Oppituntivinkit

Oppituntivinkkien avulla voit ottaa kätevästi uutiset osaksi opetusta. Vinkkejä on tarjolla esiopetukseen, alakouluun, yläkouluun ja toiselle asteelle.

Oppituntivinkeissä pureudutaan tuoreiden sanomalehtijuttujen avulla erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vinkeissä käsitellään muun muassa ajankohtaisia uutisaiheita, kouluvuoden rytmiin liittyviä teemoja ja erilaisia medianlukutaitoon liittyviä aiheita. Vinkeissä hyödynnetään verkossa julkaistuja sanomalehtijuttuja.

Haun avulla voit etsiä tietylle ikäryhmälle, johonkin oppiaineeseen tai tiettyyn laaja-alaiseen oppimiskokonaisuuteen sopivaa vinkkiä. Vinkit ilmestyvät noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Kaikki valinnat
Poista valinnat
Ikäryhmät
Oppiaineet
Aiheet

Hyvän leikin resepti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lehdissä julkaistaan monenlaisia reseptejä. Juuri nyt lehdet ovat pullollaan erilaisia vappureseptejä – on munkkeja, tippaleipiä ja simanteko-ohjeita. Tutustukaa esimerkiksi Satakunnan Kansan simareseptiin.

Tehkää tekin omat reseptit – ei ruoka-aineesta vaan lempileikistänne! Valitkaa ensin lempileikkinne. Voitte valita esimerkiksi sellaisen leikin, jota on erityisen kiva leikkiä nyt keväällä. Miettikää, millaisista aineksista leikki koostuu (esimerkiksi osallistujamäärä, tarvittavat välineet, millainen tila tarvitaan ja paljonko tulee olla aikaa) Tehkää leikin raaka-ainelistaus reseptin tapaan. Kirjoittakaan listan jälkeen ohjeet, joiden avulla leikki syntyy.

Julkaiskaa hyvän leikin reseptit Meidän juttu -verkkolehdessä. Muistakaa ottaa jutun yhteyteen reseptin lopputuloksesta kuva – eli napatkaa kuva silloin, kun leikki on käynnissä.

Ryhdytään kirjavinkkariksi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikolla nimitettiin lautakunnat ja valitsijat tämän vuoden kirjallisuuden Finlandia-palkinnoille (ks. esim. Kansan Uutiset Finlandia-palkintojen valitsijaraadit ja päättäjät selvillä).

Raatilaisilla on edessään aikamoinen luku-urakka. Esimerkiksi lasten ja nuorten kirjallisuuden kilpailuun teoksia saapuu pitkälti toista sataa. Raadin tehtävänä on lukea ne kaikki ja valita niistä kolmesta kuuteen parasta ehdokasta kilpailuun.

Perustakaa omaa kirjallisuusraati. Pohtikaa ensin itsenäisesti: jos saisitte valita kaikista lukemistanne kirjoista yhdestään kolmeen parasta teosta, mitkä valitsisitte ja millä perusteella? Kun olette saaneet omat listanne tehtyä, tehkää parin kanssa yhteinen vinkkilista teidän mielestänne parhaista lasten ja nuorten kirjoista.

Tehkää listanne pohjalta vinkkijuttu, jossa kerrotte perustiedot valitsemistani kirjoista ja perustelette, miksi juuri tähän kirjaan kannattaa tarttua. Julkaiskaa kirjavinkkauksenne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Mielipiteen voimaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Ylöjärven Uutisissa julkaistu teksti Mielipiteellä on voimaa.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi lehdet julkaisevat lukijoiden mielipidekirjoituksia? Millaista hyötyä niistä on lehdelle? Mitä lisäarvoa ne tuovat lehden lukijoille?
  • Ville Mäkisen mukaan mielipiteellä on voimaa. Kuinka vahvana vaikuttamisen kanavana te koette lehden mielipidepalstan? Millaista vaikutusta mielipidekirjoituksella voi olla?
  • Oletteko te lähettäneet joskus mielipidetekstiä johonkin mediaan? Tahtoisitteko lähettää?

Valitkaa tarkasteltavaksi yhden lehden mielipidesivu joko printtilehdestä tai verkosta. Millaisia aiheita teksteissä käsitellään? Kuuluuko teksteissä nuorten ääni?

Valitse kirjoituksista yksi ja kirjoita oma mielipiteesi siten, että vastaat tähän kirjoitukseen. Voit olla joko samaa tai eri mieltä kirjoittajan kanssa.

Toisenlainen kritiikki

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Ari Kinnarin kolumni Kodin ruokakuvat loistavat somessa – Todellisuus: nugetteja ja nakkeja
Keskustelkaa yhdessä:

  • Lehdissä julkaistaan paljon erilaisia arvioita. Millaisista asioista arvioita yleensä tehdään?
  • Ari Kinnarin teksti on luokiteltu kolumniksi. Millaisia kolumnin piirteitä siinä on? Onko siinä piirteitä joistakin muista juttutyypeistä (esim. pakina, arvostelu)?
  • Mikä on Kinnarin tekstin teesi eli pääviesti?
  • Mitä ravintolakritiikin piirteitä kirjoittaja ironisoi?

Tehkää Kinnarin kolumnin tapaan arvio jostakin arjen asiasta, josta ei yleensä kirjoiteta arvioita. Tehkää esimerkiksi muotiarvio mökkivaatetyylistä, arkkitehtuuriarvio tyhjenneestä kylänraitista, sisustusarvio siivoamattomasta teinin huoneesta tai arvioikaa jotakin perheen keskustelua näytelmän kohtauksen lailla. Julkaiskaa halutessanne arvionne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sisä-Suomen Lehti, Laukaa-Konnevesi, Sampo, Viispiikkinen, Viitasaaren Seutu ja Hankasalmen Sanomat -paikallislehdillä oli alkuvuodesta käynnissä #kotiseutuselfie-kilpailu. Tutustukaa kilpailuun Viitasaaren Seudun jutun Nappaa kotiseutuselfie! – Paikallislehdillä yhteinen kuvakilpailu avulla.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Mikä on teidän mielestänne hienoin paikka teidän kotiseudullanne?
  • Mitkä ovat kuntanne ykkösnähtävyyksiä? Millaisia asioita nostetaan esiin esimerkiksi matkailuesitteessä?
  • Onko teillä jotakin lempipaikkaa, joka on vain harvojen tiedossa?

Ota kotiseutuselfie! Mene johonkin sinulle tärkeään paikkaan kotiseudullasi ja ota kuva, jossa näyt sekä sinä itse että kuvaamasi paikka. Julkaise kuva halutessasi Meidän juttu -verkkolehdessä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, kotitalous
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Hyönteisruokien tarjoaminen markkinoille tuli mahdolliseksi viime vuoden lopulla. Viime aikoina lehdissä onkin julkaistu runsaasti juttuja erilaisista sirkkoja sisältävistä elintarvikkeista ja vinkkejä hyönteisten käyttöön ruuanlaitossa.

Lukekaa Auranmaan viikkolehden juttu Ei kotipizzaa vaan kotisirkkapizzaa ja jutelkaa yhdessä:

  • Oletteko te maistaneet jotakin sirkkoja sisältävää ruokaa? Tahtoisitteko maistaa?
  • Millaisia ravintoaineita sirkoissa on?
  • Miksi sirkat ovat ekologista ruokaa?
  • Minkä raaka-aineen tapaan sirkkoja voi hyödyntää?

Perehtykää siihen, millaisia hyönteisistä tehtyjä elintarvikkeita Suomessa on nyt tarjolla. Tehkää niistä makutesti tai laatikaa itse jokin sirkkaa hyödyntävä resepti. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

MIT-yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että valhe leviää Twitterissä paljon totuutta tehokkaammin. Perehdy tutkimuksen tuloksiin Helsingin Sanomien jutun Valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia totuutta todennäköisemmin, osoittaa jättitutkimus ja MTV:n jutun
Tutkijat: Taru leviää Twitterissä totuutta nopeammin – valeuutisia jaetaan herkästi, koska faktat koetaan tylsiksi

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksen mukaan valheellisia juttuja jaetaan herkemmin kuin totuudenmukaisia. Mistä tämä johtuu?
  • Kuinka tärkeää sinulle on, että juttu josta tykkäät tai jonka jaat on totta?

Parin viime viikon aikana suomalaisessa mediassa on näkynyt laajasti Vastuullista journalismia -kampanja.  Olenko minä vastuullinen media? Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm kysyy kampanjaa käsittelevässä kolumnissaan. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi huhut jäävät somessa helposti elämään, vaikka ne olisi kumottu vääriksi?
  • Miksi tarkkuus faktoissa ja asiavirheiden oikaiseminen mediassa on niin olennaista?

Sederholm kirjoittaa: ”Jokainen some-käyttäjä bloggarista Facebook-päivittäjään voisi aika ajoin kysyä: Olenko minä vastuullinen media? Oikaisenko, jos jaan virheellistä tietoa?” Mitä mieltä olette Sederholmin ehdotuksesta? Tulisiko myös Facebook-päivittäjän tai vloggaajan oikaista, jos jakaa virheellistä tietoa?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikolla julkaistiin tuore Nuorisobarometri, joka pureutui tällä kertaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen liittyviin arvoihin ja asenteisiin.  Barometrin mukaan nuoret kokevat oppivansa sekä koulussa että vapaa-ajalla varsin heikosti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Anna-Maria Tenojoen mielipidekirjoitus Moni nuori kokee jääneensä vaille vaikuttamisen taitoja sekä Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan blogiteksti Nuoret janoavat vaikuttamisen taitoja ja keskustelkaa yhdessä:

  • Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot yhä tärkeämpinä. Kuinka tärkeänä te pidätte taitoja vaikuttaa?
  • Mitä vaikuttamisen taidot käytännössä tarkoittavat? Miten ja missä niitä voi oppia?
  • 14 prosenttia ammatillista tutkintoa suorittavista tai sen suorittaneista ei koe oppineensa lainkaan vaikuttamisen taitoja koulu-uransa aikana. Kuinka hyvät valmiudet vaikuttamiseen te olette saaneet koulusta?
  • Anna-Maria Tenojoen mukaan osallistava koulukulttuuri voisi olla avainasemassa osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukemisessa. Pohtikaa, miten osallistavaa kulttuuria voisi vahvistaa teidän koulussanne.
  • Sanna Rekola kirjoittaa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.” Kuinka paljon te käytte yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja opinnoissanne?  Pitäisikö koulussa teidän mielestänne käydä poliittisia keskusteluja myös kiistanalaisia asioita, joihin ei ole selkeää vastausta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Valtaosalla koululaisista talviloma on pian takanapäin, mutta pohjoisessa loma on vielä edessä. Lukekaa Pohjalaisen pääkirjoitus: Koululaisten hiihtoloma on viimein nimensä veroinen. Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Kenen idea hiihtoloma oli alun perin?
  • Miksi hiihtolomaa ryhdyttiin viettämään?
  • Olitteko te tyytyväisiä siihen, millainen sää lomallanne oli?

Tehkää jokin seuraavista:

  • Haastattele kolmea luokkatoveriasi siitä, mikä oli parasta heidän talvilomallaan. Ota haastateltavista kuvat tai videoi koko haastattelu. Julkaise gallup Meidän juttu -verkkolehdessä.
  • Ota selvää, millainen sää oli talvilomalla viime vuonna. Entä sitä edellisenä vuonna?  Piirrä aikajana, johon merkitset vuosiluvut 2016, 2017 ja 2018. Piirrä vuosilukujen yläpuolelle kuva tai liitä siihen valokuva, joka kuvaa, millainen sää hiihtolomalla silloin oli.

Tahko Pihkalan mielestä hiihtäminen ulkona antaa voimia koulutyöhön. Mikä on sinun mielestäsi parasta, mitä voi talvilomalla tehdä? Millainen tekeminen antaa sinulle uutta intoa koulunkäyntiin? Kirjoita mielipidekirjoitus, kuvaa video tai ota valokuva sinun mielestäsi parhaasta talvisesta lomatekemisestä. Julkaise se Meidän juttu -verkkolehdessä

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Moni jättää päivittäisen kouluruoan syömättä, kasvisruokapäivinä suunnataan pikaruokapaikkoihin

  • Jutussa kerrotaan, että Kuusamon yläkoululaisista lähes 40 prosenttia jättää kouluruuan syömättä joka päivä. Yllättääkö lukema?
  • Millaista on hyvä kouluruoka? Millaisia vinkkejä te tahtoisitte antaa kouluruokia suunnitteleville?

Tutustukaa Meidän juttu -verkkolehdessä julkaistuihin kouluruokaa käsitteleviin juttuihin täällä. Tehkää listaus siitä, millaisista näkökulmista kouluruokaa on jutuissa käsitelty.
Ideoikaa yhdessä mahdollisimman monta erilaista juttuaihetta kouluruokaan liittyen. Jutut voivat olla vaikkapa uutisia (esimerkiksi Koulussamme syntyy 30 kiloa ruokahävikkiä viikossa), henkilöhaastatteluja (Keittäjä: Työpäivässä parasta on kuulla lapsilta ”kiitos, oli hyvää”) tai mielipidekirjoituksia (Tahdon syödä rauhassa – kouluruokailuun tarvitaan enemmän aikaa).

Valitkaa pareittain jokin juttuaihe, tehkää kouluruokaa käsittelevät jutut ja julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaavan toimittajan Ville Elorannan kolumni ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?

  • Eloranta kuvaa kolumninsa aluksi Facebookin huijausviestiä. Voisitko sinä haksahtaa tällaiseen huijaukseen?
  • Milla perusteella arvioit, voiko esimerkiksi johonkin Facebookissa järjestettyyn arvontaan luottaa?
  • Elorannan mukaan suomalaisilla on muita paremmat mahdollisuudet tunnistaa huijaukset. Miksi?
  • Kuinka tärkeä tekijä huoliteltu tai oikein käytetty kieli on mielestäsi luotettavuutta arvioidessa?

Elorannan mukaan valtaosa huijausviesteihin haksahtaneista on melko iäkkäitä. Yksi selitys tälle on hänen mukaansa siinä, että iäkkäät eivät ole kovin tuttuja netin kirjoitustyylien kanssa ja saattavat ajatella heikosti kirjoitetuista viesteistä, että ”näin sitä kai nykyisin viestitään.”

Haastattele jotakuta iäkästä somenkäyttäjää siitä, millaiset kriittiset medianlukutaidon kyvyt hänellä on. Millaisiin viesteihin hän luottaa sosiaalisessa mediassa ja millä perustella? Mihin viesteihin hän ei luota? Entä mitkä sisällöt tuntuvat hämmentäviltä? Kaipaisiko hän opastusta jossakin somen lähdekritiikkiin liittyvässä asiassa?

Tehkää haastattelujenne jälkeen iäkkään somenkäyttäjän 5–10 kohdan muistilistat siitä, miten voi välttää pahimmat karikot ja huijaukset. Julkaiskaa halutessanne listat Meidän juttu -verkkolehdessä. 

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Julkisen sanan neuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on käynnissä Vastuullista journalismia -kampanja, jonka tavoitteena on nostaa esiin luotettavan mediasisällön merkitystä ja lisätä ymmärrystä journalismin pelisäännöistä.

Tutustukaan kampanjaan Suomen Lehdistö -lehden jutun  ”Yksinkertaisiakin asioita kannattaa selittää”, eli näin JSN kehottaa kertomaan yleisölle journalistisesta linjasta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo jutussa, että yleisön tarve tietää median toimintakäytännöistä on kasvanut. Mistä tämä mielestänne johtuu?
  • Kuinka helppoa teidän mielestänne on omassa media-arjessa arvioida sitä, mikä on luotettavaa tietoa?
  • Miten te määrittelisitte, mitkä ovat journalismin perusperiaatteet? Mitä ilman journalismi ei olisi journalismia?

Suomen Lehdistön jutussa annetaan toimituksille seitsemän vinkkiä siitä, miten omia journalistisia ratkaisuja voi perustella yleisölle. Tee jokin seuraavista:

  • Valitse jokin media ja selvitä, millä tavalla se perustelee, avaa tai selittää yleisölle journalistisia ratkaisujaan vai perusteleeko mitenkään.
  • Helsingin Sanomat on uutisoinut Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmoon liittyvistä ongelmista. Lue Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukan kommentti Miksi Brother Christmasin toimintaa on merkityksellistä avata? HS:n päätoimittaja muistuttaa journalismin tehtävästä. Erittele, miten Mukka perustelee journalistisia ratkaisuja juttujen julkaisemisen taustalla. Millä perusteella jutut päätettiin julkaista?
  • Tutustu jonkin median toimituksellisiin periaatteisiin ja erittele, millaisia asioita niissä korostetaan.
  • Lue Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu Perttu Kauppisen teksti Valeuutisten aikakausi auttaa perinteistä mediaa. Miksi Kauppisen mielestä median on tärkeää avata omia työprosessejaan ja käytäntöjään?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Tällä viikolla monet luokat ja päiväkotiryhmät käyvät vierailuilla lehtien toimituksissa ja toimittajat vierailevat luokissa. Mitä vierailuilla oikein tapahtuu ja mikä lehdenteossa puhututtaa? Tutustukaa vierailujen antiin seuraavien juttujen avulla:

Selailkaa viikon aikana jotakin sanomalehteä joko verkossa tai paperisena. Valitkaa pienryhmässä yksi teitä kiinnostava uutinen. Tehkää sen pohjalta oma ”Lasten uutiset” -videojuttu, jossa kerrotte uutisen kertomasta asiasta omin sanoin. Julkaiskaa videot Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vinkki: Osallistukaa Turun Sanomien ”Keksittekö te sanomalehdelle uuden elämän?” -kisaan ja ideoikaa lehdille hauskaa jatkokäyttöä.  Ohjeet kuvakisaan osallistumiseen löydätte Turun Sanomien Pulpetti-sivustolta. Osallistumisaikaa on 7.2. asti.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehtiviikolla lehdissä julkaistaan paljon lasten ja nuorten tekemiä juttuja. Tutustukaa aluksi Ilkan ja Pohjalaisen Lasten uutisiin.

Uutisten ja lehtijuttujen takana on aina toimittaja. Mutta millaista oikein on toimittajan työ? Katsokaa Etelä-Suomen Sanomien video  ”Toimittajan tehtävänä on selittää, mitä maailma merkitsee lukijoille”, jossa uutistoimittaja Teemu Leppänen kertoo työstään.

  • Mikä on Leppäsen mukaan toimittajan tärkein tehtävä?
  • Millä perusteella valitaan, mistä aiheista tehdään uutinen?
  • Mitä juttukeikoilla tapahtuu?
  • Mikä on Leppäsen mukaan toimittajan työn huonoin puoli?
  • Miten toimitaan, jos juttuun lipsahtaa asiavirhe?

Toimittaja Teemu Leppäsen mukaan toimittajan on tärkeää kertoa, mitä jokin uutisaihe merkitsee ihmisille. Selailkaa päivän lehteä ja valitkaa sieltä jokin teitä kiinnostava uutinen. Valitkaa pienryhmissä vähintään kolme erilaisessa elämäntilanteessa olevaa (esimerkiksi eri-ikäistä) ihmistä ja miettikää, millaisia vaikutuksia uutisessa kerrotulla asialla hänen elämäänsä.

Vinkki: Osallistukaa Lasten uutisten uutisvideokisaan ja kertokaa, mikä on teidän koulussanne parasta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa oheiset jutut, joissa nuoret kertovat, millaiset uutiset kiinnostavat heitä:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka aktiivisesti te seuraatte uutisia?
  • Millaisista uutisisaiheista te olette kiinnostuneita? Mitä viimeaikaisia uutisaiheita olette seuranneet aktiivisesti?
  • Mistä välineistä seuraatte uutisia? Seuraatteko aktiivisesti jotain uutismediaa tai sanomalehteä vai luetteko otsikoista somesta?

Nuoret seuraavat ns. perinteistä mediaa – esimerkiksi sanomalehteä tai tv:n uutisia – paljon vähemmän kuin aikuiset. Kuinka hyvin mediassa teidän mielestänne huomioidaan nuoria? Mikä saisi teidät seuraamaan enemmän uutisia? Millaisia aiheita, näkökulmia ja käsittelytapoja kaipaisitte lisää lehtiin?  Tehkää 310 kohdan vinkkilistat siitä, miten nuoria voisi paremmin huomioida mediassa. Voitte tehdä vinkkaukset myös videomuodossa. Julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vinkki: Osallistukaa Aamulehden pilakuvakisaan. Piirrokset tulee toimittaa 16.2. mennessä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Sanomalehtiviikolla on keskiössä mediaetiikka ja journalismin merkitys. Lukekaa journalismin ja valeuutisten eroa avaava Savon Sanomien pääkirjoitus  Sanomalehtiviikko pureutuu tärkeisiin asioihin ja keskustelkaa sen jälkeen yhdessä:

  • Miten te määrittäisitte sen, mitä on journalismi?
  • Kuinka iso rooli journalistisilla sisällöillä on teidän media-arjessanne?
  • Pääkirjoituksessa sanotaan ”sanomalehdet harjoittavat luottamusliiketoimintaa”. Mitä tällä tarkoitetaan?
  • Millä konkreettisilla keinoilla uutismedia (esimerkiksi sanomalehti tai tv-kanava) voi vahvistaa tai ylläpitää lukijoiden luottamusta? Entä millaiset asiat voivat horjuttaa luottamusta?

Millaista eettistä pohdintaa toimittajat käyvät arjessaan? Jakautukaa pienryhmiin ja perehtykää aiheeseen eri näkökulmista Missä kulkevat median rajat? -video-oppimateriaalin avulla. Edetkää näin:

  1. Katsokaa avausvideo, jonka lopussa toimittaja esittää teille kysymyksen.
  2. Vastatkaa kysymykseen pienryhmässä keskustellen.
  3. Katsokaa lopuksi toimittajan vastaus.

Teema 1: Urheilutoimittajan puolueettomuus
Teema 2: Lehtikuvien muokkaaminen
Teema 3: Julkkiksen elämästä uutisoiminen
Teema 4: Anonyymit haastateltavat
Teema 5: Terrorismista uutisoiminen
Teema 6: Rikollisen nimen julkaisu
Teema 7: Luotettavat lähteet tiedejutussa

Vinkki: Kokeilkaa myös STT:n tekemää testiä, joka pureutuu eettiseen kuvankäyttöön.
Eettinen kuvankäyttö -testi.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, terveystieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Meidän jutun kakkos- ja kasiluokkalaiset toimittajat haastattelivat presidenttiehdokkaita. Katsokaa ensin traileri, josta näette hauskimmat palat haastatteluista.

