettikää konkreettisia esimerkkejä, millaisia ongelmia aiheutuisi, jos tätä ohjetta olisi. Perehtykää halutessanne lisäksi myös neuvoston antamiin vapauttaviin ja langettaviin päätöksiin ja niiden taustalla oleviin journalistin ohjeisiin.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Satavuotias Pohjolan Sanomat juhlii kutsumalla lukijoita juttukeikalle. Toimittajille saa kertoa juttuaiheita – ja juttukeikalle voi nyt päästä itse mukaan. Monille muillekin lehdille lukijat voivat lähettää juttuideoita.

Miettikää yhdessä, mihin paikkoihin te tahtoisitte kurkistaa ja miksi. Pohtikaa myös, millaisen jutun tuosta paikasta voisi tehdä sanomalehteen. Suunnitelkaa juttuideat kirjoittaen tai piirtäen ja lähettäkää ne johonkin sanomalehteen.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa verkkolehtiin ja tarkastelkaa, millä tavoin lukija voi itse osallistua lehden tekemiseen. Etsikää mahdollisimman monta erilaista osallistumisen muotoa. Keskustelkaa havainnoistanne. Mikä tavoista on teidän mielestänne kiinnostavin?

Miten te tahtoisitte osallistua lehden tekemiseen?  Ideoikaa uusia osallistumisen muotoja keskustellen, kirjoittaen tai piirtäen.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa, millaisia blogeja on eri sanomalehtien sivuilla. Pohtikaa yhdessä, mitä lisäarvoa blogit tuovat sanomalehtien sisältöön. Miten blogiteksti eroaa uutisesta, henkilöhaastattelusta tai kolumnista?

Valitkaa yksi teitä kiinnostava blogi ja pohtikaa, kenelle se on suunnattu. Tarkastelkaa tarkemmin yhtä tekstiä ja kiinnittäkää huomio siihen, miten kirjoittajan ääni kuuluu tekstissä. Osallistukaa blogissa käytävään keskusteluun.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Helsingin Sanomien Nyt-liite aloitti Whatsapp-uutispalvelun. Palveluun pyritään saamaan ”kerhomainen tunnelma”. Uutispäällikkö Jussi Pulliaisen mukaan lukijat kokevat palvelussa yhteyden lehteen välittömämmäksi ja lähettävät henkilökohtaisempia viestejä.

Tutustukaa joihinkin sanomalehtien sosiaalisen median sivuihin ja pohtikaa, onko mediasta tullut kaveri. Miten uutisointi sosiaalisen median sivulla eroaa printti- tai verkkolehden uutisoinnista? Miten lukijoita pyritään osallistamaan?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla vietetään itsenäisyyspäivää. Sen kunniaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakaa tuhansia kunniamerkkejä. Jutelkaa yhdessä siitä, miksi kunniamerkkejä jaetaan. Voitte tutustua kunniamerkin saaneiden listaan esimerkiksi sanomalehtien verkkosivuilla.

Kuka sinun mielestäsi ansaitsisi kunniamerkin? Miksi? Entä millainen merkki olisi? Tehkää pienissä ryhmissä piirtäen tai kirjoittaen anomukset, joissa esittelette kunniamerkin saajan ja perustelette, miksi juuri hänelle pitäisi myöntää kunniamerkki. Voitte suunnitella myös merkille uuden ulkoasun.  Ehdotusten lähettämiseen löydätte ohjeita Ritarikuntien ja Tasavallan presidentin sivuilta.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Useat sanomalehdet ovat avanneet joulukalenterin. Tutustukaa esimerkiksi Ilta-Sanomien joulukalenteriin, joka koostuu lasten kirjoittamista joulutarinoista tai Aamulehden kalenteriin, jossa lapset kertovat jouluaiheisten sanojen merkityksistä.

Parhaillaan on käynnissä Ilta-Sanomien joulutarinakilpailu teemalla Kaiken maailman joulu. Pohtikaa ensin yhdessä, mikä tekee hyvän tarinan.  Suunnitelkaa tarinaanne päähenkilö. Miettikää myös, mikä on tarinan käännekohta – mitä päähenkilölle tarinassa tapahtuu. Kirjoittakaa lopuksi itse tarina ja lähettäkää se kilpailuun.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Aamulehti  kysyy lukijoiden näkemyksiä suomalaisuudesta. Keskustelkaa yhdessä siitä, millaisia asioita pidetään tyypillisesti suomalaisina ja mistä nämä käsitykset kumpuavat. Miettikää esimerkiksi suomalaisuuden symboleita, tapakulttuuria ja arvoja. Pohtikaa, pitävätkö nämä perinteiset suomalaisuudet edelleen paikkansa. Millainen voisi olla vaihtoehtoinen kuva Suomesta?