Meidän jutun toimittajat laittoivat ehdokkaat liikuntatestiin. Ottakaa selvää, miten ehdokkaat selvisivät testistä. Jakautukaa seitsemään pienryhmään. Jokainen ryhmä saa katsottavaksi yhden videoista.

Kun videot on katsottu, jokainen ryhmä kertoo muille vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Millaiselta tyypiltä presidenttiehdokas vaikuttaa videon perusteella?
  • Millainen presidentti hänestä tulisi?
  • Miten ehdokas selvisi liikuntatestistä? Sujuiko kyykkäys? Ylsivätkö kädet yhteen selän takana?

Kuka on teidän suosikkinne tulevaksi presidentiksi? Käykää vastaamassa kyselyyn Meidän juttu -lehden etusivulla.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Presidentinvaalit on parhaillaan käynnissä. Meidän juttu -verkkolehden toimittajat haastattelivat kaikki presidenttiehdokkaat Paavo Väyrystä lukuun ottamatta.

Jakautukaa seitsemään pienryhmään. Kukin ryhmä saa katsottavaksi yhden ehdokkaan haastattelun.

Jutelkaa pienryhmässä ennen videon katsomista:

  • Millainen mielikuva tästä ehdokkaasta teillä on etukäteen?
  • Mitä tiedätte hänestä?

Katsokaa video ja keskustelkaa sen jälkeen ryhmässä:

    • Meidän juttu -lehden toimittajat kertoivat tiedotustilaisuudessa (ks. Sanomalehti opetuksessa –livevideo), että presidenttiehdokkaat olivat yllättävän humoristisia ja rentoja – eivätkä niin virallisia ja vakavia. Millaiselta tyypiltä tämä presidenttiehdokas katsomanne videon perusteella vaikuttaa?

 

  • Meidän jutun toimittajat laittoivat ehdokkaat liikuntatestiin. Kuinka tärkeää on, että presidentti on hyvässä kunnossa?
  • Jos pääsisitte haastattelemaan ehdokasta, mitä kysyisitte häneltä?

 

Keskustelkaa vielä lopuksi yhdessä:

  • Mihin teidän elämässä näkyviin asioihin presidentti voi vaikuttaa?
  • Millainen on teidän mielestänne hyvä presidentti?

 

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Presidenttiehdokkaiden kampanjajulisteet tulivat katukuvaan viime viikolla. Perehtykää kampanjajulisteisiin Aamulehden jutun Arvioimme presidenttiehdokkaiden vaalijulisteiden hyvät ja huonot puolet: ”Kirjava yleisilme, yhdestä puuttuu ehdokasnumero kokonaan” avulla.

Jakautukaa kahdeksaan pienryhmään. Jokainen ryhmä valitsee arvioitavaksi yhden ehdokkaan kampanjajulisteen. Pohtikaa seuraavia asioita:

  • Mihin julisteessa kiinnittää ensimmäisenä huomiota?
  • Onko juliste selkeä?
  • Kuinka erottuva ja omaperäinen juliste on?
  • Millainen kuva ehdokkaasta on valittu? Millainen on sen rajaus ja asettelu?
  • Millaisia värejä on käytetty? Millaisen tunnelman ne luovat?
  • Millaisen mielikuvan ehdokkaasta ilmoitus luo? Mitä piirteitä se korostaa?
  • Millaisia kielellisiä keinoja käytetään? Millainen on ehdokkaan slogan?
  • Millaisia visuaalisia keinoja käytetään? Millainen on julisteen tyyli? Entä värimaailma?

Tiivistäkää lopuksi vähintään kaksi hyvää ja kaksi huonoa asiaa julisteesta. Antakaa sille myös arvosana (4-10).

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valitse yksi presidenttiehdokas ja perehdy hänestä eri medioissa julkaistuihin henkilökuviin. Millaiset piirteet kuvissa korostuvat? Entä millaiset asiat määrittävät ehdokasta juttujen perustella? Ota jutuista talteen ehdokasta kuvaavia iskusanoja ja häntä kuvaavia piirteitä valokuvista tai piirroksista.

Tee ehdokkaasta karikatyyri eli humoristinen henkilökuva tai kantaaottava poliittinen pilapiirros. Perehdy ensin karikatyyrin ja pilapiirroksen eroon valtakunnallisen nuorten piirustuskilpailun sivuilla www.piirroskilpailu.fi.

Karikatyyrin pohjaksi kannattaa valita ehdokkaasta henkilökuva, jossa hänellä on hauska ilme. Perusidea on, että suurta suurennetaan ja pientä pienennetään. Karikatyyriin kannattaa ottaa lisäksi jokin ehdokasta kuvaava esine.

Poliittinen pilapiirros on kantaaottava kuva – otat siinä siis piirtäjänä kantaa johonkin ehdokkaan kannanottoon tai tekoon. Pilapiirroksen yhteydessä voi olla myös tekstiä.

Vinkki! Meidän jutun presidenttitentissä ehdokkaat kuvailivat vastaehdokkaita yhdellä adjektiivilla. Voit hyödyntää myös näitä – katso vastaukset täältä.

Vinkki: Päivälehden museossa on parhaillaan käynnissä Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien vuosinäyttely, jossa on mukana myös kaikki presidenttiehdokkaat. Lisätietoja täältä.

Kohta on joulu!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla onkin jo joulu! Lehdissä julkaistaan nyt monenlaisia jouluun liittyviä juttuja. Selailkaa omaa lähilehteänne (joko printti- tai verkkolehteä) ja tarkastelkaa, millä tavalla joulu näkyy jutuissa.

Turun Sanomat kysyy gallupissaan, mikä on parasta joulussa. Lukekaa turkulaisten vastaukset täältä.

Tehkää omat galluppinne, jossa kysytte luokkatoveriltanne, mikä on parasta joulussa. Julkaiskaa gallupit halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Hyvien tekojen juhla

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Ennen joulua on ollut jälleen käynnissä Joulupuu-keräys, jossa kerätään lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Monella paikkakunnalla keräykseen saatiin tänä vuonna ennätysmäärä lahjoja.

Lukekaa Auranmaa-lehden juttu, jossa kerrotaan hyvin onnistuneesta keräyksestä: Joulupuu-keräys onnistui Auranmaalla niin hyvin, että lahjoituskohteet loppuivat kesken

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi Joulupuu-keräys järjestetään?
  • Kenelle Joulupuu-keräyksessä annetaan lahjoja ja kuka voi niitä antaa?
  • Kuinka tärkeä osa joulua lahjat ja ruuat teidän mielestänne ovat?

Joulu on antamisen ja hyvän tahdon juhla. Voisitteko te ilahduttaa jotakuta pienellä hyvän tahdon eleellä vielä ennen joulua? Suunnitelkaa pieni tempaus, joka tuo iloa jollekulle. Voitte vaikkapa ilahduttaa naapureita tekemällä lumityöt tai rakentamalla lumilyhdyt, ruokkia lintuja, muistaa yksinäistä vanhusta tai auttaa äitiä/isää, jos hänellä on kiireistä.  Tehkää halutessanne iloa tuottavista tempauksista pienet jutut Meidän juttu -lehteen.

Perustetaan faktatoimitus

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Presidentinvaalikampanjat ovat parhaillaan käynnissä. Vaalien ajaksi Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen, joka tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä.

Perehtykää faktatoimitukseen Satakunnan Kansan jutun avulla: Alma Media perusti erillisen faktatoimituksen presidentinvaalien ajaksi – tarkistaa ehdokkaiden esittämiä väitteitä

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Alma perusti faktatoimituksen?
  •  Mitä faktatoimitus käytännössä tekee?
  • Miksi faktantarkistuksesta on tullut nyt erityisen tärkeää ja ajankohtaista?
  • Mitä vastuullinen ja luotettava journalismi teidän mielestänne tarkoittaa?

Faktatoimitus pyrkii löytämään ehdokkaiden esittämille väitteille vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Perustakaa oma faktatoimitus. Valitkaa jokin presidenttiehdokkaan esittämä väite ja tarkistakaa se faktatoimituksen ohjeiden mukaan. Esitelkää lopuksi koko ryhmälle tarkistamanne väite, millaisista lähteistä sen tarkistitte ja mihin lopputulokseen tulitte. Voitte jakaa kokemuksenne somessa projektin tunnuksella #fakta2018.

Viekö some keskittymiskyvyn?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Facebookin johtoon kuulunut Chamath Palihapitiya ja muut somekehittäjät kuvaavat Helsingin Sanomien jutussa Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään” sosiaalista mediaa ”yhteiskunnan rapauttavaksi voimaksi”, joka vie kykymme keskittyä. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

  • Chamath Palihapitiya on sanonut: ”Uskon, että me olemme luoneet työkalut, jotka repivät yhteiskuntaamme ylläpitävän sosiaalisen rakenteen kappaleiksi.” Mihin Palihapitiya pohjaa väitteensä?
  • Miksi Justin Rosenstein ei ole enää ylpeä luomastaan tykkää-napista?
  • Mihin kaikkeen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa some on vaikuttanut? Listatkaa mahdollisimman monta asiaa.
  • Tunnistatteko te somessa niitä ongelmia, josta nämä entiset somejohtajat puhuvat?
  • Miten some vaikuttaa teidän keskittymiskykyynne?
  • Pidättekö te taukoja somenkäytöstä?

Jutussa haastateltujen / referoitujen somejohtajien mukaan some voi vaikuttaa:
a. addiktoitumiseen
b. poliittisen päätöksenteon kriisiin
c. keskittymisvaikeuksiin

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa käsiteltäväksi yksi näistä teemoista. Pohtikaa, miten some vaikuttaa tämän ilmiön taustalla. Pohtikaa myös, millaisia vasta-argumentteja ajatukselle voi löytää (esimerkiksi toisaalta some voi kriisiyttää poliittista päätöksentekoa, mutta toisaalta vahvistaa osallistuvaa demokratiaa ja antaa uusia mahdollisuuksia vaikuttaa).

Pohtikaa ja kehitelkää käytännön ideoita, miten somea voisi kehittää niin, että negatiivinen vaikutus pienenisi ja positiivinen vahvistuisi.  Voitte lukea taustaksi seitsemäsluokkalaisten Roosa Tapolan, Helmi Wacklinin ja Liina Virran kolumnin ”Onko somesta mitään hyötyä?”, joka on julkaistu Meidän juttu -lehdessä.

Valoa pimeään

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Esi- ja alkuopetus

Jouluvalot on jo sytytetty osassa kunnista. Lähes kaikkialla valot syttyvät lähiviikkojen aikana. Lukekaa jokin aihetta käsittelevä juttu:

Millaiset jouluvalot teidän kunnassanne ovat? Entä millaiset olisivat teidän mielestänne unelmien jouluvalot? Käykää retkellä kuntanne keskustassa ja ottakaa kuvia paikoista, joihin tahtoisitte laittaa uudet jouluvalot.

Suunnitelkaa uudet jouluvalot kotikuntaanne. Voitte joko käsitellä ottamianne valokuvia ja lisätä niihin valot tai sitten tehdä suunnitelmat piirtäen.

Kuka voittaa Finlandian?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

Tänään julkistettiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat. Tutustukaa ehdokkaisiin seuraavien juttujen avulla:

Kansan Uutiset Raati valitsi Finlandia-ehdokkaat yli sadasta lasten- ja nuortenkirjasta
Kotiseutu-uutiset Reittu-Kuurila Finlandia Junior -ehdokkaana

Jakaantukaa kuuteen ryhmään. Jokainen ryhmä valitsee yhden Finlandia-ehdokasteoksen. Selvittäkää erilaisten juttujen ja esimerkiksi blogitekstien avulla, millaisesta teoksesta on kyse. Tehkää teoksesta mainosjuliste tai -video, jonka tavoitteena on houkuttaa lukemaan teos. Esitelkää julisteenne tai videonne koko luokalle.

Halutessanne voitte myös lukea teokset ja pitää oman Finlandia-raatinne. Kuka voittaa teidän luokkanne lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon?

Mihin nuoret tahtovat vaikuttaa?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Eilen julkaistiin kansainvälinen ICCS-tutkimus, jossa selvitettiin nuorten yhteiskunnallisia tietoja sekä halua osallistua ja vaikuttaa. Perehtykää tutkimuksen tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Tutkimuksen Suomen osuuden raportti löytyy täältä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat maailman huippua, mutta valtaosa ei koe kiinnostusta tai tarvetta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Mistä tämä mielestänne johtuu?
  •  Suomalaiset kahdeksasluokkalaiset luottavat tutkimuksen mukaan aiempaa vahvemmin yhteiskunnallisiin instituutioihin.  Mihin instituutioihin te luotatte ja miksi? Entä mitä instituutioita pidätte epäluotettavina?
  • Koetteko te tarpeellisena osallistua tai vaikuttaa yhteiskunnallisesti? Millainen osallistuminen tai vaikuttaminen on teille luontevaa?

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista teemoista:

1. Mihin nuoret luottavat?
Tarkastelkaa sitä, mihin suomalaiset nuoret ICCS-tutkimuksen mukaan luottavat. Valitkaa yksi instituutio, johon nuoret luottavat vahvasti, ja yksi instituutio, johon nuoret eivät niinkään luota.
Pohtikaa, mistä asioista luottamus näitä instituutioita kohtaan rakentuu. Mikä nakertaa luottamusta? Mistä erot eri instituutioiden koetun luotettavuuden välillä johtuvat? Vastaavatko tulokset omaa kokemustanne eri instituutioiden luotettavuudesta?

2. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Perehtykää siihen, millaiset osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat ovat suomalaisille nuorille omimpia. Hyödyntäkää sekä oheisia uutisjuttuja että tutkimuksen julkistamistilaisuuden dioja, jotka löytyvät täältä.

Kriitikon valta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Uusi Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan reilu viikko sitten. Elokuva on herättänyt ristiriitaisia arvioita – osa kriitikoista on antanut sille viisi tähteä ja osan mielestä Tuntematon on kahden tähden arvoinen ”turha elokuva”.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Millainen merkitys elokuvakritiikeillä on?
  • Kuinka paljon kriitikolla on nykyisin valtaa?
  • Millä perustella te valitsette, mitä elokuvia menette katsomaan?

Lukekaa kaksi Tuntemattomasta sotilaasta kirjoitettua arviota. Valitkaa sellaiset arviot, joissa kriitikoiden näkemys elokuvasta on mahdollisimman erilainen. Voitte valita esimerkiksi jotkin seuraavista arvioista.

Vertailkaa valitsemaanne kahta kritiikkiä. Millainen kuva elokuvasta näistä kritiikeistä välittyy? Millaisiin asioihin kriitikko kiinnittää huomionsa? Miten hän perustelee arvionsa? Kumpi kritiikeistä vakuuttaa teidät paremmin ja miksi?

Parasta sadekelillä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Sateinen syksy on hidastanut viljojen puintia ja tehnyt viljelijöiden syksystä haastavan. Lukekaa Salon Seudun Sanomien uutinen Viljelijöillä haastava syksy: puinnit, jurtit ja sateet samassa yhtälössä.

Viljelijöille syksyn sateet tuovat hankaluuksia, mutta sadepäivästä voi saada myös iloa. Lukekaa Turun Sanomien gallup Parasta mitä sadepäivänä voi tehdä?

Mikä on teidän mielestänne parasta, mitä voi sadepäivänä tehdä? Tehkää oma gallup aiheesta. Kysykää parasta sadepäivän tekemistä yhdeltä luokkakaverilta. Jos teillä on käytössänne kameralliset puhelimet, kuvatkaa vastauksista lyhyet videot. Voitte myös piirtää kaverin vastauksen pohjalta kuvat parhaista sadepäivän tekemisistä.

Julkaiskaa gallupinne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Lukulehmiä ja koulukoiria

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Parhaillaan vietetään eläinten viikkoa (ks. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto Eläinten viikko ja Helsingin Sanomat Tietoa lemmikeistä eläinsuojeluun).

Lukekaa seiskaluokkalaisten Matilda Laakson, Jere Aaltosen ja Sofia Ahlqvistin Meidän juttu -verkkolehdessä julkaistu juttu Koulukoira Elmeri on Vaisaaren koulun erikoisuus. Tutustukaa myös Kuopion lukukoira Sylviin (Savon Sanomat: Lukukoira Sylvi pääsee kirjastokorttiin), katsokaa Lapin Kansan video Hyvänmielentekijät OSA 3 Karva-kaverit ja tutustukaa Heilikki-kyyttöön, joka on lukulehmä: Turun Sanomat: Lue lehmälle.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä on koulukoira-Elmerin tärkein tehtävä?
  • Mitä hyötyä lukukoirasta voi olla?
  • Karva-Kaveriksi haluavien koirien tulee läpäistä soveltuvuustesti ja koulukoira-Elmeri on käynyt läpi puolen vuoden koulutuksen. Millaisia ominaisuuksia vapaaehtoistyötä tekevältä koiralta vaaditaan? Miksi kaikki koirat eivät sovi vapaaehtoistyöhön?
  • Miksi lehmälle tai koiralle voi olla helpompaa lukea kuin jollekulle ihmiselle?

Onko sinulla jokin erityisen tärkeä eläinystävä? Tee siitä videoesittely ja julkaise se Meidän juttu -lehdessä.

Millainen on hyvä työhakemus?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Nuorten lukutaito on puhuttanut viime päivinä. Lukekaa Ilta-Sanomien juttu Ottaisitko nuoren kesätöihin, jos lukisit tällaisen hakemuksen? Työnhaku tyssää usein kirjoitustaitoon.

  • Millainen on teidän mielestänne hyvä työhakemus?
  • Millaisia tietoja ja taitoja hyvän hakemuksen kirjoittaminen vaatii?
  • Onko teillä kokemuksia työnhausta? Millaista oli kirjoittaa työhakemusta?

Selvittäkää, millaisia asioita nuoria palkkaava työantaja arvostaa työhakemuksessa. Tehkää juttu, jossa haastattelette jotakuta paikkakuntanne yrittäjää, ja julkaiskaa haastattelu Meidän juttu -verkkolehdessä.

Mihin lukutaitoa tarvitaan?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Viime päivinä on puhuttu paljon lukutaidosta. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Pisa-menestyksen takana vaanii nurja puoli: tuhannet suomalaisnuoret lukevat niin surkeasti, etteivät selviä arjen tilanteista – miten se on mahdollista?

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Jutussa haastateltu Santeri kokee haastavana kaikkien pitkien tekstien lukemisen. Tuntuuko tämä teistä tutulta?
  • Tässä jutussa oli lähes 25 000 merkkiä.  Miltä näin pitkän tekstin lukeminen teistä tuntui?
  • Jutussa kerrotaan, että vuosittain peruskoulunsa päättää noin tuhat poikaa ja parisataa tyttöä, jotka kirjoittavat kuin viidesluokkalaiset. Millaisia käytännön vaikeuksia voi aiheutua siitä, jos lukeminen ja kirjoittaminen eivät suju?
  • Pohtikaa, mistä erot poikien ja tyttöjen luku- ja kirjoitustaidoissa johtuvat.
  • Somessa viestitään yhä enemmän kuvilla, videoilla sekä ääniviesteillä, ja somekirjoittaminen on usein nopeaa ja puhekielistä. Voivatko älypuhelimet ja some heikentää luku- ja kirjoitustaitoja?
  • Jutussa sanotaan: ”Äidinkielen pitäisi päästä eroon maineestaan vain lukioon menevien tyttöjen aineena.” Pitääkö tämä maine mielestänne paikkansa? Miten koulu voisi entistä paremmin innostaa lukemaan ja kirjoittamaan?
  • Mitä hyvä luku- ja kirjoitustaito mielestänne tarkoittaa?

Työskennelkää pareittain. Valitkaa yksi teitä kiinnostava ammatti. Haastatelkaa jotakuta tässä ammatissa työskentelevää ja selvittäkää, mihin hän tarvitsee työssään luku- ja kirjoitustaitoja. Millaisten tekstien lukemista ja kirjoittamista työhön kuuluu? Julkaiskaa haastattelunne Meidän juttu -lehdessä

Lähdetään sieniretkelle

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto

Sienikausi on parhaillaan käynnissä. Lukekaa Kouvolan Sanomien juttu Kokenut sienestäjä vei kouvolalaisen näyttelijän sienimetsään ja repertuaari laajeni valtavasti — testaa sienituntemuksesi!

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi Satu ja Virpi ovat lähteneet sieniretkelle?
  • Millainen tunnelma metsässä on?
  • Millaiset varusteet sieniretkelle tarvitaan?
  • Miksi sieniä ei kanna kerätä muovipussiin? Entä miksi sienet kannattaa halkaista ennen koriin laittamista?
  • Miksi on tärkeää kerätä vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistaa?
  • Oletteko te käyneet sieniretkellä? Mitä sieniä te tunnistatte?

Lähtekää sieniretkelle lähimetsään ja tehkää yhteinen kuvareportaasi retkestä. Ottakaa kuvia yksittäisistä sienistä, kuvatkaa koko metsän tunnelmaa ja ottakaa kuvia myös retkeläisistä.
Kootkaa retkestä luokan yhteinen kuvareportaasi. Kirjoittakaa kuville kuvatekstit ja laatikaa koko jutulle yhteinen otsikko sekä lyhyt ingressi. Julkaiskaa reportaasi halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Katse taivaalle!

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia, fysiikka

Nyt kannattaa kurkkia taivaalle, koska voi päästä näkemään revontulinäytöksiä. Lukekaa aihetta käsittelevät jutut Kalevasta ja Ilta-Sanomista.

Jutelkaa yhdessä:

  • Oletteko te nähneet revontulia?
  • Mistä tämän viikon voimakkaat revontulet johtuvat?
  • Millaisia muita vaikutuksia” epävakaalla avaruussäällä” voi olla?

Selvittäkää pienryhmissä eri lähteitä hyödyntäen, mistä revontulet johtuvat sekä milloin ja missä niitä voi parhaiten nähdä. Tehkää selvityksen pohjalta jutut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Natiivimainontaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehdissä julkaistaan yhä enemmän natiivimainoksia, jotka näyttävät ulkoisesti journalistisilta jutuilta, mutta ovat maksettuja mainoksia. Natiivimainoksissa on olennaista, että ne on merkitty selkeästi mainoksiksi (ks. JSN:n lausuma).

Työskennelkää pienryhmissä ja tutustukaa johonkin verkkolehdessä julkaistuun natiivimainokseen.  Voitte etsiä itse teitä kiinnostavan mainoksen, tai valita jonkin oheisista kampanjoista:

Keskustelkaa lukemisen jälkeen pienryhmissä:

  • Mitä hyötyä tästä mainoksesta on mainostajalle?
  • Miksi mainostaja on valinnut juttumuotoisen mainoksen perinteisen ilmoituksen sijasta?
  • Mikä on mainoksen kohderyhmä – keneen se pyrkii vaikuttamaan?
  • Kuka on maksanut jutun? Entä kuka on kirjoittanut sen?
  • Miten juttuun on merkitty, että kyseessä on mainos?
  • Tarkastelkaa tarkemmin jutun osia: Millainen on jutun otsikko? Voisiko samanlainen otsikko olla uutisessa?  Onko sisällössä kohtia, joita ei voisi olla uutisessa?  Millainen kuva jutussa on? Voisiko kuva olla uutisen yhteydessä?
  • Pohtikaa, voisiko tästä samasta aiheesta tehdä uutisjutun? Miten se eroaisi mainoksesta?

Pohtikaa lopuksi yhdessä, miten natiivimainonta ja journalismi eroavat toisistaan. Entä mitä samaa niissä on?

Jatkotyöskentely:

a.) Valitkaa jokin teitä kiinnostava yritys tai organisaatio ja suunnitelkaa sille natiivimainoskampanja, joka julkaistaisiin teidän alueenne sanomalehdessä.

b) Monet natiivimainosten tekijöistä ovat entisiä toimittajia. Haastatelkaa jotakuta natiivimainosten tekstintuottajaa siitä, miten kaupallisen tekstin ja journalistisen tekstin tekeminen eroavat toisistaan. Entä mitä samaa työssä on?

Miten uutinen kestäisi aikaa?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Lukekaa Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullisen Suomen Lehdistössä julkaistu kolumni Uutisjuttu tarvitsee verkossa kokonaan uuden muodon – näin se voi syntyä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Jussi Pullisen mukaan uutisjuttu on kriisissä verkossa. Mitä tämä tarkoittaa?
  • Millaiseen tiedonhakuun sopii Wikipedia? Entä millaiseen uutismedian sivustot?
  • Mistä lähteistä te haette yleisimmin tietoa verkosta?
  • Kuinka paljon ajasta vietätte ”juuri nyt” -internetissä? Entä ikuisesti-internetissä?
  • Kaipaatko uutisten oheen taustoittavia juttuja, jotka avaisivat kokonaisuutta ja kestäisivät paremmin aikaa?

Valitkaa jokin ajankohtainen uutisaihe (esimerkiksi jokin Pullisen mainitsemista). Silmäilkää siitä kirjoitettuja juttuja ja suunnitelkaa, millaisen taustoittavan, aikaa kestävän ja täydentyvän jutun niiden pohjalta voisi tehdä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi

Lukekaa Lasten uutisten juttu Turussa surraan perjantain tapahtumia ja katsokaa jutun yhteydessä oleva Mitä tehdä, jos uutiset pelottavat? -video, joka on julkaistu alkukesästä. Kannattaa tutustua myös kesäkuussa julkaistuun juttuun Terrorismi pelottaa, mutta pelolle ei kannata antaa valtaa.

Huom! Opettajan kannattaa perehtyä juttuun sekä videoihin etukäteen ja varmistaa, sopivatko ne omalle ryhmälle.

1. Jutelkaa yhdessä

  • Oletteko lukeneet tai nähneet uutisia Turun tapahtumista? Miltä uutiset teistä tuntuivat? Miltä tuntuu, kun tällaista tapahtuu Suomessa?
  • Mitä terrorismi tarkoittaa? Miksi terrori-iskuja tapahtuu?
  • Lasten uutisten jutussa kerrotaan, että Suomessa poliisi valvoo nyt tilannetta erityisen tarkasti, joten kaduilla ja muissa paikoissa saattaa näkyä tavallista enemmän poliiseja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ulkona liikkumista pitäisi pelätä. Oletteko te nähneet poliiseja viime aikoina? Oletteko huomanneet joitakin muita toimia, joita poliisi on tehnyt, jotta olomme olisi turvallinen?

2. Jutelkaa parin kanssa siitä, millaiset asiat pelottavat teitä. Miettikää myös, millaisilla keinoilla saatte pelon katoamaan. Millaisissa tilanteissa olette toimineet rohkeasti, vaikka olisikin pelottanut? Tehkää koko luokan yhteinen lista asioista, jotka tekevät teidät rohkeiksi ja joiden avulla voitatte pelon.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi

1. Turussa tapahtui viime perjantaina järkyttävä isku. Lukekaa Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan Kari Vainion kolumni Pelolle ei saa antaa valtaa.

2. Vainio kertoo kolumnissa, että hän lähti heti iskuja seuraavana lauantaina Turun torille ostamaan vihanneksia ja marjoja. ”Eilen se oli erityisen tärkeää. Se oli ainoa, mitä osasin tehdä”, Vainio kirjoittaa. Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen tunnelma lauantaisella torilla oli? Keitä Vainio kohtasi?
  • Miksi Vainiosta oli niin tärkeää mennä tänäkin lauantaina Kauppatorille?
  • Miksi on tärkeää, että ei anna pelolle valtaa?

3. Valitkaa toinen seuraavista:

  • Perjantaina Turussa nähtiin myös paljon hyvyyttä ja sankaruutta. Moni auttoi rohkeasti haavoittuneita ja varoitti toisia vaarassa olevia. Kirjoittakaa parin kanssa kirjeet jollekulle Turun uhreja auttaneelle.
  • Kirjoita kolumni, jossa kerrot, miten olet käsitellyt Turun tapahtumia koulussa, kotona ja kavereidesi kanssa. Voit julkaista kolumnin Meidän juttu -verkkolehdessä

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Turun puukotus oli iso, yllättävä ja järkyttävä uutistilanne. Tällaisissa tilanteissa ihmiset kaipaavat tietoa, mutta sitä saa ripotellen. Tapahtumista liikkuu paljon huhuja ja osa tiedoista voi olla aluksi virheellistä (esim. ilmoitettu kiinniottoaika).

1. Keskustelkaa yhdessä siitä, miten te hankitte tietoa Turun tilanteesta:

  • Miten itse seurasitte Turun tapauksen uutisointia tai siitä käytyä keskustelua?
  • Mistä lähteistä hankitte tietoa tapahtumista? Miten lähteet valikoituivat?
  • Saitteko jotakin tietoa, joka osoittautui myöhemmin virheelliseksi?
  • Saitteko jostakin asiasta ristiriitaista tietoa? Miten selvititte, mikä tieto pitää paikkansa?

2. Tutustukaa pienryhmissä journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullisen laatimaan listaan siitä, mitä kannattaa huomioida ison uutistilanteen aikana (julkaistu Facebookissa). Pohtikaa, noudatitteko te omassa mediaseurannassanne näitä ohjeita. Mitä näistä ohjeista on mielestänne yleisesti vaikeinta noudattaa? Pohtikaa myös, lisäisitteko listaan vielä jonkin ohjeen.

3. Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista:

Teema 1: Sosiaalinen media:

  • Mitä hyötyä somesta on Turun puukotuksen tapaisissa tilanteissa? Entä mitä ongelmia?
  • Onko oikein kuvata tapahtumapaikalla video tai ottaa kuva ja julkaista se somessa? Entä onko oikein levittää huhuja, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta? Jos huomaa levittäneensä virheellistä huhua, pitäisikö se korjata?
  • Kriisiterapeutin mukaan somesta kannattaa pysyä poissa, jos pelottaa (ks. Kalevan juttu). Kumpi teidän mielestänne somessa tällaisissa uutistapahtumissa korostuu: Saatteko sieltä tärkeää tietoa vai lisääkö se pelkoa?

Teema 2. Uutismedia

Terrorismin tarkoitus on lietsoa pelkoa, siksi tiedon leviäminen tapahtumasta mahdollisimman laajalle on terroristin näkökulmasta tärkeää. Media ei kuitenkaan voi vaieta iskuista, koska journalismin tehtävänä on kertoa lukijoille, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Tarkastelkaa median toimintaa Turun iskun uutisoinnissa. Valitkaa yksi uutismedia ja perehtykää siihen, miten sen uutisointi Turun tapahtumista eteni.
Tarkastelkaa sitä, kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti seuraamanne media uutisoi iskusta. Kiinnittäkää huomiota myös siihen, ketä nostetaan keskipisteeseen missäkin vaiheessa (esimerkiksi tekijä, uhrit tai auttajat). Jos tarkastelette sanomalehteä, kannattaa seurata sekä verkkouutisia että printtilehteä. Halutessanne voitte myös haastatella lähisanomalehtenne toimittajaa Turun tapahtumien uutisoinnista.

Kootkaa havaintonne lopuksi yhteen ja pohtikaa yhdessä: Kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti Turun iskun tapaisista tilanteista on mielestänne tarpeen uutisoida? Mistä on tärkeää kertoa, mistä ei? Mitä vaikutusta on sillä, ketä nostetaan keskiöön?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Turussa tapahtui viime perjantaina järkyttävä puukotus, jota tutkitaan terroritekona.

1. Lukekaa sunnuntaina Aamulehdessä julkaistu professori Jaakko Hämeen-Anttilan teksti Vihaa vastaan: Terroristien tarkoituksena on levittää pelkoa. Sille ei saa antaa sijaa.

2. Keskustelkaa lukemisen jälkeen pienryhmissä:

  • Mitä samaa kirjoittaja näkee Suomessa aiemmin tapahtuneissa kouluampumisissa ja Turun iskussa?
  • Hämeen-Anttilan mukaan on olennaista muistaa, että tekijät ovat yksilöitä, eivät laajemman väestöryhmän edustajia. Miksi tämä on tärkeää?
  • Millaisia jakolinjoja isku voi Suomessa aiheuttaa? Miten näiden syntymisen voisi estää?
  • Hämeen-Anttila kysyy ”Onko Suomi nyt siirtynyt terrorin aikakauteen?” Mitä terrorin aikakausi tarkoittaa? Voiko yksi isku viedä Suomen toiseen aikakauteen?
  • Hämeen-Anttilan mukaan terroristit ovat osoittaneet voimansa, jos Suomi jakautuu ja ajautuu väkivallan kierteeseen. Mitä terrori-iskuilla tavoitellaan? Miten Suomen jakautumisen voi estää? Miten vihaa ja pelkoa vastaan voi taistella?

Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla voisi edistää malttia ja yhtenäisyyttä Suomessa Turun iskujen jälkisenä aikana.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto

Nyt eletään lintubongarin kulta-aikaa. Lukekaa Etelä-Saimaan uutistoimittaja Seija Hackmanin kolumni Bongarin juhlavuosi, jossa hän ideoi erilaisia asioita, joita voisi lintujen lisäksi bongailla.

Jutelkaa ensin yhdessä: Mitä bongaaminen tarkoittaa? Millaisia lintuja te tunnette? Mikä on kunkin tuntemanne linnun varmin tuntomerkki?

Bongaaminen on Birdlifen mukaan eräänlaista keräilyä, jossa pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta erilaista lintulajia. Hackman ehdottaa kolumnissaan, että lintujen lisäksi voisi bongata jotain ihan muuta, vaikkapa kesäfestareita, kaloja tai retkikohteita.

Miettikää, millaisia uusia asioita te voisitte tänä kesänä bongailla. Asia voi olla mikä tahansa, vaikkapa erilaiset kivilajit, uudet leikkipuistot tai erilaiset uimarannat. Valitkaa ryhmässä yksi bongailtava asia ja suunnitelkaa myös, miten kirjaatte bongauksenne. Voitte esimerkiksi pitää muistikirjaa tai ottaa havainnoista valokuvat.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Osa sanomalehdistä on jo julkaissut kesälehden (esimerkiksi Kesä-Kaleva ja Hämeen Sanomien Kesälehti). Moni kesälehti on parhaillaan tekeillä, ja niihin toivotaan juttuideoita.

Tutustukaa johonkin kesälehteen. Millaisia juttuja kesälehdessä julkaistaan? Miten se eroaa tavallisesta sanomalehden numerosta?

Työskennelkää pienryhmissä. Laittakaa sekuntikello pyörimään ja ideoikaa ensin kolmen minuutin ajan aiheita kivoihin kesäjuttuihin. Yksi ryhmästä toimii kirjurina.

Kun kolme minuuttia on kulunut, käykää läpi ideoimanne aiheet. Valitkaa niistä yksi ja suunnitelkaa, millaisen jutun siitä saisi tehtyä. Jutun muodon voitte valita vapaasti – voitte tehdä videon, valokuvareportaasin tai vaikkapa kesäisen kolumnin. Julkaiskaa jutut Meidän juttu -verkkolehdessä ja osallistukaa samalla kesäkisaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Varsinais-Suomessa sijaitseva Littoistenjärvi saatiin kirjastumaan kemikaalikäsittelyllä.

Lukekaa jutut

Perehtykää vesistöjen kunnostamiseen pienryhmissä:

Ryhmä1: Onko jokin vesistö teidän alueellanne huonossa kunnossa? Perehtykää vesistön huonon kunnon syihin ja sen vaikutuksiin. Selvittäkää myös, miten vesistön voisi kunnostaa.

Ryhmä 2: Littoistenjärveen laskettiin lähes 200 tonnia polyalumiinikloridia. Selvittäkää, millaisia kokemuksia tästä käsittelystä on aiemmin ja mihin sen teho perustuu.

Ryhmä 3: Missä kunnossa Suomen sisävedet ovat? Minkä verran huonossa kunnossa olevia järviä, jokia ja lampia Suomessa on? Mistä vesistöjen huono kunto pääasiallisesti johtuu?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Pian on edessä valmistujaisjuhlat. Nyt julkaistaan paljon vinkkijuttuja sopivista valmistujaislahjoista ja juhliin valmistautumisesta.

Silmäilkää seuraavia juttuja:

Tehkää oma vinkkijuttunne valmistumisjuhliin liittyen. Voitte valita juttuun jonkin oheisista näkökulmista tai miettiä siihen oman näkökulman. Jutun tyylin voitte valita vapaasti – voitte tehdä sen vakavasti, humoristisesti tai vaikkapa vinkkijuttuja ironisoiden.

1. Vinkit juhliin valmistautumiseen ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle.
2. Vinkit juhliin ylioppilaan tai valmistuvan vanhemmille.
3. Vinkit juhliin tulevalle etäiselle sukulaiselle.
4. Vinkit sinulle, jolla on tiedossa useat ylioppilas- tai valmistujaisjuhlat samana päivänä.

Voitte julkaista jutut halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Uudenkaupungin Hakametsän päiväkodin lapset tekivät Leikkipuisto-oppaan lahjana 400-vuotiaalle kotikaupungilleen. Uudenkaupungin Sanomien Viikon kuvat -jutussa  kerrotaan lyhyesti oppaan tekemisestä. Lukekaa katkelma ”Pallomeri on paras”.

Lukekaa myös varsinainen juttu Lapset tekivät oman puisto-oppaan, joka on julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 13.4.2017 (näköislehti, s. 6). Pääsette lukemaan jutun täällä.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia asioita lapset toivovat puistoihin? Mihin he ovat tyytyväisiä?
  • Mitä hyötyä oppaasta on kaupungin puisto-osastolle?
  • Millainen on teidän mielestänne hyvä leikkipuisto? Mitä siellä pitää olla? Mitä siellä ei saa olla?

Tehkää arvio omasta lähileikkipuistostanne.

  1. Kuvatkaa mahdollisimman tarkasti, mitä puistossa on ja mitä siellä on mahdollista tehdä.
  2. Antakaa konkreettisia parannusehdotuksia ja perustelkaa, miksi nämä muutokset olisivat tarpeen.
  3. Antakaa puistolle tähtiarvosana (1–5 tähteä).
  4. Ottakaa puistosta yhdestä viiteen kuvaa tai kuvatkaa vaihtoehtoisesti sieltä pieni video.

Julkaiskaa arviot Meidän juttu -verkkolehdessä. Niillä voi osallistua myös Tee oma juttusi -kilpailuun.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Uutisten juttu, joka käsittelee koulujen pihojen kuntoa: Helsingin koulujen pihat rankattiin parhaimmasta huonoimpaan – ”Remontti jäi kesken ja pihalla on nyt möykky

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka suuri merkitys koulupihan viihtyisyydellä teidän mielestänne on?
  • Mitä te tahdotte tehdä välitunnilla ja miksi?
  • Millainen koulupiha edistää liikkumista?
  • Minkä arvosanan annatte teidän koulunne pihalle?

Työskennelkää pienryhmissä ja tehkää lyhyet videoklipit koulunne pihasta. Valitkaa  yksi seuraavista näkökulmista. Videot voi kuvata älypuhelimilla.

  1. Tehkää video, jossa esittelette koulunne pihan ja selvennätte, mitä pihalla on mahdollista tehdä. Entä mikä ei ole mahdollista?
  2. Tehkää video, jossa kysytte koulunne eri-ikäisiltä oppilailta heidän toiveitaan siitä, mitä koulupihalla tulisi olla.
  3. Tehkää video, jossa esittelette kolme erilaista tapaa viettää välituntia.

Julkaiskaa videot Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, terveystieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Kahdeksasluokkalainen Aino Donner kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa koulujen kuntotesteistä. Lukekaa Donnerin kannanotto Kahdeksasluokkalainen mielipidesivulla: Koulun kuntotestit vaarantavat oppilaiden mielenterveyden eivätkä paranna juoksukuntoa.

Uusi opetussuunnitelma tuo muutoksen liikunnanopetukseen. Tavoitteena on ensisijaisesti innostaa liikkumaan – ei esimerkiksi opettaa jonkin tietyn lajin taitoja. Arvioinnin kohteena on oppiminen ja työskentely – ei fyysinen kunto (ks. tarkemmin Keski-Uusimaa: Liikunnan uusi opetussuunnitelma palauttaa oppiaineen takaisin opettajille – ”Koululiikunta ei ole kilpalajien palvelija”).

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Donnerin mukaan kuntotestit vaarantavat mielenterveyden ja tuottavat voimakasta häpeää.  Millaisia kokemuksia kuntotesteistä teillä on?
  • Ovatko kuntotestit tarpeellisia? Voisiko kuntotestejä järjestää siten, että ne olisivat kaikille mielekkäitä?
  • Mitä mieltä olette uuden opetussuunnitelman mukaisista koululiikunnan tavoitteista? Mitä koululiikunnassa olisi teidän mielestänne tarpeen oppia? Miten koululiikunta voisi tukea liikunnan iloa?

Tehkää videojutut koululiikunnasta.  Valitkaa jokin seuraavista näkökulmista. Julkaiskaa videot halutessanne Meidän juttu verkkolehdessä. Muistakaa kysyä luvat kuvaamiseen ja julkaisuun videoissa esiintyviltä henkilöiltä.

VINKKI! Lukekaa ennen videoiden tekemistä Jutuntekijän oppaasta (s. 38–39) Aamulehden videotoimituksen tuottajan Tuukka Välimäen vinkit uutisvideon tekemiseen.

  1. Kuntotestit – hyödyllistä vai horroria? Tehkää juttu kuntotestistä. Voitte kertoa omia kokemuksianne, haastatella testiin osallistujia ja kysyä opettajan näkemystä asiasta.
  2. Täydellinen liikuntatunti. Millaisia taitoja koululiikunnassa tulisi oppia? Miten koululiikunta voisi rakentaa positiivista suhdetta liikuntaan? Miten uusi ops muuttaa yläkoulun liikuntatunteja? Voitte haastatella juttuunne vaikkapa eri-ikäisiä oppilaita, liikunnanopettajaa, rehtoria, urheilijaa tai liikunnan ilon vasta aikuisena löytänyttä.
  3. Liikunnan iloa! Miksi yksi innostuu maratonista, toinen ratsastuksesta ja kolmas hyötyliikunnasta? Selvittäkää, millainen liikunta tuottaa iloa eri ihmisille. Yrittäkää löytää juttuunne mahdollisimman erilaisia haastateltavia.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänä vuonna Suomi menetti kärkipaikkansa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausvertailussa. Syy oli niin sanottu Sipilä-kohu.

Lukekaa Itäväylän juttu Sananvapaus: Ammattitaitoisen journalismin merkitys nyt entistä suurempaa, jossa haastatellaan Suomen Journalistiliiton puheenjohtajaa Hanne Ahoa.

Hanne Aho esittää jutussa useita sananvapauteen ja journalismin merkitykseen liittyviä väitteitä ja kannanottoja. Oheen on koottu niistä neljä. Käykää ne läpi pienryhmissä ja keskustelkaa siitä, mitä Aho tarkoittaa väitteillä ja miten hän perustelee niitä. Keskustelkaa myös, mitä mieltä itse olette kustakin asiasta.

1.Niin sanottu Sipilä-gate eli pääministerin Yleen kohdistama painostus oli sananvapauden kannalta erinomainen asia.
2.Sananvapaudesta puhuminen ei ole enää journalistien sisäinen asia. Ihmiset ottavat sananvapauteen liittyviin kysymyksiin todella paljon kantaa.
3.Journalistin ohjeita noudattava media sekoittuu ihmisten mielessä huuteluun, sepustuksiin ja valeuutisiin. Tämä on vaikuttanut mediauskottavuuteen.
4.Koskaan ei ole ollut näin isoa tarvetta ammattitaitoisesti tehdylle journalismille kuin tänä päivänä.

Kuntavaalit

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina valittiin jokaiseen Suomen kuntaan uudet kunnanvaltuutetut.  He päättävät monista tärkeistä kuntalaisten arkeen vaikuttavista asioista, kuten vaikkapa remontoitavista kouluista ja päivähoidon järjestämisestä.

Lukekaa Lasten uutisten juttu Lapset haluaisivat parempaa kouluruokaa ja puhtaamman luonnon tai katsokaa uutislähetys ja perehtykää siihen, mihin Kulosaaren koulun oppilaat tahtoisivat vaikuttaa, jos he olisivat kunnanvaltuutettuja.

Työskennelkää pienryhmissä. Mihin asioihin kunnanvaltuutettujen pitäisi teidän mielestänne vaikuttaa? Jos teidät olisi valittu valtuustoon, mitä tahtoisitte muuttaa? Tehkää kolmen mahdollisimman konkreettisen asian suunnitelmat ja esitelkää ne lopuksi muulle ryhmälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Selailkaa kuntanne alueella ilmestyvän paikallis- tai maakuntalehden verkkolehteä (löydätte lehdet Tutustu sanomalehtiin -sivulta.) ja etsikää sieltä vaaleihin liittyviä uutisia. Mikä on teidän alueellanne suurin vaaleihin liittyvä uutinen? Mikä oli vaaleissa suurin yllätys?