Työskennelkää ryhmissä ja laatikaa muutaman kuvan laajuinen kuvaus suomalaisuudesta. Esitelkää kuvauksenne luokalle ja lähettäkää halutessanne kuvien parhaimmisto Aamulehden Kuva suomalaisuudesta -kampanjaan.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsenäisyyspäivän aikaan Suomi-teema näkyy mediassa vahvasti. Tarkastelkaa ryhmissä muutaman päivän ajan, millainen Suomi-kuva sanomalehdistä välittyy. Pohtikaa esimerkiksi sitä, millaisia arvoja mainoksessa korostetaan, jos tuotetta myydään suomalaisuudella (esimerkiksi Fazerin #suomalaistahyvää-kampanja) tai sitä, millainen painoarvo suomalaisuudella on lehtien eri osastoilla (esimerkiksi urheilusivujen sankarikuva).

Kukin ryhmä valitsee tarkastelun kohteeksi yhden sanomalehden. Jokainen ryhmän jäsen valitsee lisäksi yhden tarkemman osion (esimerkiksi mainokset tai urheilu-, kulttuuri- tai taloussivut) . Esitelkää havaintonne lopuksi koko luokalle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa ensin yhdessä muutamiin sanomalehdissä julkaistuihin mainoksiin. Miettikää yhdessä, mikä on mainoksen viesti, kenelle mainos on suunnattu ja millä keinoilla se pyrkii vaikuttamaan.

Tutustukaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.  Valitkaa ryhmissä yksi teille erityisen tärkeältä tuntuva oikeus ja tehkää valitsemastanne perusoikeudesta mainos, jonka voisi julkaista sanomalehdessä.

Pohtikaa, miksi juuri tämä lapsen perusoikeus on tärkeä. Miettikää myös, kenelle tahdotte kohdistaa viestinne (esimerkiksi vanhemmille, ikätovereille, päättäjille tai koulun opettajille). Suunnitelkaa mainoksellenne iskulause ja visuaalisuus.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
liikunta, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa katkelmia Helsingin Sanomien pihaleikkejä käsittelevästä jutusta  ja jutelkaa lasten lempileikeistä. Kootkaa yhteen lasten ajatuksia siitä, mikä tekee kivan leikin.

Tutustukaa tämän jälkeen yhdessä lasten oikeuksien artiklaan 31 ja jutelkaa siitä, miksi leikkiminen on jokaisen lapsen oikeus. Kotitehtävänä lapset kysyvät vanhemmiltaan, millaisia leikkejä he leikkivät pienenä. Testatkaa viikon aikana lasten vanhempien lempileikkejä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Työskennelkää ryhmissä. Kukin ryhmä tarkastelee yhtä lapsen oikeutta ja pohtii sitä, miksi oikeus on tärkeä ja miten hyvin se nykyään toteutuu.

Ryhmä 1: ”Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua.”  (Artikla 6). Keskustelkaa ensin siitä, miksi ilmainen peruskoulu on tärkeä oikeus ja kuinka hyvin oikeus nykymaailmassa toteutuu. Perehtykää sen jälkeen Nobelin rauhanpalkinnon saaneiden Malala Yousafzain ja Kailash Satyarthin työhön. Miksi he tahtovat ajaa erityisesti tyttöjen kouluttautumista?

Ryhmä 2: ”Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa.” (Artikla 12). Seurakuntavaalien äänestysikäraja on 16 vuotta. Muissa vaaleissa saavat äänestää vasta täysi-ikäiset. Lukekaa Aamulehden juttu nuoren äänestysinnosta sekä Koillissanomien juttu ja keskustelkaa siitä, mikä on sopiva äänestysikäraja. Tahtoisitteko te päästä jo äänestämään. Rajaako äänestysikäraja artiklassa ilmaistua lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä kaikissa häntä koskevissa asioissa? Keskustelkaa lopuksi siitä, miksi on tärkeää, että lapsi saa ilmaista mielipiteensä. Kuullaanko teitä riittävästi?

Ryhmä 3: ”Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.” (Artikla 31). Lukekaa Vantaan Sanomien uutinen. Mikä teidän mielestänne aiheuttaa nuorten uniongelmia?  Onko nuorten oikeus lepoon mielestänne uhattuna? Ehdittekö te levätä, leikkiä ja olla vapaalla riittävästi?
Kuinka tärkeänä pidätte lapsen oikeutta lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan? Miten hyvin se toteutuu Suomessa? Entä muualla maailmassa? Mitkä asiat uhkaavat oikeuden toteutumista?

Ryhmä 4: ”Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia.” (Artikla 13) Tässä artiklassa on mukana myös lapsen velvollisuus kunnioittaa toisen oikeuksia. Miettikää, pienissä ryhmissä, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia teidän mielestänne on viisi-, kymmenen- ja viisitoistavuotiailla lapsilla. Tarkastelkaa pohdintanne tueksi Helsingin Sanomien juttuja lasten oikeuksista velvollisuuksista:

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lapsi ja lapsuus on määritelty eri tavalla eri aikoina. Perehtykää lapsuuden historiaan. Millaisina lapsen oikeudet ja velvollisuudet on nähty eri aikoina? Millaiselta nykyinen lapsuuskäsitys näyttää Lapsen oikeuksien sopimuksen valossa? Kirjoittakaa eri lähteitä hyödyntäen artikkeli lapsuuden historiasta.