2. Perehtykää siihen, keitä kuntanne valtuustoon pääsi.  Selvittäkää ainakin seuraavat asiat:

  • Kuka on nuorin valtuutettu?
  • Minkä puolueen tulos romahti?
  • Minkä puolueen kannatus kasvoi eniten?
  • Kuka kahmi suurimman äänisaaliin?
  • Kuka pääsi valtuustoon pienimmällä äänimäärällä?

3. Valitkaa yksi valtuutettu ja perehtykää häneen tarkemmin. Kannatta ainakin selvittää, miten hän on vastannut vaalikoneen kysymyksiin. Mitä te tahtoisitte kysyä uudelta valtuutetulta? Suunnitelkaa 3–5 haastattelukysymystä ja haastatelkaa valtuutettua joko puhelimitse tai sähköpostitse. Kirjoittakaa haastattelut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntavaaleissa valituksi tuli 31 18-vuotiasta valtuutettua. Valtuutettujen keski-ikä on nyt valtakunnallisesti 50 vuotta.

Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää nuoriin valtuutettuihin ja valtuustojen ikäjakaumaan. Valitkaa yksi seuraavista teemoista. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta uutisanalyysit Meidän juttu -verkkolehteen.

Teema 1: Nuoret valtuutetut
Mihin nuoret valtuutetut tahtovat vaikuttaa? Perehtykää johonkin nuoreen valtuutettuun ja siihen, miksi hän tahtoo olla mukana kuntapolitiikassa.

Taustajuttuja:

Teema 2: Valtuustojen ikäjakauma
Perehtykää valtuustojen ikäjakaumaan eri puolilla Suomea. Missä kunnassa on nuorin valtuusto? Entä missä vanhin? Millainen on oman kuntanne valtuuston ikäjakauma? Kuinka monta alle 20-vuotiasta valtuustossa on?

Taustajuttuja:

Teema 3. Äänestysikäraja
Ennen vaaleja nousi jälleen keskusteluun, pitäisikö äänestysikäraja laskea 16-vuoteen. Perehtykää äänestysikärajasta käytyyn keskusteluun ja pohtikaa, millaisia vaikutuksia äänestysikärajan laskulla voisi olla.

Taustajuttuja:

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Perehtykää kuntavaalien tuloksiin pienryhmissä. Valitkaa tarkasteltavaksi jokin seuraavista teemoista. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta uutisanalyysit Meidän juttu -verkkolehteen.

Teema 1: Äänestysaktiivisuus
Kuntavaaleissa äänesti 58,8 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus nousi hieman viime vuodesta. Huippuvuosiin verrattuna äänestysaktiivisuus on kuitenkin romahtanut – esimerkiksi vuonna 1976 kunnallisvaaleissa äänesti vielä lähes 80 prosenttia äänioikeutetuista (ks. Tilastokeskus: Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1972 – 2012)

Mitkä asiat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen? Miksi nykyään paljon harvempi äänioikeutettu äänestää huippuvuosiin verrattuna? Miten äänestysprosenttia saisi nostettua? Mitä 58,8 prosentin äänestysaktiivisuus kertoo yhteiskunnastamme?

Taustajuttu:

Teema 2: Suuria nousuja
Vaalien suurin voittaja oli Vihreä puolue. Missä Vihreiden kannatus kasvoi erityisesti ja miksi? Selvittäkää, millaisia muita suuria nousuja alueellisesti tapahtui ja millaisia syitä on kunkin nousun taustalla. Valitkaa yksi kunta, jossa valtuuston puoluesuhteet muuttuivat voimakkaasti ja pohtikaa, miten muutos vaikuttaa kunnan politiikkaan.

Taustajuttuja:

Teema 3: Jytky suli
Näissä vaaleissa suurin häviäjä oli Perussuomalaiset. Missä puolueen kannatus romahti pahiten? Missä kannatus säilyi samana tai kasvoi? Pohtikaa syitä romahduksen taustalla. Pohtikaa lisäksi, millaisia vaikutuksia puolueen kannatuksen romahduksella tulee olemaan a) uuden puheenjohtajan valintaan ja b) hallitustyöskentelyyn.

Taustajuttuja:

Teema 4: Pienpuolueet
Feministinen puolue sai yhden valtuutetun Helsingissä ja Piraattipuolue sai valtuutetut sekä Helsingissä että Jyväskylässä.  Ottakaa selvää, mistä näissä puolueissa on kyse ja pohtikaa, miksi ne saivat nyt valtuustopaikat.

Taustajuttuja:

Kevät etenee vauhdilla

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Pohjalaisen juttu, jossa kerrotaan kevään merkeistä Leskenlehtiä, töyhtöhyyppiä ja nokkosperhosia – kevät etenee etelässä vauhdilla sekä Keski-Uusimaan juttu  Kevät vapauttaa paksuista haalareista, joka kertoo, miten kevät käytännössä näkyy lasten ja lapsiperheiden arjessa.

Listatkaa yhdessä, millaisia kevään merkkejä, jotka näkyvät joko luonnossa tai perheiden arjessa, jutuissa luetellaan. Entä miten kevät on vaikuttanut teidän tekemisiinne? Millaisia merkkejä keväästä olette jo huomanneet? Lisätkää omat havaintonne listaan.

Osallistukaa Luonto-Liiton kevätseurantaan . Seurantakortin voit tulostaa ja kirjata ylös, kun näet vaikkapa muurahaisen, leskenlehden, sammakon tai pääskysen. Pohjois-Suomessa kevät etenee hitaammin ja sinne on olemassa erillinenhavaintokortti, jonka löydät  täältä.

Lintujen kevätmuutto alkoi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide

Lintujen muutto on alkanut tavallista aikaisemmin.  Perehtykää seuraavien juttujen avulla siihen, mitä lintuja eri puolilla Suomea on jo nähty:

Tarkkailkaa muutaman päivän ajan lintuja. Kirjatkaa ylös havaintonne ja ottakaa vähintään yhdestä linnusta luontokuvat.

Valelääkärin tuomio koveni

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valelääkärinä toimineen Esa Laihon tuomio koveni hovioikeudessa. Lukekaa Keskisuomalaisen juttu Hovioikeus korotti valelääkärin tuomiota – määrättiin heti vangittavaksi.

Valelääkärin paljasti Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen. Ratkaisevassa roolissa oli Paanasen venäjän kielen taito.

Miten Paananen paljasti valelääkärin? Tutustukaa skuupin taustoihin katsomalla Iltapäivälehtien journalismi -oppimateriaalin toinen osa Skuupin metsästäjät. Videolla kuulette muun muassa, miten Paananen haastattelee Laihoa. Tehkää myös videoon liittyvät taustatehtävät.

Kirvesmiehestä lääkäriksi

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu henkilöjuttu Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus.

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Miksi Karvinen tahtoi tehdä ison elämänmuutoksen? Mitä muutos häneltä vaati? Miksi Karvinen onnistui tavoitteensa saavuttamisessa?
  • Jutussa kuvataan useita Karvisen käyttämiä opiskelutaktiikoita. Miltä ne vaikuttavat? Millaisia opiskelutaktiikoita teillä on käytössä?
  • Karvisen henkilöhaastattelu oli tänään Helsingin Sanomien luetuimpia juttuja. Mikä tekee tästä tarinasta kiinnostavan?

Työskennelkää itsenäisesti: Kirsti Lonkan mukaan oppimista edistävät kiinnostus, ihmettely ja hämmästely. Karvisen mukaan taas olennaisia ovat hyvät yöunet, terveellinen ruokavalio ja aikataulutus.  Mikä teidän oppimistanne edistää? Kootkaa 3–5 kohdan listat asioista, jotka ovat olennaisia teidän oppimisen näkökulmasta. Valitkaa lisäksi yksi kokemanne oppimisen flow-tilanne, jolloin oppiminen sujui erityisen hyvin tai helposti ja eritelkää, mikä sen sai aikaan.

Kootkaa lopuksi yhteen koko luokan näkemykset siitä, mikä edistää oppimista.

Lammas lemmikkinä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Aamulehden juttu Viisilapsinen perhe adoptoi orvon Late-karitsan: Töpöttelee sisällä vaipassa, ystävinä kuusi koiraa.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi perhe otti lampaan lemmikiksi?
  • Miksi lammas lemmikkinä on vähän haastava?
  • Miten perheen koirat ovat suhtautuneet uuteen perheenjäseneen?
  • Millainen on Late-lampaan tulevaisuus?

Valitkaa jokin seuraavista:

  1. Tehkää kolmen kuvan sarjakuvastrippi Late-karitsan seikkailuista uudessa perheessä.
  2. Selvittäkää, mikä on erikoisin lemmikki, joka teidän ryhmäläisillänne on ollut. Tehkää pieni juttu tämän lemminkin tarinasta. Voitte julkaista sen Meidän juttu -verkkolehdessä. www.meidänjuttulehti.fi
  3. Yksi kuuluisaksi tullut erikoinen lemmikki on Esther-sika (ks. Iltalehti: Luokkatoveri huijasi eläinrakasta – minipossu paljastui siaksi). Valitkaa jokin erikoinen eläin, josta tulee lemmikki, ja kirjoittakaa siitä tarina. Miksi juuri tämä eläin päätyy lemmikiksi? Millainen se on lemmikkinä esimerkiksi kissaan tai koiraan verrattuna? Mikä yllättää? Mikä on hankalaa? Mikä ilahduttaa?

Tasa-arvon edistäjä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Maaliskuussa vietetään kahta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää merkkipäivää: Kansainvälistä naisten päivää ja Minna Canthin päivää. Lukekaa Moro-liitteen juttu Minna Canth oli rohkea tasa-arvon edistäjä – Kuka ansaitsee olla Pirkanmaan oma Minna?

Perehtykää pienryhmissä siihen, kuka oli Minna Canth ja miksi häntä juhlistetaan tasa-arvon edistäjänä. Millaisia konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi Canth teki? Millaista rohkeutta työ vaati?

Mistä nuoret haaveilevat?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla julkaistiin uuden nuorisobarometrin tulokset. Barometri kuvaa sitä, mistä nuoret haaveilevat, mitä he pelkäävät ja mikä on heille tärkeää. Perehtykää tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Keskipohjanmaa Nuorten luottamus lähimmäisiin ja Suomeen hupenee
Aamuposti Onko nuorten luottamus Suomeen jo mennyt? – Kolme asiaa pelottaa eniten
Maaseudun Tulevaisuus Näin nuoret unelmoivat: Haaveissa oma asunto, perhe ja vakityö – Suomeen ei uskota

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen kuva tulevaisuudesta barometrista välittyy?
  • Mikä tuloksissa yllättää teidät?
  • Miksi erityisesti poikien luottamus on vähentynyt ja kyynisyys lisääntynyt?
  • Barometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Mitä mieltä olette tästä tuloksesta?

Kirjoittakaa kolumnit, jossa otatte kantaa nuorisobarometrin tuloksiin. Voitte julkaista tekstit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Puheenjohtajakisa käynnistyi

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Timo Soini ilmoitti sunnuntaina luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta. Alkuviikosta Sampo Terho ilmoittautui mukaan kisaan ja Jussi Halla-aho kertoi harkitsevansa ehdokkuutta.

Työskennelkää pienryhmissä ja tehkää henkilökuvat Timo Soinista, Sampo Terhosta ja Jussi Halla-ahosta. Perehtykää heidän poliittiseen taustaansa, arvomaailmaansa ja siihen, millainen on heidän roolinsa puolueessa.  Selvittäkää myös perustiedot heidän henkilöhistoriastaan. Pohtikaa myös, mihin suuntaan Halla-aho ja Terho veisivät perussuomalaisia ja millainen vaikutus heidän puheenjohtajuudellaan olisi hallitusyhteistyöhön. Lukekaa taustaksi esimerkiksi seuraavat jutut:

Mitä odotat koululta?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen on alkanut monella paikkakunnalla. Lukekaa yksi seuraavista jutuista:

Sipoon Sanomat: Kouluun ilmoittaudutaan helmikuussa
Pohjalainen: Kouluun ilmoittautuminen alkoi
Kaleva: Esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen alkaa Oulussa

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä muuttuu, kun siirtyy esikoulusta kouluun? Entä mikä säilyy samana?
  • Eka- ja tokaluokkalaiset: Miltä kouluunmeno tuntui?
  • Esikoululaiset: Miltä ajatus kouluun menosta tuntuu?

Ryhtykää toimittajiksi. Ykkös- ja kakkosluokkalaiset haastattelevat jotakuta esikoululaista siitä, mitä hän odottaa kouluun menemiseltä. Esikoululaiset haastattelevat jotakuta ykkös- tai kakkosluokkalaista siitä, millaista kouluun meneminen oli ja mikä koulussa yllätti.

Tehkää haastattelujen pohjalta pienet jutut Meidän juttu -verkkolehteen. Voitte joko kirjoittaa jutut tai tehdä videohaastattelut. Jos kirjoitatte jutut, muistakaa ottaa myös kuvat!

Millainen on talviloman sää?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Talvilomakausi on aluillaan. Etelä- ja Lounais-Suomessa vietetään hiihtolomaa ensi viikolla. Lukekaa Iltalehden juttu  Hiihtolomalla hieno ulkoilusää – katso suosikkirinteiden lumitilanne!

Valitkaa yksi paikkakunta ja selvittäkää, millainen sää siellä on talvilomalla. Tehkää koko lomaviikon sääennustus. Olkaa vuorollaan meteorologeja ja esitelkää ennustuksenne.

Yhteishaku alkaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteishaku lukioon ja ammatilliseen koulutukseen  alkaa ensi viikolla. Lukekaa Savon Sanomien nuortentoimituksen toimittajan Irja-Ulriikka Valtan juttu: Yhdeksäsluokkalaisten on pian aika tehdä päätöksiä ja Iijokiseudun juttu: Hiekkaranta ja hevoset torilla – ammattiopiston väki jalkautui Kurenalle

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen tuki ammatinvalinnassa on tarpeen?
  • Joko te tiedätte, minne tahdotte yläkoulun jälkeen?
  • Mikä teille on tärkein kriteeri ammattia valitessanne?
  • Koetteko, että tiedätte riittävästi eri ammateista?
  • Savon Sanomien jutussa korostetaan työelämään tutustumisen merkitystä. Miten teidän mielestänne eri ammateista saa parhaiten tietoa?

Haastatelkaa jotakuta ammattikoulussa tai lukiossa opiskelevaa siitä, miten hän valitsi opiskelupaikkansa. Millaista tukea hän tarvitsi? Mikä ratkaisi valinnan?
TAI
Valitkaa yksi teitä kiinnostava ammatti. Haastatelkaa tässä ammatissa työskentelevää hänen työnkuvastaan.  Kirjoittakaa henkilöjutut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vanhojenpäivän juhlintaa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, liikunta
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Huomenna juhlitaan vanhojen päivää. Tutustukaa seuraavien juttujen avulla siihen, miten vanhojentansseihin valmistaudutaan eri puolilla Suomea:

Perehtykää vanhojentanssien historiaan Suomessa ja selvittäkää, onko vastaavan kaltaisia perinteitä muissa maissa.

 

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Lukekaa Forssan lehden (31.1.) juttu ”Lehtiä luetaan, että tiedetään juttuja”, jossa Forssan Axelin eskarin Violetit-ryhmä tutustuu toimittajan työhön ja tekee omat etusivut. Pääsette lukemaan jutun Sanomalehtiviikon ajan näköislehdestä . Juttu löytyy sivulta 22.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaista on toimittajan työ?
  • Mihin uutisia tarvitaan?
  • Millaisia juttuja te tahtoisitte lukea sanomalehdestä

Valitkaa toinen seuraavista:

a) Selailkaa päivän sanomalehteä ja tehkää sen juttujen pohjalta oma sanomalehden etusivu, jossa on teitä kaikkein eniten kiinnostavat aiheet. Lisätkää etusivulle vähintään yksi oma juttuaihe, jonka voitte esimerkiksi piirtää.

b) Ryhtykää toimittajiksi. Tehkää yhdessä videouutislähetys parhaista talvipuuhistanne. Suunnitelkaa videoiden aihe ja sisältö etukäteen. Miettikää valmiiksi myös, ketä haastattelette ja mitä häneltä kysytte. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -lehdessä. Lisää vinkkejä juttujen ideointiin löydät Tee oma juttusi Sanomalehtiviikolla! -jutusta. Kannattaa lukea myös Kalevan juttu Kynät sauhuavat ja juttuja syntyy.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehtiviikko haastaa miettimään, mihin sinä luotat netissä ja miksi. Katsokaa Helsingin Sanomien Lasten uutisten video Miten valeuutisen erottaa oikeasta uutisesta?  ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä videossa tapahtuu? Miten uutiseen uskova toimii? Entä se, joka epäilee uutista?
  • Olisitteko te voineet uskoa tähän uutiseen?
  • Kuinka usein törmäätte netissä tietoon, jonka todenperäisyydestä ette ole varmoja?
  • Mitä kannattaa tehdä, jos törmää epäilyttävään juttuun?
  • Miksi kaikkeen näkemäänsä ei kannata uskoa?
  • Mitä tarkoittaa lähdekritiikki? (Käykää myös vastaamassa Lasten uutisten viikon kysymykseen Mitä tarkoittaa lähdekritiikki?)

Tehkää luokkaan jana, jonka toisessa päässä on ”en luota lainkaan” ja toisessa ”luotan täysin”. Janan voi esimerkiksi piirtää taululle tai jana voi kulkea läpi luokan.
Käykää läpi erilaisia medioita, sovelluksia, sisältöjä ja sivustoja (esimerkiksi sanomalehti, YouTube, oppikirja, Instagram, uutinen, Google, julkkisjuttu tai jokin videoblogi) ja asettakaa ne janalle niiden luotettavuuden mukaan. Voitte käydä läpi myös joitakin instituutioita ja henkilöitä (esimerkiksi presidentti, toimittaja, äiti ja rehtori) ja asettaa myös ne janalle.

Tarkastelkaa lopuksi luomaanne janaa ja keskustelkaa siitä, mikä tekee mediasta, sisällöstä, jostakin henkilöstä tai instituutiosta luotettavan. Entä epäluotettavan?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla julkaistussa Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus -tutkimuksessa kartoitettiin, miten yläkouluikäiset arvioivat nettilähteiden luotettavuutta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta. Tutustukaa tutkimuksen tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Aamulehti: Nuoret uskovat tunnistavansa valeuutisen, vaikka suurin osa ei ole edes kuullut koko käsitettä
Itä-Savo: Tiedon luotettavuus tarkoittaa nuorelle eri asioita eri kanavissa
Länsi-Uusimaa: Yläkoululaiset ja kapeneva uutisvirta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksessa haastatellut nuoret luottavat vahvasti siihen, että osaavat erottaa luotettavan uutisen epäluotettavasta. Kuinka helppoa luotettavan uutisen tunnistaminen teidän mielestänne on?
  • Kun seuraatte erilaisia nettisisältöjä, kuinka paljon kiinnitätte ylipäätänsä huomiota luotettavuuteen?
  • Kohtaatteko netissä paljon valheellista tietoa? Entä oletteko törmänneet valeuutisiin?
  • Mihin te luotatte netissä ja miksi?

Vinkki: Valeuutisiin ja niiden tunnistamiseen voi perehtyä tarkemmin Onko tämä totta? -materiaalin ”Feikki uutisena” -osion avulla.

Työskennelkää pienryhmissä. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta jutut Meidän juttu -verkkolehteen.

Ryhmä 1. Luotettavuus eri kanavissa.
Pohtikaa yhdessä eri mediakanavien ja -sovellusten luotettavuutta: Mistä voi päätellä, onko Instagram-profiili aito? Mikä merkitys luotettavuudella on YouTubessa? Millainen on luotettava uutinen? Entä mistä tunnistaa valeuutisen?

Valitkaa kaksi käyttämäänne mediaa tai sovellusta tarkemman tarkastelun kohteeksi ja tehkää vinkkilista konkreettisista keinoista, miten näissä kanavissa/medioissa tunnistaa luotettavan sisällön.

Ryhmä 2. Kiinnostava uutinen
Keskustelkaa ensin yhdessä: Mikä on teille uutinen? Entä millainen on kiinnostava uutinen? Mistä uutisaiheista tahdotte pysyä kartalla? Mitkä uutisaiheet eivät kiinnosta teitä? Mistä ja miten seuraatte uutisia?

Sanomalehtiviikon tutkimuksessa haastatellut nuoret odottavat uutisilta viihdyttävyyttä, riittävän selkeää kieltä ja sitä, että ymmärtäminen ei vaadi liikaa ennakkotietoja aiheesta.
 Miettikää yhdessä, millaisia uutisia te tahtoisitte seurata? Millainen olisi kiinnostava uutisen muoto (esim. video, kuva, luettava teksti tai vaikkapa peli)? Millainen olisi lukijan/seuraajan rooli – pääsisikö hän jotenkin osallistumaan? Suunnitelkaa sellaiset tulevaisuuden uutiset, joita te tahtoisitte seurata.

Ryhmä 3. Somekupla
Sanomalehtiviikon tutkimukseen haastatellut nuoret eivät koe, että heille suositellut sisällöt kapeuttaisivat sometodellisuutta. Ennemminkin he ovat tyytyväisiä, kun sosiaalinen media ja internet mukailevat heidän omaa elämäänsä ja kiinnostuksenkohteitaan.

Millaisia asioita te seuraatte netissä ja somessa? Millaiset asiat kiinnostavat teitä? Mitkä taas eivät kiinnosta? Listatkaa itsenäisesti kolme tärkeintä aihetta, joista haluatte pysyä kartalla ja kolme tärkeintä mediaa, sivustoa tai sovellusta, joita käytätte arjessanne.

Vertailkaa listauksianne pienryhmässä. Kuinka samalaisia asioita seuraatte? Mitkä asiat ovat erilaisia? Mitä arvelette, millaisia sisältöjä ja medioita vanhempanne seuraavat? Mikä on erilaista ja mikä on samaa kuin teidän seuraamissanne sisällöissä?

Keskustelaa yhdessä: elättekö somekuplassa? Millaiset aiheet ja näkökulmat korostuvat seuraamissanne sisällöissä? Jääkö jotain olennaista tai kiinnostavaa ulkopuolelle? Miten voisi päästä oman kuplan ulkopuolelle?

Kokeilkaa parin päivän ajan seurata sellaisia medioita tai sisältöjä, joita ette tavallisesti seuraa. Pohtikaa lopuksi, mitä opitte.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astui virkaansa 20.1. Heti virkaanastujaisten jälkeen Trumpin hallinto loi termin ”vaihtoehtoiset faktat” (ks. Ilta-Sanomat: Trumpin neuvonantaja virkaanastujaisten yleisökohusta: Tiedotuspäällikkö antoi ”vaihtoehtoisia faktoja”).

Lukekaa Keskisuomalaisen jutut  Onko Trumpin aika journalismin nousu vai tuho? ja  Trump voi tehdä toimittajien elämän oikeasti hankalaksi – uusi tilanne vaatii medialta uusia toimintatapoja.

Keskustelkaa pienryhmissä Trumpin ja median suhteesta:

  • Miksi Trumpin ja median suhde on jännitteinen?
  • Millainen työkalu Twitter on Trumpille? Miksi hän käyttää sitä niin aktiivisesti?
  • Jutussa kerrotaan, että media joutuu nyt pohtimaan, miten estää presidenttiä määrittelemästä koko uutistarjontaa. Miten Trumpin presidenttiys vaikuttaa median toimintatapoihin Yhdysvalloissa?
  • Taistelu siitä, kuka määrittää tosiasiat, on keskeinen Trumpin hallinnon piirre, kirjoittaa BBC:n pääkirjeenvaihtaja Gavin Hewitt. Mitä tämä tarkoittaa median näkökulmasta? Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta?

Jutussa haastatellun dosentin Outi Hakolan mukaan Trumpin aika on synnyttänyt tarpeen jatkuvalle jatkuvan faktantarkistukselle. Harjoitelkaa faktantarkistamista! Katsokaa ohjeet Pidä silmät auki -oppaan sivulta 46.

Jouluvalmisteluja

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Tutustukaa Kalevan kuvagallerian joulukalenterin avulla erilaisiin tapoihin valmistautua jouluun: Joulukalenteri: Miten jouluvalmistelut etenevät? Tehkää listaus erilaisista jouluvalmisteluista, joita kalenterissa on esitelty.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia jouluvalmisteluja teidän perheessänne tehdään? Lähetättekö esimerkiksi joulukortteja, laitettako jouluvaloja tai lähetättekö pukille lahjalistoja?
  • Mikä on sinulle tärkein jouluvalmistelu?

Tehkää 3–5 kuvan reportaasi joko teidän per4heenne jouluvalmisteluista tai siitä, miten joulu näkyy lähiympäristössänne (esimerkiksi koulussa ja kaupoissa). Esitelkää reportaasinne luokassa vielä ennen joulua.

Valon juhla

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, maantieto, uskonto, elämänkatsomustieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla vietettiin Lucian päivää. Tutustukaa siihen, miten Lucian päivää vietettiin Seinäjoella ja Iisalmella:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuuluuko Lucian-päivä teidän alueenne perinteeseen?
  • Mistä Lucian päivän perinne on tullut Suomeen? Missä päin Suomea juhlaa erityisesti vietetään?
  • Miksi Lucian päivää vietetään?

Lucian päivän on tarkoitus tuoda valon ja rauhan sanomaa pimeimmän vuodenajan keskelle. Suomen Lucia-neito kiertää muun muassa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja lastenkodeissa (ks. Salon Seudun Sanomat Suomen Lucia sai kruununsa joulukuun pimeydessä). Mieti, millaisella teolla sinä voisit tuoda valoa ja rauhaa teidän lähiympäristöönne. Suunnittele jokin konkreettinen teko ja toteuta se vielä ennen joululomaa.

Täydellinen nuorisotalo

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Työskennelkää pienryhmissä. Lukekaa aluksi Helsingin Sanomien juttu Maunulaan avatusta uudesta nuorisotalosta: ”Muslimitytöillä on vaikeuksia päästä perhepiiristä ulos” – Maunula-taloon tehtiin tyttöjen oma huone ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Maunulan nuorisotaloon on rakennettu oma tyttöjen huone?
  • Tyttöjen huoneen suunnittelussa on ollut mukana kahdeksan yläkouluikäistä tyttöä. Kuullaanko tiloja suunniteltaessa yleensä riittävästi niiden käyttäjiä? Miten nuoria kannattaisi ottaa mukaan heille suunnattujen tilojen suunnitteluun?
  • Huomioidaanko nuorisotaloissa teidän kokemuksenne mukaan riittävän hyvin sekä tytöt että pojat?
  • Tarvitaanko tytöille tai pojille nuorisotaloihin omia tiloja? Pohtikaa, millaisia hyviä puolia ja millaisia riskejä tässä voi olla.

Millaisessa nuorisotalossa te viihtyisitte? Mitä tahtoisitte siellä tehdä? Mikä tukisi siellä viihtymistä? Tehkää konkreettiset suunnitelmat täydellisestä nuorisotalosta. Pyrkikää tekemään suunnitelmista sellaiset, että ne olisivat realistisesti toteutettavissa.

Pisa-tuloksia

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin viime viikolla. Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää tuloksiin kolmesta eri näkökulmasta.

Ryhmä 1: Millaisia reaktioita Pisa-tulokset herättävät muissa maissa? Valitkaa yksi maa tarkemman tarkastelun kohteeksi. Lukekaa pohjaksi Kauppalahden juttu Muutkin syynäävät Pisa-tuloksia ja Helsingin Sanomien juttu Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista.

Ryhmä 2: Perehtykää siihen, millaisia maantieteellisiä eroja Suomen Pisa-tuloksissa on. Lukekaa taustaksi Suomenmaan juttu Maakunnat jäivät pääkaupunkiseudun jalkoihin Pisa-tutkimuksessa

Ryhmä 3: Perehtykää siihen, millaisia tyttöjen ja poikien välisiä eroja Suomen Pisa-tuloksissa on. Lukekaa taustaksi Lappeenrannan Uutisten juttu Suomi romahti Pisa-vertailussa: Tytöt jyräävät pojat nyt miehiselläkin alalla ja Etelä-Suomen Sanomien juttu Pisa-menestys enää tyttöjen varassa

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvalloissa valittiin tänään uusi presidentti. Monet yllättyivät, kun tehtävään valittiin Donald Trump. Lukekaa Helsingin Sanomien Lasten uutisten juttu  Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Trumpin voitto yllätti monet?
  • Miksi Donald Trump herättää sekä pelkoa että ihailua?
  • Mikä on vaalikampanjoiden tarkoitus? Miksi niissä saatetaan liioitella?
  • Millainen on hyvä presidentti?

Millainen on sinun mielestäsi hyvä presidentti? Millaisiin asioihin Yhdysvaltojen uuden presidentin pitäisi vaikuttaa? Tehkää uudelle presidentille videot tai kirjoittakaa kirjeet, jossa kerrotte, mihin hänen tulisi teidän mielestänne vaikuttaa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Tämä päivä alkoi uutisella, joka yllätti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa:Yhdysvaltojen seuraava presidentti on Donald Trump.

Katsokaa HSTV:n juttu, jossa helsinkiläiset kertovat tunnelmistaan Donald Trumpin voiton ratkettua: ”Ei hyvä!” Helsinkiläisten Trump-reaktiot.

Selvittäkää, millaisia ajatuksia vaalitulos herättää teidän seudullanne. Työskennelkää pareittain ja tehkää gallup, jossa kysytte lähialueen ihmisten kommentteja vaalituloksesta. Videoikaa tai kirjoittakaa vastaukset huolella ylös. Tehkää lopuksi vastauksista luokan yhteinen koonti.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Perehtykää seuraavien juttujen avulla siihen, millainen mies USA:n uusi presidentti on.
Kaleva: Aikamoinen diili – Tällainen on Valkoisen talon uusi isäntä. Keskisuomalainen: Tällainen mies on Donald Trump: Kiinteistöjä, konkursseja, avioeroja ja valinta presidentiksi. 

Keskustelkaa yhdessä: Trumpin voittoa kutsutaan historialliseksi. Mikä tekee siitä poikkeuksellisen? Mistä Trumpin suosio johtuu?

Työskennelkää pienryhmissä. Pohtikaa, millaisena Trumpin kannattajat näkevät hänet? Entä millainen Trump on hänen vastustajiensa näkökulmasta? Tehkää karikatyyripiirrokset Trumpista sekä hänen kannattajiensa että vastustajiensa näkökulmasta.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Tämä yllätti sekä ennustajat että median.

Työskennelkää pienryhmissä:

Ryhmä 1: Selvittäkää, miksi Trumpin voitto yllätti niin monet ja miksi ennusteet menivät vikaan. Lukekaa taustaksi seuraavat jutut: Aamulehti: Washington Post: Trumpin voiton takana on toimittajien eeppinen moka ja  Ilta-Sanomat: Suomalaistutkija: Tämän takia Trumpin menestyksen ennakkoarviointi meni poskelleen

Ryhmä 2. Ketkä ratkaisivat vaalit? Selvittäkää, miten äänet jakautuivat eri osavaltioissa. Mitkä osavaltiot olivat tässä vaalissa ratkaisevia ja miksi? Perehtykää myös Trumpin äänestäjien ikäjakaumaan, koulutustasoon ja muihin taustoihin.  Taustajutut: Aamulehti: Kymmeniä miljoonia vihaisia nuoria – Näin olisi käynyt, jos vain y-sukupolvi olisi äänestänyt ja Maaseudun Tulevaisuus: Maaseudun ennakkosuosikki Trump vienyt myös teollisuusalueita – nousemassa USA:n presidentiksi.

Ryhmä 3. Perehtykää siihen, millaisia lupauksia Trump on antanut kampanjassaan. Pohtikaa, tulevatko lupaukset toteutumaan. Taustaksi ks. esim. Helsingin Sanomat  Presidenttinä Trump ei ole velkaa kenellekään – Mitä se merkitsee maailmalle ja Suomelle?

Ryhmä 4. Trumpin voittopuhe oli yllättävän maltillinen. Analysoikaa, miten Trumpin retoriikka muuttui vaalituloksen ratkettua ja miksi. Lukekaa taustaksi Keskipohjanmaa-lehden juttu  Trump kiitteli Clintonia voittopuheessaan – kannattajat kuuntelivat vaitonaisina

 

Milloin talvi alkaa?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
maantieto, ympäristö- ja luonnontieto

Monelle paikkakunnalle saatiin tällä viikolla ensilumi. Ensilumi on vahva merkki talvesta. Jutelkaa yhdessä:

  • Milloin talvi alkaa?
  • Millaisia talven merkkejä olette jo nyt havainneet?
  • Miksi talvi saapuu eri puolille Suomea niin eri aikaan?

Työskennelkää pienryhmissä ja selvittäkää, miten talvi eri puolilla Suomea parhaillaan etenee. Hyödyntäkää esimerkiksi seuraavia juttuja:

Suomen matkailuvaltit

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, ympäristö- ja luonnontieto

Lonely Planet nosti Suomen vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi. Lukekaa Keskisuomalaisen juttu aiheesta: Lonely Planet: Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde.
Keskustelkaa yhdessä:
•    Yllättikö Suomen valinta?
•    Miksi luonto on Suomen matkailuvaltti?
•    Millaisesta matkailusta te pidätte? Entä millaisiin paikkoihin te tahtoisitte matkustaa?

Jakautukaa viiteen pienryhmään ja tutustukaa Suomen matkailukohteisiin. Kukin ryhmä valitsee tarkasteltavaksi yhden maakunnan ja tutustuu sen matkailukohteisiin. Jokainen ryhmä laatii perehtymisen jälkeen maakunnasta TOP 5 -käyntikohteet -listan.

Halloween vai kekri? 

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
uskonto, elämänkatsomustieto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Loka–marraskuun vaihteessa juhlitaan halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Tutustukaa näihin juhliin Ilta-Sanomien jutun avulla: Tiesitkö, milloin Halloweenia oikeasti vietetään?

Jakautukaa kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä valitsee tarkasteltavaksi joko halloweenin, kerin tai pyhäinpäivän. Perehtykää juhlan historiaan ja perinteisiin. Miten juhla näkyy arjessanne? Pohtikaa myös, miksi halloween on syrjäyttänyt Suomessa kekrin tai pyhäinpäiväin vieton?

Taustajuttuja syksyn juhlista:

Kaamosväsymystä vastaan

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Tulevana viikonloppuna siirrytään jälleen talviaikaan. Kellojen siirtäminen herättää aina kiivasta keskustelua. Tutustukaa keskusteluun seuraavien juttujen avulla:

Kellojen siirtämisen alkuperäinen tarkoitus oli jaksottaa valoisa aika sopimaan paremmin arjen rytmiin ja säästää siten energiaa. Keskustelkaa yhdessä:

  • Miten talviaikaan siirtyminen näkyy arjessanne?
  • Onko kesä- ja talviaikaan siirtymisestä hyötyä? Tukeeko kesä- ja talviaika aktiivista valveillaoloaikaa?
  • Miten te pidätte huolta jaksamisestanne pimeänä vuodenaikana?

Keskustelkaa pienryhmissä, miten talviaikaan siirtyminen ja pimeä vuodenaika vaikuttaa teidän jaksamiseenne. Tarvitsetteko talvella enemmän unta kuin kesällä? Tehkää keskustelun pohjalta viiden kohdan vinkkilistat kaamosväsymyksen estämiseksi.

Luetaan yhdessä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Ensi viikolla vietetään satupäivää, jonka tavoitteena on tarjota kaiken ikäisille mahdollisuus uppoutua yhdessä sadun maailmaan.

Lukekaa Etelä-Suomen Sanomien juttu Yhdessä lukeminen on hienoa, vaikka äiti välillä vähän itkisi ja jutelkaa yhdessä:

  • Luetaanko teille iltasatu?
  • Tahdotteko lukea sadun itse vai haluatteko kuulla sen aikuisen lukemana?
  • Millainen teidän iltasatuhetkenne on?

Tehkää yhdessä tarina lehtikuvan pohjalta. Selailkaa aluksi sanomalehteä ja valitkaa sieltä yksi kuva, joka kiinnittää huomionne. Kertokaa kuvan pohjalta tarina yhdessä niin, että jokainen oppilas kertoo vuorollaan lyhyen pätkän tarinaa.

Opettaja kirjoittaa tarinan ylös ja lukee sen lopuksi koko luokalle. Harjoituksen voi tehdä halutessaan myös itsenäisesti kirjottaen. (Harjoitus mukailtu Satupäivän Ryhmässä syntyy satu -harjoituksen pohjalta, ks Ideoita satupäivän viettoon -materiaali ).

Lasten historia

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kahdeksasluokkalainen Sofia Halttunen kysyi Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, miksi lapset jätetään historiankirjoissa huomiotta. Lukekaa Halttusen teksti Historiankirjoista puuttuu lasten näkökulma

Keskustelkaa yhdessä:

  • Näkyykö lasten näkökulma teidän mielestänne riittävästi historiankirjoissa?
  • Miksi suurmiehet ovat usein historiankirjoituksen keskiössä?
  • Keiden historiasta te olisitte kiinnostuneita kuulemaan?

Valitkaa yksi luku teidän omasta historiankirjastanne ja miettikää, miten aihetta olisi voitu käsitellä lasten ja nuorten näkökulmasta.

Tyttöjen päivä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää. Tänä vuonna Tyttöjen päivänä nostetaan esiin erityisesti lapsiäitien tilannetta.

Pelastakaa Lapset ry:n raportin mukaan joka seitsemäs sekunti yksi alle 15-vuotias tyttö menee naimisiin (ks. Aamulehti Alle 15-vuotias tyttö naimisiin joka seitsemäs sekunti – Intiassa lähes puolet alle 18-vuotiaana).

Lukekaa Plan Internationalin pääsihteerin Ossi Heinäsen mielipidekirjoitus Ilkka-lehdestä: Lapsiäitien tilanteeseen puututtava.  Tutustukaa myös kahden lapsiäidin tarinaan Palan internationalin sivulla ”Minulla ei pitäisi olla vielä vauvaa” . Tarinat ovat osa Plan Internationalin ja UNFPA:n #childmothers-hanketta.

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa toinen seuraavista:

  • Tyttöjen päivän kampanjassa taistellaan tyttöjen puolesta, lapsiäitiyttä vastaan. Perehtykää siihen, millaisin keinoin lapsiäitiyttä vastaan voidaan taistella. Mitkä ovat tehokkaimmat ja tärkeimmät keinot estää tyttöjen tulemista äidiksi liian varhain?
  • Valitkaa yksi maa ja selvittäkää, millaista siellä on olla tyttö. Perehtykää ainakin siihen, millaiset mahdollisuudet tytöillä on päästä kouluun ja kuinka paljon lapsiavioliittoja maassa solmitaan.

Likainen vaaliväittely

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käytiin maanantain ja sunnuntain välisenä yönä vaaliväittely, jota on kutsuttu muun muassa historialliseksi, lohduttomaksi ja poikkeuksellisen rumaksi.  Perehtykää vaaliväittelyyn seuraavien juttujen avulla:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä teki väittelystä likaisen?
  • Miksi väittelyssä keskityttiin vain vähän asiakysymyksiin?
  • Millaisilla keinoilla Donald Trump pyrkii voittamaan Hillary Clintonin? Entä millaiset retoriset aseet Clintonilla on käytössä Trumpia vastaan?
  • Kumpi oli teidän mielestänne väittelyssä vahvemmilla?

Työskennelkää pienryhmissä ja pohtikaa, mikä ratkaisee nämä vaalit.  Mitä tarvitaan Clintonin voittoon? Entä miten Trump voisi voittaa vaalit?

Liikunnan iloa!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Syyskuun alussa julkaistiin uudet pienten lasten liikuntasuositukset. Lukekaa juttu ja katsokaa video Iltalehden sivuilta: Pienet lapset halutaan liikkeelle – uusi suositus on kolme tuntia liikuntaa päivässä.

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi liikkuminen on tärkeää?
  • Millaisesta liikunnasta te pidätte?
  • Kuinka pitkiä aikoja kerrallaan te istutte paikoillanne?
  • Liikutteko kolme tuntia päivässä?

Tehkää valokuvareportaasit omasta päivän liikkumisestanne. Ota valokuva aina, kun liikut. Kokoa ottamasi kuvat reportaasiksi aikajärjestyksessä. Kirjoita jokaisen kuvan yhteyteen, millaista liikuntaa harrastit, missä ja kuinka pitkän aikaa.

Tulostakaa reportaasinne tai julkaiskaa ne jollakin verkkoalustalla. Esitelkää liikuntapäivänne lopuksi parillenne.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi syyskuun alussa uudet liikuntasuositukset pienille lapsille (ks. esim. Hämeen Sanomat  Lisää liikettä niveliin päiväkodista lähtien).

Pokémon Go -peli on lisännyt lasten ja nuorten liikkumista. Lukekaa peliä käsittelevä Koillissanomien juttu Lääkettä nostalgianälkään ja liikettä nuorille – Pokémon Go villitsee.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia vaikutuksia pelaamisella ja älypuhelimilla on liikkumiseen?
  • Kuinka paljon aikaa tietokoneella, puhelimella tai tabletilla te vietätte päivittäin?
  • Kuinka paljon liikutte päivässä?

Työskennelkää pienryhmissä. Ideoikaa mobiilisovellus tai -peli, joka innostaa liikkumaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Parhaillaan Rio de Janeirossa on käynnissä paralympialaiset. Suomalainen Liisa Lilja Tuli Rion triathlonissa neljänneksi.

Tutustukaa Liisa Liljan tarinaan seuraavien juttujen avulla (valitkaa luettavaksi vähintään kaksi juttua).

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Millaiselta persoonalta Liisa Lilja vaikutta lukemienne juttujen perusteella? Kuvatkaa häntä kolmella adjektiivilla.
  • Mitä urheilu merkitsee Liljalle?
  • Miksi Lilja menestyy?
  • Jalan menettäminen ei katkeroittanut Liljaa. Pohtikaa yhdessä: Miten isosta menetyksestä tai pettymyksestä voi selvitä katkeroitumatta?

Työskennelkää lopuksi itsenäisesti ja kirjoittakaa kirje Liisa Liljalle.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Parhaillaan Rio de Janeirossa on käynnissä paralympialaiset. Kesäparalympialaisissa kisataan 22 lajissa. Riossa on mukana yhteensä 28 suomalaista urheilijaa.

Tutustukaa suomalaisin paralympialaisten urheilijoihin Etelä-Suomen Sanomien jutun Rion paralympialaiset alkavat: Suomen tavoite 6-10 mitalia ja Helsingin Sanomien jutun Paralympialaisissa tavoitteena on 6–10 mitalia: ”Monessa lajissa mitalipotentiaalia”.

Valitkaa pareittain yksi suomalaisurheilijoista ja perehtykää tarkemmin hänen lajiinsa. Selvittäkää ainakin seuraavat asiat: Kuinka kauan laji on ollut mukana paralympilaisissa? Millaisissa luokissa lajissa kisataan? Millaisessa luokassa suomalaisurheilija kisaa? Millaisia ominaisuuksia laji vaatii urheilijalta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Viikon tarkoitus on lisätä ruuan arvostusta ja vähentää ruokahävikkiä. Lukekaa Pohjalaisen juttu Paljonko sinulla menee ruokaa roskiin? – Tällä viikolla taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Jutelkaa yhdessä:

  • Mitä on hävikkiruoka?
  • Miksi ruokaa heitetään roskiin?
  • Miksi ruokaa ei pitäisi heittää hukkaan?

Muistele, millaista ruokaa olet heittänyt tällä viikolla hukkaan. Muistele myös, miksi ruoka meni roskikseen. Piirrä kuvat roskikseen heittämistäsi ruuista ja esittele parille, miksi nämä ruuat menivät hukkaan.  Miettikää yhdessä, miten roskikseen joutuisi vähemmän ruokaa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Lukekaa Inkeri Pasasen  kolumni Nahistunut kurkku lautasella on ekoteko ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi ruokaa menee Suomessa niin paljon hukkaan?
  • Kuinka paljon ruokaa sinä heität roskikseen?
  • Milloin ja miksi heität ruokaa roskikseen?
  • Miksi nahistunut kurkku lautasella on ekoteko?

Seuraa yhden päivän ajan, millaista ruokahävikkiä teillä syntyy kotona ja koulussa. Ota hävikkiruuasta kuvia ja koita arvioida myös syntyneen hävikin määrä.

Laatikaa seuraamisen jälkeen 3–5 kohdan konkreettinen vinkkilista ruokahävikin vähentämiseen. Tehkää uusi seuranta noin kuukauden päästä. Onko ruokahävikin määrä vähentynyt?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, biologia
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Perehtykää aluksi erilaisiin keinoihin ruokahävikin vähentämiseksi seuraavien juttujen avulla:

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa jokin ruoka-alan yritys tai organisaatio lähialueeltanne ja selvittäkää, millaista ruokahävikkiä sen toiminnassa syntyy. Suunnitelkaa yhdessä jokin konkreettinen keino, jonka avulla yritys/organisaatio voisi vähentää ruokahävikkiä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Tämän viikon suuri puheenaihe on ollut Särkänniemen delfiinien siirto Kreikkaan.  Lukekaa Helsingin Sanomien kolumni Delfiineistä leviää suru, vaikka vanhustenhoito on retuperällä ja lapset näkevät nälkää – mitä siitä pitäisi ajatella? ja Aamulehden juttu Näkökulma: Salailu paisutti delfiiniuutista – kiinnosti lukijoita yhtä paljon kuin eduskuntavaalit.

Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi delfiinien siirto herätti niin vahvoja tunteita?
  • Mitä kohu kertoo sosiaalisesta mediasta? Kohistaanko somessa turhista asioista? Voivatko somekohut aidosti vaikuttaa asioihin?
  • Aamulehden jutun mukaan delfiinit ovat ”valtamerten kauniita valkoisia tyttöjä”. Mitä tällä tarkoitetaan? Mitä tämä kertoo median toiminnasta?
  • Onko oikein surra delfiinejä, kun maailmassa on isompiakin ongelmia?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Suomalaiset ovat villiintyneet viime viikkojen aikana kahdesta saimaannorpasta. Tällä viikolla Siirin kaveri sai nimekseen Pullervo. Lukekaa Kouvolan Sanomien uutinen aiheesta: Norppaliven toisesta tähdestä tuli Pullervo

Norppaliveä on katsottu yli miljoona kertaa. Jutelkaa yhdessä: Miksi norppalive on saanut niin suuren suosion? Saimaannorppa on uhanalainen laji. Mitä tämä tarkoittaa?

Työskennelkää pareittain. Selvittäkää, kuinka monta saimaannorppaa tällä hetkellä on ja miten saimaannorppaa voi suojella.

Tehkää lopuksi omat piirrokset norppaliven tähdistä Siiristä ja Pullervosta.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Realistiset faktat: Kenen kannattaa ottaa koiranpentu? ja vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenen kannattaa ottaa koira?
  • Milla perusteella koiraa ei kannata ottaa?
  • Millaisia ongelmia koiran kanssa voi tulla vastaan?
  • Mistä lemmikin omistaja joutuu luopumaan?

Haastatelkaa jotakuta lemmikin omistajaa siitä, miksi hän on päättänyt hankkia lemmikin. Yllättikö lemmikin omistamisessa jokin? Mitä lemmikin kautta on saanut? Entä mistä on joutunut luopumaan? Kirjoittakaa haastattelun pohjalta lyhyet henkilöjutut.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Rovion hittipeli Angry Birdsiin pohjaava elokuva sai ensi-iltansa viime viikolla. Avausviikonlopun yleisömäärä yllätti positiivisesti. Lukekaa Aamulehden ja Iltalehden uutiset aiheesta:
Aamulehti: Angry Birds täräytti listaykköseksi 37 maassa – Peittosi myynnillään monta suosikkielokuvaa
Iltalehti: Rovion toimitusjohtaja Angry Birds -elokuvan räjähtävästä alusta: ”Emme ehkä uskaltaneet odottaa näin upeaa avausta”

Jakautukaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä perehtyy Rovioon yrityksenä: Miksi se on päättänyt panostaa nyt elokuviin? Toinen ryhmä selvittää, miten luodaan menestynyt animaatioelokuva.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikonloppuna kisattiin Eurovision-laulukilpailuissa. Kilpailun voitosta käytiin kova kisa Ukrainan ja Venäjän välillä. Lukekaa Turun Sanomien uutinen aiheesta Euroviisuissa vahva tunne voitti hittipyrkyrit.

Ukrainan kappaleen poliittisuudesta keskusteltiin jo etukäteen. Venäjä olisi tahtonut estää kappaleen esittämisen Euroviisuissa. Järjestäjät kuitenkin sallivat osallistumisen.

Poliittisuus on Euroviisuissa kiellettyä. Perehtykää aluksi siihen, miten Ukrainan viisuvoitto otettiin vastaan Venäjällä. Selvittäkää sitten, miten poliittisuus on vuosien aikana näkynyt euroviisukappaleissa.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla vietettiin kansainvälistä sananvapauden päivää. Keskustelkaa aluksi yhdessä siitä, mitä sananvapaus tarkoittaa. Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?

Sananvapaus on tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on kuitenkin myös kantaa vastuu sanoistaan. Sananvapaus ei ole rajaton – mitä tahansa ei voi sanoa. Lukekaa yhdessä Koilissanomissa julkaistu Risto Pikkupeuran kolumni Sananvapaus ei ole sanomisen vapautta – fiksu muistaa sananvastuunsa

Jutelkaa yhdessä:  Pikkupeuran mukaan sananvastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että osaa pyytää anteeksi. Miksi anteeksipyytäminen on tärkeää? Millaisia asioita ei kannata sanoa?

Tehkää yhdessä omat vastuullisen sanankäyttäjän ohjeet. Miten voi kertoa mielipiteensä niin, ettei loukkaa muita? Entä milloin on tärkeää muistaa pyytää anteeksi?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sananvapauden päivän kunniaksi Satakunnan Kansa kysyi neljältä ihmiseltä, mitä sananvapaus heidän mielestään on. Jakautukaa neljään pienryhmään. Jakakaa jokaiselle ryhmälle katsottavaksi yksi videoista.

Ryhmä 1: Katsokaa video, jossa Laura Huhtasaari kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Huhtasaari on.

  • Miksi Laura Huhtasaaren mukaan on hyvä kuulla myös vastakkaisia mielipiteitä?
  • Saako Huhtasaaren mukaan sananvapauden nimissä johtaa harhaan?
  • Pohtikaa: Huhtasaari sanoo alussa, että oppiaksesi, kuka hallitsee sinua, selvitä, ketä et saa arvostella. Mitä tämä tarkoittaa? Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa?

Ryhmä 2: Katsokaa video, jossa Kai Tanner kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Kai Tanner on.

  • Mihin Kai Tanner toivoo, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota?
  • Mitä huumorin varjolla ivaaminen voi Tannerin mukaan aiheuttaa?
  • Pohtikaa: Loukkaatteko te joskus huomaamattanne sanoillanne jotakuta?

Ryhmä 3 : Katsokaa video, jossa Nusrat Habib kertoo näkemyksensä sananvapaudesta.Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Nusrat Habib on.

  • Miten rauhaa voi Habibin mukaan rakentaa?
  • Miksi toisten ajatuksia ja mielipiteitä tulee kunnioittaa?
  • Mikä on Habibin mukaan sananvapautta tärkeämpää?
  • Pohtikaa: Kuinka helppoa Habibin ohjetta ”rakkautta kaikille, vihaa ei kenellekään” on noudattaa.

Ryhmä 4 : Katsokaa video, jossa Aulis Laaksonen kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Aulis Laaksonen on.

  • Miksi sananvapaus on yhteiskunnan perusta?
  • Miten myös kuunteleminen liittyy sananvapauteen?
  • Miksi vuoropuhelu on erityisen tärkeää?
  • Pohtikaa: Mikä Suomessa olisi erilaista, jos sananvapautta rajoitettaisiin?

Tehkää lopuksi omat videot, jossa kerrotte oman näkemyksenne siitä, mitä sananvapaus on.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

STT:n toimituksen väki kertoo  Sananvapaus on kaiken työn perusta -jutussa, mitä sanavapaus heille merkitsee. Lukekaa juttu ja kirjoittakaa sen jälkeen itsenäisesti tiivis kuvaus siitä, mitä sananvapaus sinulle merkitsee.

Sananvapauden päivänä suomalaiset mediatoimijat ottivat yhteisesti kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Tutustukaa kannanottoon esimerkiksi Länsi-Suomen jutun avulla. Koko ilmoituksen löydät esimerkiksi Sanomalehtien Liiton sivuilta.

Pohtikaa yhdessä, miksi media-alan toimijat tahtovat ottaa kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Kuinka iso uhka vihapuhe on sanavapauden kannalta? Käytetäänkö suomalaisessa mediassa sanoja vastuullisesti? Entä käytättekö itse sanoja vastuullisesti?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla Suomessa on keskusteltu kahdesta sananvapausnäkökulmasta kiinnostavasta aiheesta: MV-lehden rikostutkinnasta ja Panama-papereiden luovutuspyynnöstä.

Tällä viikolla kerrottiin, että poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-julkaisusta. Karjalainen kertoo, että poliisin mukaan MV on julkaissut useita juttuja, ”joiden epäillään olevan perättömiä, vääristeltyjä tai täyttävän tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkit”. Lukekaa uutinen Poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-lehdestä Karjalaisen sivuilta ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miten MV-lehti haastaa toiminnallaan sananvapauden rajoja?
  • Mitä nyt alkava rikostutkinta tarkoittaa sananvapauden näkökulmasta?
  • Miten sananvapauslaki rajoittaa median toimintaa?
  • Voitte perehtyä taustaksi myös ”Onko tämä totta? -materiaalin valeuutissivustoja käsittelevään osioon (s. 16–17).

Verohallinto on vaatinut Yleä luovuttamaan veroviranomaisille Panama-paperit. Toimittajayhdistysten mukaan Verohallinnon on lakattava vaatimasta papereita Yleltä. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä. Lukekaa seuraavat jutut:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Verohallinto on vaatinut Panama-papereita Yleltä?
  • Miksi Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä?
  • Mitä tarkoittaa lähdesuoja ja miten se käytännössä näkyy median toiminnassa? Mikä merkitys lähdesuojalla on sananvapauden kannalta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Nyt vietetään lukuviikkoa. Lukekaa Etelä-Saimaan juttu lukutoukista Lukutoukalle joka viikko on lukuviikko. 

Tykkäättekö te lukemisesta tai siitä, kun teille luetaan? Entä oletteko te lukutoukkia? Millaisista kirjoista pidätte eniten ja miksi?

Millainen on täydellisen kirjan resepti? Kirjoittakaa ja piirtäkää reseptinne ja esitelkää ne muulle ryhmälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla juhlitaan lukemista, kun vietetään Lukukeskuksen Lukuviikkoa. Lukekaa Jämsän Seutu -lehden juttu Lukuviikko kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan.

Lukuviikon teema on ”monta tietä tarinaan”. Jutelkaa yhdessä siitä, miten te olette löytäneet omat suosikkikirjanne. Lukuviikolla kannustetaan lukemaan erityisesti kirjoja. Miksi kirjoja kannattaa teidän mielestänne lukea?

Juhlistakaa Lukuviikkoa ja sananvapautta järjestämällä oma lavarunoustunti. Tehkää omat runot, esittäkää ne ja valitkaa voittajat kansainvälisten Poertry Slam -sääntöjen mukaisesti.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Lapin Kansan juttu Poikien lukutaito on vaarassa, lukutaidottomuus on alkanut periytyä (ks. myös #pojatkinlukee-ryhmän julkaisu).  Vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin parin kanssa keskustellen:

  • Miksi suomalaisten lukutaito on heikentynyt?
  • Miten lukutaito voi periytyä?
  • Miksi lukutaito on selviämisen kannalta merkityksellistä? Miksi se on myös taloudellinen kysymys?
  • Pohtikaa, miksi suomalaislasten lukumotivaatio on niin heikko.

Lukekaa myös kainalojuttu Lukukampanja syntyi vahingossa. Jutussa sanotaan, että lukemisella on nuorten silmissä huono imago ja että sitä pidetään luusereiden ja nörttien puuhana. Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa? Miten lukemisen imagoa voisi muuttaa?

Poikien lukutaito vaarassa -jutussa kerrotaan: ”Suurin lukutaidon tasoon vaikuttava tekijä on sitoutuminen. Sitoutunut lukija arvostaa lukemista ja haluaa käyttää siihen aikaa.” Kuinka sitoutunut lukija sinä olet? Kuinka paljon aikaa lukemiseen käytät päivittäin? Tee lukupäiväkirja omasta lukemisestasi. Merkitse siihen, millaista lukemista sinun päivittäiseen arkeen kuuluu. Merkitse, millaista tekstiä luit, millä välineellä ja kuinka paljon aikaa siihen käytit. Muista merkitä myös arkinen lukeminen (esim. tienvarsikyltit ja somekeskustelut).

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänään julkistettiin Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportti. Siinä Suomi nimettiin jälleen sananvapauden kärkimaaksi (ks. Etelä-Suomen Sanomat Toimittajat ilman rajoja: Suomi jälleen lehdistönvapauden ykkösmaa).

Perehtykää aiheeseen pienryhmissä kolmesta ei näkökulmasta:

  1. Tutustukaa ei maiden saamiin indekseihin Reportes without borders –järjestön sivuilla. Poimikaa listasta kolme maata, joiden sijoitus on huonontunut edellisestä vuodesta ja selvittäkää, mistä muutos johtuu.
  2. Selvittäkää, millaisia muutoksia globaalisti lehdistönvapauden tilassa on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut. Lukekaa taustaksi teksti A “deep and disturbing” decline in media freedom Reporters without borders –järjestön sivuilta.
  3. Selvittäkää, miksi Suomi on sananvapauden ykkösmaa. Millaisia uhkia sananvapaudella Suomessa on?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Savonlinnan normaalikoulun ja Kellarpellon koulun viidennen luokan oppilaat tekevät parhaillaan luontoelokuvia, joissa seurataan kevään edistymistä. Lukekaa Itä-Savon juttu ja katsokaa video luontoelokuvan tekemisestä: Lapset kuvaavat luontoelokuvan Savonlinnassa – katso video!

Jutelkaa yhdessä kevään merkeistä. Millaisia kevään merkkejä olette jo havainneet? Mikä tekee teidän mielestänne kevään?

Tehdään oma luontoelokuvaprojekti kevään edistymisestä. Aloittakaa havainnoimalla luontoa. Valitkaa jokin kiinnostava kevään merkki, johon tahdotte elokuvassanne pureutua. Suunnitelkaa elokuvanne sisältö ja rakenne etukäteen. Kuvatkaa elokuvia kevään mittaan.
Järjestäkää lopuksi oma elokuvafestivaali, jossa katsotte tekemänne elokuvat. Mitä uutta keväästä opitte elokuvaa tehdessänne?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Rauman kaupungin Wihertoimi on haastanut lapset ja nuoret pohtimaan oman alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaupunki haluaa kuulla muun muassa siitä, missä on lasten ja nuorten mielestä kivoimmat kokoontumispaikat, tärkeimmät maisemat ja virkistävät paikat omalla kotipaikkakunnalla. Lukekaa Länsi-Suomen juttu projektista: Lapset ja nuoret miettimään lähiympäristöään

Tutustukaa Rauman kaupungin kyselylomakkeeseen.  Vastatkaa kysymyksiin oman kotipaikkakuntanne näkökulmasta. Muistakaa myös perustella vastauksenne.

Rauman kuvataidekoululaiset ovat maalanneet penkkejä mieleisekseen, ja niille on saanut ehdottaa mieluisia sijainteja. Pohtikaa, miten te voisitte tehdä omasta kotiympäristöstänne viihtyisämmän. Suunnitelkaa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttakaa jokin projekti, jossa käytännössä parannette lähiympäristönne viihtyisyyttä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tällä viikolla on puhuttu veroparatiiseista. Jakautukaa pienryhmiin ja perehtykää veroparatiisikohuun viidestä eri näkökulmasta.

1. Islannin pääministeri joutui eroamaan veroparatiisikohun seurauksena (ks. Kauppalehti Islannin pääministeri lähtee hallituksessa). Selvittäkää, millaisia konkreettisia vaikutuksia Panaman papereilla on eri puolilla maailmaa tähän mennessä ollut.

2. Muuttaako tietovuoto maailmaa? Miten se vaikuttaa yksittäisten ihmisten elämään tai yritysten toimintaan? Aloittakaa lukemalla Satakunnan Kansan juttu  Professori veroparatiiseista: Vuonna 2017 ”käsittämättömän iso mullistus”.

3. Selvittäkää, miten veroparatiisi toimii. Miten rahat käytännössä piilotetaan verottajan ulottumattomiin? Aloittakaa tekemällä Stairway to Tax Heaven -testi (ks. Savon Sanomat Miten pärjäisit veroparatiisissa? – Testaa pelin avulla, saisitko rahasi piiloon) ja katsomalla Helsingin Sanomien video Mielikuvitusfirmoja, hatusta vedettyjä investointeja – näin veronkierto toimii.

4. Miksi Panamasta tuli veroparatiisi. Lukekaa taustaksi Helsingin Sanomien juttu Näin Panamasta tuli yksi maailman merkittävimmistä veroparatiiseista – alkoholillakin oli osuutta asiaan.

5. Selvittäkää, mitä tarkoitetaan verosuunnittelulla, veronkierrolla ja rahanpesulla. Pohtikaa veroparatiisien eettisyyttä ja yritysvastuuta. Onko yrityksellä teidän mielestänne oikeus hyödyntää veroparatiiseja, jos se ei riko lakia? Lukekaa taustaksi Taloussanomien juttu
Näin sinäkin hyödyt veroparatiiseista.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Kesätöiden haku on taas ajankohtaista. Länsi-Uudellamaalla Osuuspankki lahjoittaa kesätyöpaikat 155 nuorelle (ks. Länsi-Uusimaa 52 yhdistystä voi palkata 155 nuorta – Länsi-Uudenmaan Osuuspankki lahjoittaa kesätyöpaikat ja Kainuun kunnat jakavat kesätyöseteleitä (ks. Kainuun Sanomat Kajaani jakaa 600 kesätyöseteliä).

Keskustelkaa aluksi yhdessä siitä, onko kesätöiden saaminen mielestänne helppoa. Miten nuorten työllistymistä voisi teidän mielestänne parhaiten tukea?

Monet nuoret ovat työllistäneet itsensä perustamalla yrityksen. Parikymppinen Atte Kohtaniemi ryhtyi pienen paikkakunnan huoltamoyrittäjäksi. Lukekaa Kouvolan Sanomien juttu Atte Kohtaniemi haluaa palauttaa korjaamopalvelut Jaalan SEO-huoltamoon. Iisalmelaiset nuoret perustivat kesäyrityksen, joka tarjoaa muun muassa puutarha- ja kotityöpalveluja. Katsokaa nuorten yrittäjien haastattelu Iisalmen Sanomien sivuilta Jos kesätyöpaikkaa ei löydy, yritys on vaihtehto.

Millaisen yrityksen te voisitte perustaa? Tehkää pienryhmissä konkreettiset suunnitelmat kesäyrityksiksi. Lähtekää liikkeelle miettimällä, millaista osaamista teillä on ja millaista työtä tahtoisitte tehdä. Pohtikaa myös, millaiselle palvelulle lähialueellanne voisi kesän aikana olla tarvetta.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla on vietetty rasisminvastaista viikkoa. Viikon kasvoksi nousi yksitoistavuotias Valtteri Saarinen, joka kertoi arjessaan kohtaamastaan rasismista.

Lukekaa Aamupostin juttu 11-vuotias avautui kohtelustaan – Presidentti Niinistö järkyttyi. Valtteri Saarisen haastattelun voitte katsoa Yle Areenasta.
•    Mitä on rasismi ja mistä se johtuu?
•    Mitä rasismi voi aiheuttaa?
•    Miksi erilaisuutta voi olla vaikea hyväksyä?
•    Miten rasismiin voi puuttua?
•    Miten ennakkoluuloista voi päästä eroon?

Suomen Punainen Risti haastaa tekemään rasisminvastaisia tekoja kampanjassa #milloinviimeksi. Pohtikaa, miten te voisitte edistää suvaitsevaisuutta ja rikkoa ennakkoluuloja.  Suunnitelkaa oma rasisminvastainen teko ja ottakaa osaa Punaisen ristin #milloinviimeksi-kampanjaan.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla on vietetty rasismin vastaista viikkoa. Suomen Punainen Risti on haastanut ottamaan kantaa rasismia vastaan tai tekemään rasisminvastaisen teon #milloinviimeksi-kampanjallaan.

Felix-ketsuppia valmistava Orkla foods teki rasisminvastaisen teon. Se julkisti tammikuussa Youtube-mainoksen, jossa suomalainen Josephine kertoo kalastusharrastuksestaan. Mainoksesta syntyi kohu, koska päähenkilö on tummaihoinen suomalainen. Boikottisuunnitelmia Orkla foods kommentoi Twitterissä sanomalla ”Ei haittaa meitä” ks. esim. Talouselämä: ”Ei haittaa meitä!” – Orklalta kuitti Twitterissä Felix-mainoksen boikottisuunnitelmille.

Rasisminvastaisia tekoja on tehnyt myös eläkeläinen Linnea Mynttinen, joka palkkasi turvapaikanhakija Ali Kamil al-Sammarnain avustajakseen. Hänet palkittiin tällä viikolla Ennakkoluuloton edelläkävijä –palkinnolla (ks. Metro: Rasistit haukkunut Linnéa Mynttinen palkitaan – toivoo irakilaisen Alin auttavan häntä loppuun saakka).

Keskustelkaa yhdessä:
•    Millaisen viestin Orkla foods -yhtiön mainos välittää?
•    Entä millaista ennakkoluulottomuutta Linnea Mynttisessä on?
•    Miten rasismiin voi puuttua?
•    Oletteko te tehneet rasismin vastaisia tekoja omassa arjessanne.

Suunnitelkaa oma rasisminvastainen teko ja ottakaa osaa Punaisen ristin #milloinviimeksi-kampanjaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Brysselin iskujen symboliksi nousi Ketevan Kardavan kuva, jonka hän otti heti iskujen tapahduttua. Lukekaa Aamulehden juttu aiheesta Yksi kuva levisi maailmalla iskujen jälkeen: ”Tajusin, että sillä hetkellä se oli tärkeämpi”. (Huom. linkistä avautuu suoraan Kardavanin kuva, joka voi järkyttää herkimpiä lukijoita. Tarkista sen sopivuus ryhmällesi etukäteen.)

Kardavan kertoo toimineensa vaistonvaraisesti. Hän huusi apua ja ryhtyi samalla ottamaan kuvia. ” Mitä journalistin pitäisi tuollaisessa tilanteessa tehdä? Auttaa? Pyytää lääkäriä paikalle? Vai ottaa kuva? Tajusin, että kuva oli sillä nimenomaisella hetkellä tärkeämpi, jotta voisi näyttää maailmalle, mitä on tapahtunut”, hän  sanoo Aamulehden jutussa.

Pohtikaa yhdessä median roolia katastrofitilanteissa.  Miksi on tärkeää, että tietoa tapahtumista saadaan nopeasti?  Milloin on tärkeintä keskittyä auttamiseen, milloin tiedon välittämiseen?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärven teksti Euroopan todellisuudet erkanevat ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Aimo Vainion teksti Musta päivä Brysselissä ja keskustelkaa yhdessä
•     Millä tavalla terrori-iskut ovat muuttaneet Eurooppaa?
•    Miksi Aimo Vainion mukaan pelolle ei saa antaa periksi?
•    Erja Yläjärven mukaan ” pelolle pitäisi ehkä sittenkin antaa edes ajatuksen verran periksi”. Mitä hän tällä tarkoittaa?
•    Ovatko terrori-iskut vaikuttaneet teidän omaan kokemukseenne turvallisuudesta/turvattomuudesta? Entä näkemykseenne Euroopasta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Ruotsista kuultiin tällä viikolla iloisia uutisia: Prinsessa Estellelle syntyi pikkuveli, prinssi Oscar. Lukekaa Helsingin Uutisten juttu Ruotsin pikkuprinssin nimi paljastettiin: Oscar Carl Olof ja Keski-Uusimaan juttu Kaarle Kustaan tavannut keravalainen iloitsee pikkuprinssistä

Keskustelkaa yhdessä: Miksi prinssin syntymä kiinnostaa niin, että siitä uutisoidaan myös Suomessa? Millaista olisi olla julkkis heti syntyessään?

Millaista on olla prinssi tai prinsessa nykypäivänä? Kirjoittakaa tarinat tai piirtäkää kuvat nykyprinssin tai -prinsessan elämästä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, fysiikka
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tällä viikolla esiteltiin Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1. Katsokaa uutisvideot Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien sivuilta:

Vastatkaa videoiden katsomisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä Aalto-1-satelliitti tekee avaruudessa?
  • Minkä osana se lähtee avaruuteen?
  • Kuinka paljon pikkusatelliitin laukaisu avaruuteen maksaa?
  • Miksi satelliitissa on käytetty mittanauhaa?
  • Mitä mullistavaa satelliitissa on?

Ottakaa pienryhmissä selvää, mihin satelliitteja tarvitaan. Miettikää perehtymisen jälkeen, mihin te tarvitsette satelliitteja päivittäisessä elämässänne. Miten satelliitit ovat helpottaneet ihmisten elämää?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, fysiikka
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Helmikuussa julkistettiin mullistava tiedeuutinen gravitaatioaaltojen näkemisestä (ks. Helsingin Sanomat Einsteinin ennustamat painovoima-aallot havaittiin ensimmäisen kerran – ne aiheutti kaksi yhtyvää mustaa aukkoa.)

Tällä viikolla Aamulehti uutisoi, että painovoima-aaltoja tutkiva Lisa Pathfinder -luotain aloitti työnsä. Lukekaa juttu Gravitaatioaaltojen metsästyksessä otettiin uusi askel: Lisa Pathfinder -luotain aloitti työn.

Katsokaa myös Ilta-Sanomien video, joka avaa sitä, mitä gravitaatioaallot ovat: Erittäin merkittävä tiedelöytö kohautti maailmalla – video kertoo, mistä oikein on kyse

Perehtykää pienryhmissä yhteen seuraavista:

  • Mitä gravitaatioaallot ovat ja miksi niiden havaitseminen on mullistavaa?
  • Miten Einstein ennusti gravitaatioaallot?
  • Millaisia projekteja gravitaatioaaltojen löytämiseksi on tehty?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Yhdysvaltojen presidenttitaistossa elettiin tällä viikolla kiinnostavia aikoja. Supertiistaina 12 osavaltiota äänesti presidenttiehdokkaista, ja Donald Trump sekä Hillary Clinton vahvistivat asemiaan. Perehtykää supertiistain tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Donald Trumpin menestys on ollut presidentinvaalien suuri puheenaihe. Perehtykää siihen, kuka Trump on ja mistä hänen suosionsa johtuu. Mikä tekee hänestä poikkeuksellisen republikaanien ehdokkaan? Miten republikaanit suhtautuvat Trumpiin? Entä miten demokraatit kokevat hänet? Kuinka todennäköistä on, että Trumpista tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti? Miten hän muuttaisi Yhdysvaltoja?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, ilmaisun monet muodot
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Karjalainen testasi Islon iltapäiväkerholaisten kanssa parhaimpia mäenlaskuvälineitä. Katsokaa video Lapset testasivat mäenlaskuvälineitä rattikelkasta laskumattoon Karjalaisen sivuilta.

Jutelkaa videon katsomisen jälkeen yhdessä: Mitkä olivat iltapäiväkerholaisten mielestä parhaat mäenlaskuvälineet ja miksi? Entä millä välineellä te tykkäätte laskea mäkeä?

Tehkää oma uutislähetys parhaista talvipuuhistanne. Suunnitelkaa videoiden aihe ja sisältö etukäteen. Miettikää valmiiksi myös, ketä haastattelette ja mitä häneltä kysytte. Kysymysten suunnittelun tueksi kannattaa katsoa Karjalaisen video vielä uudestaan ja tarkastella sitä, millaisia kysymyksiä toimittaja kysyy mäenlaskijoilta.
Taustaksi voitte perehtyä myös muihin kivoja talvipuuhia käsitteleviin juttuihin, esimerkiksi:

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Piispanlähteen koulun 4A-luokka teki Sanomalehtiviikolla omat televisiouutiset. Katsokaa oppilaiden tekemät uutiset Kaarina-lehden sivuilta: Oppilaat tekivät ihan oikeat televisiouutiset.

Jakautukaa ennen uutisten katsomista neljään ryhmään. Yksi ryhmä tarkastelee sitä, millaisia aiheita oppilaat olivat valinneet uutisiinsa, toinen sitä, millaisia kysymyksiä he esittivät haastateltaville, kolmas sitä, miten jutut oli kuvattu ja neljäs uutisankkureiden juontoja.

Myös Herajärven koulun oppilaskunta pääsi kokeilemaan toimittajan työtä Sanomalehtiviikolla, kun he valtasivat Sampo-lehden toimituksen. Tutustukaa oppilaiden kirjoittamiin uutisiin ja toimittajan työn herättämiin pohdintoihin 11. helmikuuta ilmestyneestä Sampo-lehdestä. Löydän sivun Sanomalehti opetuksessa -facebooksivulta.

Suunnitelkaa omat televisiouutisenne. Ideoikaa 3–5 uutisaihetta, ja tehkää jutut pienryhmissä. Miettikää, miten haette aiheesta tietoa, ketä haastattelette ja millaista kuvaa juttuun tarvitaan. Jakakaa ryhmissä roolit: tarvitaan ainakin haastattelijat, kuvaajat, editoijat ja uutisankkurit. Julkaiskaa uutiset sopivalla alustalla.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteishaku alkaa ensi viikolla. Lukekaa Hämeen Sanomien juttu Varo välivuotta ja seitsemän muuta kultaista neuvoa.

Keskustelkaa pienryhmissä: Mitä mieltä olette jutussa esitetyistä neuvoista ja Väestöliiton asiantuntijan arvioista? Millaisia ohjeita opiskelupaikan ja ammatin valintaan te olette saaneet vanhemmilta, koulusta tai muilta aikuisilta? Kuinka hyödyllisinä te niitä pidätte? Kuinka iso merkitys vanhempien neuvoilla on? Mitkä ovat teille tärkeimmät tietolähteet, kun mietitte ammatinpaikan valintaa?

Hämeen Sanomien jutun yhteydessä on Seinäjoen lukiolaisten tekemät evästykset vanhemmille. Tehkää te omanne.  Millaisia ohjeistuksia tai tukea opiskelupaikan ja ammatin valintaan te kaipaisitte vanhemmiltanne tai muilta aikuisilta? Millaisia ohjeita ette kaipaa? Videoikaa ohjeet ja näyttäkää ne vanhemmillenne tai jollekulle muulle aikuiselle.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Lukio-opiskelija Anne Niemi kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa opiskelijavalintauudistuksen ongelmista: Opiskelijavalinnan uudistus aiheuttaa stressiä, ylivarovaisuutta ja jopa pelkoa. Lukekaa myös Keskisuomalaisen pääkirjoitus Haku-uudistus toimii teoriassa, mutta ei käytännössä.

Perehtykää siihen, millaisia käytännön muutoksia opiskelijavalintoihin tänä keväänä tulee ja miksi näihin muutoksiin on päädytty. Millaisia kannanottoja uudistuksen puolesta ja vastaan on esitetty? Miten uudistukset vaikuttavat opiskelupaikan saantiin? Onnistuuko uudistus teidän näkemyksenne mukaan tavoitteessaan – nopeuttamaan korkeakouluista työelämään siirtymistä?

Miten opiskelijoiden siirtymistä työelämään voisi teidän mielestänne parhaiten edistää? Vai tarvitseeko tätä edistää? Haastatelkaa korkeakoulusta jo valmistunutta, siellä opiskelevaa tai sinne pyrkivää siitä, miten työelämään siirtymistä voisi hänen mielestään parhaiten tukea. Luokaa lopuksi yhdessä keskustellen oma suunnitelmanne korkeakoulujen uudistamiseksi.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Koululaiset tekivät Sanomalehtiviikon kunniaksi oman Hyvien uutisten Ilkan. Lehdessä kerrotaan hyvistä teoista ja hyvää mieltä tuovista asioista. Siinä on lisäksi hyvien uutisten osasto.

Työskennelkää aluksi itsenäisesti. Tutustukaa Hyvien uutisten Ilkassa julkaistuihin juttuihin ja piirroksiin. Valitkaa yksi juttu tai piirros, joka ilahduttaa teitä erityisesti. Esitelkää valintanne muulle ryhmälle. Kertokaa, millaisesta hyvän mielen asiasta valitsemassanne jutussa kerrotaan. Perustelkaa myös, miksi valitsitte juuri tämän jutun – miksi se ilahdutti erityisesti.

Miettikää yhdessä, kuinka paljon iloisia uutisia lehdissä yleensä julkaistaan. Pitäisikö ilonaiheista uutisoida enemmän?

Tehkää oma Hyvien uutisten lehti. Lehti voi koostua pienistä jutuista, piirroksista, valokuvista ja videoista. Voitte itse valita sopivan julkaisualustan jutuille; ne voi julkaista esimerkiksi luokan seinällä tai vaikkapa sopivalla alustalla verkossa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistun jutun Nuorten media­taidoissa isoja eroja – moni ei tunnista kaupallista tekstiä mainokseksi alkuosa.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Onko tiedonhaku netistä teidän mielestänne helppoa?
  • Kuinka hyvin osaatte arvioida, mihin tietolähteeseen voi luottaa?
  • Mikä on kaupallisen tekstin tavoite? Entä uutisen?
  • Miksi kaupallinen teksti on tärkeää erottaa uutisesta?

Jakautukaa kahteen ryhmään: Toiset ovat toimittajia, toiset energiajuomayhtiön tai karkkitehtaan edustajia.

  1. Toimittajat tekevät uutisen joko energiajuomien terveyshaitoista tai liiallisen sokerin syönnin vaikutuksista lapsiin.
  2. Energiajuomayhtiön edustajat kirjoittavat blogitekstin tai tekevät sanomalehtimainoksen aiheesta ”Energiajuomat voivat olla osa terveellistä elämää”.
  3. Karkkitehtaan edustajat kirjoittavat blogitekstin tai sanomalehtimainoksen aiheesta ”Herkuttelu tekee hyvää”.

Aloittakaa etsimällä tietoa eri lähteistä uutisenne, blogitekstinne tai sanomalehtimainoksenne tueksi. Lähteenä voi käyttää myös haastatteluja. Kun olette löytäneet riittävästi taustatietoa, kirjoittakaa tekstit tai tehkää mainokset.

Esitelkää lopuksi kirjoittamanne tekstit ja tekemänne mainokset muulle ryhmälle ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä lähteitä hyödynsitte uutista kirjoittaessanne?
  • Oliko energiajuomayhtiön tai karkkitehtaan näkemystä tukevan tiedon löytäminen vaikeaa?
  • Voiko mainokseen luottaa? Entä uutiseen?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Tällä viikolla julkaistussa Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimuksessa kartoitettiin, miten yläkouluikäiset arvioivat tiedon luotettavuutta verkossa. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Sanomalehtien Liiton tilauksesta. Lukekaa tutkimuksesta kirjoitettuja uutisia:

Tarkemmin tutkimuksessa saatuihin tuloksiin voit perehtyä täällä.

Vastaavatko tutkimuksessa saadut tulokset omaa kokemustasi tiedon luotettavuudesta verkossa? Kohtaatko verkossa usein epäluotettavaa tietoa? Jos kohtaat jotain epäilyttävää, miten selvität, voiko tietoon luottaa? Kuinka iso merkitys luotettavuudella sinun mielestäsi on verkossa?

Työskennelkää pienryhmissä. Tehkää lista konkreettisista keinoista, joilla voi paljastaa feikin. Tehkää taustaksi Helsingin Sanomien testi Onko kaikki nettiin kirjoitettu totta? – Testaa tunnistatko luotettavan tiedon.

Kokeilkaa listanne toimivuutta käytännössä. Valitkaa jokin esimerkiksi sosiaalisen median uutisvirrassa kohtaamanne juttu, joka herättää epäilyksenne, ja tarkistakaa tekemänne listan avulla, pitävätkö jutun tiedot paikkansa. Täydentäkää tekemäänne listaa tarvittaessa työskentelyn edetessä.

Esitelkää lopuksi muulle ryhmälle lopputuloksenne. Mikä herätti epäilyksenne juttua lukiessa? Millaisen selvitystyön teitte? Millaisen lopputulokseen tulitte? Onko juttu totta vai lööperiä?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin haastattelu Aamulehdestä Pienet feikkisivustot menevät yleisön seulasta helposti läpi.

Grundström kertoo haastattelussa olevansa huolissaan nuorista: ”Moni heistä on aloittanut median käyttönsä sosiaalisen median alustoilla, joilla jutut liikkuvat yksinään ilman kontekstia. Heillä voi olla vaikeuksia erottaa, mikä on oikeaa journalismia ja mikä feikkiä.”

Keskustelkaa yhdessä:

  • Onko sosiaalisen median uutisvirrasta helppoa tunnistaa feikki?
  • Millaiset pelisäännöt sitovat medioita, jotka ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin?
  • Mitä ovat valeuutissivustot? Mikä on niiden tarkoitus?
  • Mihin medioihin luotatte? Mitä medioita pidätte epäluotettavina?

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa joko a. tai b.

a. Kuvitellaan, että elämme dystooppisessa maailmassa, jossa journalistin ohjeet ovat kadonneet – lehdet saavat tehdä rajatta mitä tahansa. Millaisia aiheita olisi tällaisen lehden päivän lööpissä tai pääuutissivulla? Tehkää tällaisen säännöttömän lehden lööppi tai pääuutissivu ja merkitkää siihen, mitä journalistin ohjeita se rikkoo.

Perehtykää työskentelyn taustaksi Journalistin eettisiin ohjeisiin. Tehkää lisäksi taustaksi tuore STT:n laatima testi Testaa tietosi: Tunnetko journalistin etiikan? tai viime vuonna julkaistu Sanomalehtien Liiton Millainen toimittaja olisit? -testi.

b. Mitä ovat valeuutissivustot? Valitkaa pienryhmissä yksi tekaistuja uutisia julkaiseva sivu ja perehtykää sen taustoihin erilaisia lähteitä hyödyntäen.

  • Millaisia aiheita sivustolla käsitellään?
  • Kuka juttuja kirjoittaa?
  • Millaisia lähteitä käytetään?
  • Kuka on sivun julkaisija?
  • Ketkä juttuja lukevat?
  • Miten sivu saa rahoitusta?
  • Miten sivusto suhtautuu valtamediaan?
  • Rikkooko sivusto joitakin Journalistin ohjeita?
  • Voiko sivuston juttuihin luottaa? Miksi?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisun monet muodot, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Moneen kouluun ja esikouluun on tänä syksynä tullut oppilaiksi turvapaikanhakijoita. Lukekaa Turun Sanomien juttu Koulu juurruttaa turvapaikanhakijoita Suomeen.

Jutelkaa yhdessä: Mitä aineita pystyy opiskelemaan, jos ei osaa koulussa käytettävää kieltä? Minkä aineiden opiskelu on vaikeinta? Entä millaisia leikkejä pystyy leikkimään ilman yhteistä kieltä?

Kokeilkaa itse: Luokaltanne on kadonnut yhteinen kieli. Voitte kommunikoida toistenne kanssa elein ja ns. siansaksalla – oikeita sanoja ette voi käyttää. Kukin valitsee vuoron perään leikittäväksi jonkin pelin ja neuvoo sen säännöt muille ilman sanoja.

Jutelkaa lopuksi: Mitkä pelit oli helppoa kertoa toisille ilman yhteistä kieltä? Minkä selittäminen oli vaikeinta? Miksi?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lännen Media kysyi kolmen eri sukupolven maahanmuuttajilta, mikä tekee heistä suomalaisia ja mitä suomalaisuus heille on. Katsokaa video ja lukekaa Kalevan juttu, jossa kolmen eri polven maahanmuuttajat kertovat itse, mikä tekee heistä suomalaisia.

Lännen Median tekemässä kyselyssä selvisi, että osa päättäjistä ei pidä edes kolmannen polven maahanmuuttajia suomalaisina (ks. esim. Keskisuomalaisen juttu Lännen Media: Osa päättäjistä ei pidä kolmannen polven maahanmuuttajia suomalaisina).

Keskustelkaa yhdessä: Mitä suomalaisuus teidän mielestänne on? Miten suomalaisuus on vaikuttanut Lännen Median haastattelemien maahanmuuttajiin? Kuka on suomalainen? Kuinka suomalaisina pidätte itseänne? Miksi?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Hok-Elanto julkaisi ennen itsenäisyyspäivää #joulurauhaa-videon. Video sai nopeasti paljon katsojia. Lukekaa Kauppalehden juttu HOK-Elannon videolla yli 100 000 katselua – ”vain kolme kielteistä palautetta”.

Keskustelkaa yhdessä: Miksi HOK-Elanto on tehnyt videon? Mikä on videon tarkoitus ja kenelle se on suunnattu? Mihin videon teho perustuu? Mitä video kertoo suomalaisuudesta? Entä monikulttuurisuudesta?

Jakaantukaa kolmeen ryhmään ja analysoikaa videota: a) mainoskampanjana, b) yhteiskunnallisena kannanottona ja c) Suomi-kuvan uudistajana.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu essee Lopetetaan kouhotus – Suomi tarvitsee nyt tervettä isänmaallisuutta, kirjoittaa Heikki Aittokoski.

Määritelkää yhdessä keskustellen lukemanne pohjalta, mitä tarkoittaa a) nationalismi, b) kansallismielisyys ja c) isänmaallisuus. Kenellä on oikeus määritellä, mitä isänmaallisuus on?

Aittokoski kirjoittaa: ”En tiedä, onko kansakunta koskaan ollut itsenäisyyden aikana näin kahtiajakautunut.” Peilatkaa yhdessä Suomen historiaa: Millaisia kahtiajakautumisen vaiheita Suomen historiassa on ollut? Miten nämä tilanteet on saatu ratkaistua?

Pohtikaa, millaisia syitä on nykyisen kahtiajakautuneisuuden taustalla. Miten tilanteen voisi selvittää? Ideoikaa konkreettisia ratkaisuja, miten eri leireihin poteroituneet suomalaiset saataisiin kohtaamaan ja ymmärtämään toisiaan.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Joulupukille lähetetään vuosittain satoja tuhansia kirjeitä. Oletteko te kirjoittaneet joskus kirjettä joulupukille?

Osa joulupukille tulleista kirjeistä arkistoidaan Oulun maakunta-arkistoon. Tänä vuonna joulupukille lähetettyihin kirjeisiin voi tutustua pukin arkiston joulukalenterissa (ks. Lapin Kansa: Lue joulupukille lähetettyjä kirjeitä – pukin arkiston joulukalenteri avautuu verkossa ja Arkistolaitoksen tiedote Joulupukin arkiston joulukalenteri avautuu verkossa tiistaina 1.12.2015).

Tutustukaa pukille lähetettyihin kirjeisiin arkistolaitoksen joulukalenterissa. Tarkkailkaa sitä, mistä maista pukille lähetetään kirjeitä ja merkitkää ne kartalle. Entä millaisia asioita lapset toivovat kirjeissä? Keskustelkaa yhdessä siitä, ovatko omat joulutoiveenne samankaltaisia.

Lisäksi: Tänä vuonna jännitettiin, ehtivätkö jouluposti ajoissa perille, kun postilaiset olivat lakossa. Tällä viikolla lakkoon saatiin onneksi sopu, ja joulun lähetykset ehtivät ajoissa perille, ks. Kymen Sanomat: Posti lupaa: Jouluposti ehtii perille.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, vieraat kielet, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Ensi sunnuntaina vietetään itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivän aikaan pohditaan usein sitä, mitä suomalaisuus on ja mitä se meille merkitsee.

Suomi-kuvaa maailmalla on rakennettu viime viikkoina huumorin keinoin. Ulkoministeriö on julkaissut Suomi-emoji-joulukalenterin, ks. Keskisuomalainen: Kaamos ministeriön joulukalenterin ensimmäinen Suomi-emoji. Emojikalenterin on osoitteessa http://xmas.finland.fi/.

Mitä asioita te nostaisitte esiin omissa Suomi-emojeissanne? Tehkää oma emoji-kalenterinne.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla alkoi Pariisin ilmastokokous. Lukekaa Elina Grundströmin Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Sulavat palsat ja palavat suot – olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Ranskan presidentti Francois Hollande sanoi ilmastokokouksessa pitämässään puheessa, että taistelua terrorismia vastaan ei voi erottaa taistelusta ilmastonmuutosta vastaan vaan molemmissa on kyse maailman rauhasta (ks. Keskipohjanmaa: Hollande: Ilmastokokouksessa on pelissä planeetan tulevaisuus).

Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi ilmastonmuutos hukkuu julkisessa keskustelussa usein erilaisten kriisien ja kohujen alle.

Valitkaa yksi konkreettinen asia, johon ilmastonmuutos on vaikuttanut tai jota ilmastonmuutos uhkaa (esimerkiksi palsojen sulaminen, Indonesian tulipalot, makean veden riittävyys tai meren pinnan nouseminen). Selvittäkää mahdollisimman konkreettisesti, miten ilmastonmuutos tähän asiaan vaikuttaa ja mitä sille olisi tehtävissä. Kirjoittakaa havainnollinen lehtijuttu aiheesta. Hyödyntäkää myös infografiikkaa havainnollistamaan asiaa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tämän viikon iso kotimaan uutisaihe on ollut valtionvarainministeri Alexander Stubbin keksityt prosenttiluvut hallintorekisteriasiassa. Perehtykää teemaan esimerkiksi seuraavien juttujen avulla:

Hallintarekisteriasia on aiheuttanut myös hallituksen sisällä eripuraa, ks. Iltalehti: Soini Iltalehdelle: Hallintarekisteristä ei ollut sovittu hallituksessa – ”Suhtaudun suurella epäluulolla”.

Perehtykää hallintarekisteriasiaan pienryhmissä neljän teeman kautta. Jakakaa työskentelyn lopuksi havaintonne muille ryhmille.

  • Ryhmä 1: Perehtykää siihen, mikä on hallintarekisteri ja miksi siihen liittyy suuria poliittisia intohimoja.
  • Ryhmä 2: Marko Junkkari kirjoittaa Helsingin Sanomissa virkamiesvallasta ja virkamiesten harjoittamasta spinnauksesta: Lakihanke sai Alexander Stubbin näyttämään typerältä. Perehtykää siihen, millainen rooli virkamiehillä on lakien valmistelussa. Mitä tarkoittaa virkamiesvalta? Keskustelkaa siitä, onko ”spinnaaminen” oikein? Saako virkamies manipuloida julkisuutta?
  • Ryhmä 3. Perehtykää Alexander Stubbin toimiin hallintarekisteriasiassa. Miksi kohu syntyi? Miten Stubb on hoitanut viestinnän kohun keskellä? Keskustelkaa lisäksi siitä, kuinka ison kolhun Stubbin luotettavuuteen ”hatusta vedetyt luvut” aiheuttavat.
  • Ryhmä 4. Stubb kertoi tiistaina, ettei ole harkinnut eroa tehtävästään (ks. Helsingin Uutiset: Stubb teki johtopäätökset: Kohuttu hallintarekisteri kaatuu – ”En ole harkinnut eroa”). Perehtykää kohuihin, jotka ovat päätyneet ministerien eroihin (esimerkiksi Heidi Hautalan ero kehitysministerin tehtävästä vuonna 2013, Ilkka Kanervan ero ulkoministerin tehtävästä vuonna 2008 tai Anneli Jäätteenmäen ero pääministerin tehtävästä vuonna 2003). Millaiset asiat ovat johtaneet ministerien eroamiseen? Millainen julkinen kohu eroa on edeltänyt? Miksi eroon on päädytty?

Parempia uutisia!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Käsitelläänkö uutisissa teidän mielestänne yleensä iloisia vai surullisia aiheita? Pitäisikö teidän mielestänne hyviä uutisia julkaista enemmän?

Pohjalaisessa ryhdyttiin julkaisemaan hyvien uutisten sivua joka maanantai. Pohjalaisen uutispäällikkö Mikko Kallionpää kertoo Pohjalaisen jutussa, että lehteen tarvitaan myös sellaisia juttuja, jotka saavat hyvälle tuulelle: Pohjalainen alkaa julkaista hyvien uutisten sivua.

Miettikää, millaisia iloisia uutisia olette viime aikoina havainneet. Kirjoittakaa tai piirtäkää jokin iloinen uutinen. Koostakaa niistä teidän oma hyvien uutisten sivunne.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kaupunkilehti Karjalan Heilissä on vietetty tänä vuonna rakkauden syksyä:  Karjalan Heili: Rakkauden syksy 2015. Lehti on järjestänyt pusukuvakisan. Kisan avulla lehti tahtoo irtisanoutua verkossa vellovasta vihapuheesta ja tuoda esiin positiivista sanomaa: ”Rakasta lähimmäistäsi” (ks. Suomen Lehdistö: Heili rakastaa lähimmäistään).

Millaisella tempauksella te voisitte tuoda esiin positiivista sanomaa ja antaa hyvää mieltä toisille? Suunnitelkaa pienryhmissä konkreettiset tempaukset.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Seinäjoella on tehty vaikuttava vastaele koulukiusaamista vastaan. Lukekaa Pohjalaisen sivuilta juttu ja katsokaa video aiheesta: Yli tuhannen koululaisen ketju ylsi koululta koululle Seinäjoella – katso kuvat.  Myös muun muassa Robin twiittasi aiheesta: ”Seinäjoella toimitaan koulukiusaamista vastaan! Vau!”. Tutustukaa myös Kukaan ei ole nolla -kampanjan facebook-ryhmään  ja katsokaa kampanjavideo Nolla.

Keskustelkaa yhdessä kampanjan herättämistä ajatuksista. Voiko tällaisella kampanjalla vaikuttaa kiusaamiseen? Millainen on yhdessä tekemisen voima?

Valitkaa pienryhmissä jokin epäkohta, johon te tahtoisitte vaikuttaa. Mitä te voisitte saada yhteisvoimalla aikaan? Suunnitelkaa kampanja, jolla pyritte vaikuttamaan valitsemaanne asiaan. Pyrkikää suunnitelmassa yksityiskohtaisuuteen, ja miettikää muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on kampanjan tavoite? Milloin se toteutetaan ja missä? Mikä on kampanjan kohderyhmä?
  • Millaisista osa-alueista kampanja koostuu?
  • Miten kampanjaan innostetaan mukaan väkeä?
  • Miten ja mistä mahdollinen rahoitus hankitaan?
  • Miten ja missä kampanjasta tiedotetaan?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Loviisan Sanomissa ryhdyttiin tänä syksynä julkaisemaan ilouutisia-sivua. Sivulle kootaan uutiset, jotka voi kiistatta nähdä positiivisina. Positiivisten uutisten esiin nostamisesta on tullut jonkinlainen ilmiö – niitä julkaistaan useiden lehtien sivuilla (ks. esim. Dagens Nyheterin Goda Nyheter -sivu).

Päätoimittaja Arto Henriksson kertoo Lovarin Facebook-ryhmän postauksen* (1.9.) yhteydessä ”Sanomalehden – – perinteinen ajatus on ollut ja on jatkossakin ”parantaa maailmaa” tuomalla ja antamalla lukijoidensa tuoda esille erilaisia epäkohtia, joihin olisi syytä puuttua. Sen takia sanomalehden yleisilme on monien mielestä turhan synkkä.”

Lukekaa Teemu Luukan Helsingin Sanomiin kirjoittama kolumni, jossa hän avaa sitä, miksi kriittisyys on journalismin elinehto: Positiivisen uutisen teko on vaikeampaa kuin negatiivisen.

Keskustelkaa Teemu Luukan tekstin ja Arto Henrikssonin kannanoton pohjalta yhdessä siitä, miksi negatiivisuus painottuu uutiskriteerinä:

  • Miten negatiivisten uutisten painottuminen liittyy demokratian toteutumiseen? Mitä ongelmia voisi seurata, jos positiiviset aiheet syrjäyttäisivät lehtien sivulla epäkohdat?
  • Miksi negatiivisuus myy?
  • Voiko myös positiivisella uutisella olla yhteiskunnallista merkittävyyttä?
  • Mistä kaipuu positiivisiin uutisiin teidän mielestänne kertoo?

Tarkastelkaa noin viikon ajan jotakin valitsemanne sanomalehden osiota ja listatkaa ylös mielestänne selkeästi positiiviset, selkeästi negatiiviset ja neutraalit aiheet. Voitte halutessanne rajata tarkastelun vielä tarkemmin. (On kiinnostavaa esimerkiksi tarkastella sitä, millaisessa valossa jotakin maata käsitellään, ks. Kansan Uutiset: Miksi vain huonoja uutisia kehitysmaista?).

Tarkastelkaa lopuksi havaintojanne yhdessä: Korostuuko lehdessä positiivinen vai negatiivinen näkökulma? Onko lehden eri osioiden välillä tässä eroa? Millaisia aiheita käsitellään positiivisesti? Miksi?

* Postaus löytyy ryhmästä hakusanalla ”ilouutisia”.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa yhdessä ääneen Mikke Talarmon sanelema kolumni, joka on julkaistu Aamulehdessä: 7-vuotias Mikke pohtii elämän suuria kysymyksiä koskettavassa kolumnissaan.

Kolumnissaan Mikke kertoo asioista, jotka ovat viime aikoina ihmetyttäneet häntä. Hän kertoo myös oman elämänsä uutisista – siitä, että hän tykkää käydä tosi paljon mummunsa luona.

Mitkä ovat teidän oman elämänne uutiset? Mitä kiinnostavaa ja uutisoimisen arvoista esikoulussa tai koulussa on juuri nyt meneillään? Uutinen voi olla vaikkapa tämänhetkinen ykkösleikki tai se, mitä olet viime päivinä oppinut.

Kuvatkaa pareittain videot, jossa kerrotte omat eskari- tai koulu-uutisenne. Katsokaa videot yhdessä ja viekää ne myös vanhempienne nähtäväksi.

Lisää ideoita videotyöskentelyn harjoitteluun saatte Mediataitoviikon Meidän jutusta tuttu -julkaisusta (pdf).

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lukekaa espoolaisen koululaisen Loviisa Kokon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomista: Tietokirjoja myös pienille tytöille. Mitä Kokko tekstissään kritisoi? Mitä arvelette, miksi Mauri Kunnaksen avaruuskirjasta puhutaan pienten poikien tietokirjana? Onko avaruus teidän miestänne enemmän tyttöjen tai poikien juttu?

Tehkää listaukset siitä, millaisia asioita yleensä pidetään poikien juttuina tai tyttöjen juttuina. Miettikää, miksi näin on. Tehkää lopuksi pareittain kantaaottava videoblogaus aiheesta ”Tarvitaanko tyttöjen ja poikien juttuja?”

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Lukekaa Nyt-liitteen juttu ”19-vuotiaan laulajan lantiosta poistettiin senttejä – Tästä on kyse maailmalla leviävässä kuvamanipuloinnin vastaisuudessa”. Tutustukaa myös  Perceptions of perfection -projektiin, jossa pyritään tekemään näkyväksi kauneusihanteiden epärealistisuus (esim.  Ilta-Sanomat: Tavallinen nainen photoshopattiin 18 maan kauneusihanteita vastaavaksi).
Mitä mieltä olette julkkisnaisten kuvankäsittelyyn liittyvistä kannantotoista? Millainen kuvankäsittely on teidän mielestänne sallittua ja millainen ei? Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvankäsittelyllä voi olla? Miksi kauneus on niin vahvasti kulttuurisidonnaista?
Valitkaa jokin sanomalehti. Ottakaa siitä tarkastelun kohteeksi joko mainokset tai journalistiset kuvat. Tarkastelkaa, millainen nais- tai mieskuva niistä välittyy.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Volkswagenin jättihuijaus on ravistellut autoalaa (ks. esim. Turun Sanomat: ”Huijaaminen on syvään juurtunutta autoalalla” ). Perehtykää päästöskandaalin taustoihin. Ottakaa selvää, millaiset säädökset rajoittavat autojen päästöjä Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja millä teknisillä keinoilla raja-arvojen alle on auto-alalla päästy.

Perehtykää lisäksi siihen, miten Volkswagen huijasi. Selvittäkää myös, millaisia ympäristövaikutuksia huijauksella on ollut. Pohtikaa perehtymisen jälkeen pienryhmissä, miksi Volkswagen päätyi valitsemaan valehtelemisen tien.

Tutustukaa Volkswagenin mainoksiin. Tehkää kantaaottava vastamainos, jossa käsittelette päästöskandaalin vaikutuksia Volkswagenin julkisuuskuvaan. Vastamainoksiin voitte tutustua esimerkiksi Kuilut umpeen -blogissa tai Voima-lehden sivuilla.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito

Tutustukaa kotiseutuunne sanoma- tai kaupunkilehden avulla. Selailkaa lähilehteänne (joko verkko- tai printtilehteä) ja poimikaa sieltä jokin paikka tai tapahtuma, jossa teidän mielestänne olisi kiinnostavaa käydä.

Miettikää, kenelle suosittelisitte käymistä tässä matkakohteessa ja tehkää siitä matkailuesite. Hyödyntäkää esitettä tehdessä lähilehden juttua ja tarvittaessa muita lähteitä. Tuokaa esiin, millaisesta paikasta tai tapahtumasta on kyse ja miksi sinne kannattaisi mennä.

Esitelkää matkakohteenne lopuksi koko ryhmälle. Laittakaa esitteenne esille ja liittäkää niiden yhteyteen kartta, josta selviää, missä kukin matkakohde sijaitsee.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Aloittakaa työskentelynne koulumatkalla. Tehkää matkanne aikana havaintoja kiinnostavista asioista, joita kohtaatte.  Havainnot voivat olla yllättäviä tapahtumia tai sitten tavallisia, aina läsnä olevia arjen asioita. Kirjatkaa havaintonne ylös esimerkiksi ottamalla niistä kuvat tai kirjaamalla ne muistivihkoon.

Esimerkkejä mahdollisista havainnoista: Puissa on punaisia lehtiä / yhdellä on pipo päässä / melkein kaikki kuuntelevat musiikkia / bussi on täynnä ja myöhässä / monella on mukanaan jalkapallokengät / aamulla väsyttää niin paljon, etten jaksa tehdä havaintoja / yksi keskustan ravintola oli lopettanut…

Käykää havaintonne läpi luokassa ja kertokaa myös, miksi kyseinen asia kiinnitti huomionne. Pohtikaa yhdessä, voisiko koulumatkalla tekemänne havainnon pohjalta kirjoittaa uutisen. Onko tapahtuma itsessään uutinen tai kertooko se jostakin isommasta asiasta? Tarkistakaa myös, onko alueenne sanomalehti kirjoittanut aiheesta.

Valitkaa pienryhmissä yksi koulumatkalla havaittu aihe, ja työstäkää sen pohjalta uutinen. Hankkikaa lisätietoa eri lähteistä ja seuratkaa myös, kirjoittaako alueenne lehti aiheesta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito
Lue silmäillen muutamia sanomalehdissä julkaistuja henkilöhaastatteluja. Valitse silmäilyn pohjalta yksi henkilö, johon tahdot tutustua tarkemmin.
Kirjaa ylös, mitä saat tietää tästä henkilöstä jutun perusteella. Mikä on hänelle tärkeää ja miksi?  Millaiset asiat ovat vaikuttaneet hänen elämänsä kulkuun? Millainen olisi henkilön elämänohje? Mieti vielä lopuksi, mitä opit henkilöjutun lukemalla.
Keskustelkaa yhdessä: Miksi henkilöhaastatteluja julkaistaan? Mitä lukija niistä saa? Millainen on hyvä henkilöjuttu?
Usein hyvässä jutussa on kiinnostava näkökulma. Tehkää pareittain toisistanne henkilöhaastattelut. Miettikää huolella juttunne näkökulma eli se, mitä asiaa paristanne jutussa korostatte. Juttu voi keskittyä vaikkapa siihen, millaiset opiskelutavat sopivat parillenne, mitä hän harrastaa ja miksi, mitkä ovat hänen tulevaisuuden urahaaveensa tai siihen, mihin yhteiskunnalliseen asiaan hän tahtoo vaikuttaa ja miten.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Usein uutisaiheita konkretisoidaan kertomalla, millaisia vaikutuksia ihmisten elämään asialla on. Esimerkiksi kätilöt toivat Ylen haastattelussa esiin, millaisia vaikutuksia hallituksen päätöksillä on heihin, ja saivat pääministerin muutamaan mieltään (ks. esim. Itä-Savo Hallitus peruu sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkauksen – Sipilä A-studiossa: Kätilöiden puheenvuorot vaikuttivat). 

Selaile päivän lehteä ja valitse sieltä jokin uutinen, jota ei ole kerrottu henkilön kautta. Mieti, ketä tämä uutinen koskettaa. Millaisia konkreettisia vaikutuksia sillä on jonkin henkilön elämään? Anna uutiselle kasvot. Kirjoita uutinen samasta aiheesta uudelleen niin, että keskiössä on se, mitä uutinen tarkoittaa henkilökohtaisella tasolla.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
tietotekniikka, kuvataide, ilmaisun monet muodot
Aiheet
tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Kouluissa tulisi hallituksen mukaan ottaa digiloikka. Monissa eskariessa ja kouluissa digilaitteiden käyttö on jo tuttua – esimerkiksi Vesikkopuiston esikoululaiset ovat taitavia tabletinkäyttäjiä: Karjalainen: Koodauksen alkeet lähtevät jo eskarista – ohjelmointi tulee osaksi perusopetusta.

Jutelkaa yhdessä: Pitäisikö kouluissa tai eskarissa teidän mielestänne käyttää enemmän teknisiä laitteita? Missä tilanteissa digistä on teille eniten iloa? Entä missä tilanteessa teille on tärkeää, että älylaitteet pysyvät syrjässä? Kuvatkaa molemmat tilanteet joko piirtäen tai valokuvaamalla. 

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, tietotekniikka, kuvataide
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Koulujen digitalisaatio on yksi hallituksen kärkihankkeista (ks. esim. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaan juttu Digioppiminen kärkihankkeeksi – asiantuntija perää selkeitä tavoitteita).

Keskustelkaa siitä, milloin digitaaliset välineet auttavat oppimista. Milloin taas perinteiset oppimisen tavat ovat teidän mielestänne parempia?

Miltä näyttäisi koulu, jossa kaikki kommunikointi, oppiminen ja tekeminen olisivat siirtyneet digimaailmaan? Tehkää animaatio tai sarjakuva, joka kertoo elämästä tällaisen totaalisen digiloikan tehneessä koulussa.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Hallitus vastasi tiistaina välikysymykseen, joka koski koulutusleikkauksia. Perehdy siihen, miten eri puolueiden lehdet kirjoittavat aiheesta, esimerkiksi:
Keskustelkaa siitä, miksi lehtien näkökulmat eroavat toisistaan. Millaisia perusteita koulutusleikkausten puolesta ja niitä vastaan esitetään? Mitkä kannanotot vakuuttavat teidät? Miksi? Mitä mieltä te olette koulutusleikkauksista?
Järjestäkää väittely koulutusleikkausten tarpeellisuudesta. Jakaantukaa hallituksen ja opposition edustajiin. Oppositio puolustaa väitettä ”Koulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä ja turhaa” ja hallitus väitettä ”Koulutuksesta säätäminen on välttämätöntä”.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Yksi hallituksen kärkihankkeista liittyy koulujen digitalisaatioon. Tämä on herättänyt runsaasti keskustelua ja myös kritiikkiä. Lukekaa Tuomas Kasevan Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Miten voi olla, ettei koulun suurinta uudistusta johda kukaan? 

Kaseva kysyy kolumnissaan, mitä käytännössä halutaan, kun koulu halutaan sähköistää. Mikä sähköistämisen tavoite pitäisi teidän mielestänne olla? Onko digitaalisuus teidän kokemuksenne mukaan kouluissa jotain, mitä on sinne väkisin tuotu, vai edistääkö se aidosti oppimista?

Opettajana toimiessaan Tuomas Kaseva päätti tavoitella tarkoituksenmukaisuutta ja ryhtyi käyttämään sähköisiä välineitä opetuksessaan ”niin kuin niitä arjessa muutoinkin hyödynnetään”. Miten tämä olisi teidän mielestänne mahdollista? Listatkaa konkreettisia ideoita tilanteista, joissa älylaitteet aidosti edistävät joko oppimista tai käytännön työskentelyä koulussa.

Turvaa hakemassa

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Tutustukaa siihen, mitä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi on tehty eri puolella Suomea.

Miettikää, millaiset asiat voisivat auttaa tai ilahduttaa vieraaseen maahan saapuneita turvapaikanhakijoita. Miten he voisivat kokea olevansa tervetulleita? Miettikää, mitä te voisitte konkreettisesti tehdä. Suunnitelkaa ja toteuttakaa luokan tai vaikkapa koko koulun tai päiväkodin kanssa jokin konkreettinen tempaus. 

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Turvapaikanhakijat pystyvät usein ottamaan mukaan vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. Monelle tärkein tavara on ollut älypuhelin: Ilta-Sanomat: Turvapaikanhakija älypuhelimista: Ilman sitä en olisi Suomessa.

Miettikää, mitkä kymmenen tavaraa te ottaisitte mukaan, jos joutuisitte lähtemään vieraaseen maahan, ettekä tietäisi, milloin pääsette palaamaan. Mikä matkalla olisi kaikkein tarpeellisinta ja tärkeintä? Mistä tavaroista olisi vaikeinta luopua? Huomioikaa myös se, että tavaroita voi joutua kuljettamaan mukana pitkän aikaa – kovin painavaa taakkaa ei kannata siis ottaa mukaan.

Ottakaa kuvat mukaan otettavista tavaroista ja kirjoittakaa jokaisen kuvan yhteyteen, miksi valitsitte juuri tämän tavaran. Jakakaa kuvat valitsemallanne alustalla.

Tehtävän pohjana on käytetty Suomen Pakolaisavun ja Sanomalehtien Liiton yhdessä tuottaman  Lukuhaasteen oppimateriaalin (pdf) tehtävää.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Pakolaiskriisistä puhutaan usein isojen lukujen kautta. Lasse Jalonen kirjoittaa Turun Sanomissa ilmestyneessä blogikirjoituksessan ”Näetkö Sinä mitä minä näen” –kuvia pakolaisuudesta: ”Välimeren tragediat, jossa ihmiset hukkuvat paetessaan kotimaansa väkivaltaa, näyttäytyy vain loppumattomana hukkuneiden lukumääränä – eivät perheinä, isinä, äiteinä eikä lapsina. Näin heidän synkkään kohtaloonsa on vaikea samaistua ja osoittaa ymmärrystä.”
Tutustu turvapaikanhakijoiden tarinoihin ja siihen, millaista heidän arkensa on. Lue esimerkiksi juttu, jossa kerrotaan
Kannattaa tutustua myös Punkalaitumen vastaanottokeskuksen arkea kuvaavaan kuvasarjaan (Keskisuomalainen).
Ryhdy toimittajaksi ja suunnittele (ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuta) journalistinen juttu, joka avaa konkreettisella tavalla turvapaikanhakijan arkea. Juttutyypin voit valita itse: se voi olla kuvareportaasi vastaanottokeskuksen arjesta, yhden turvapaikanhakijan (joko tänne juuri tulleen tai useita vuosia sitten saapuneen) henkilöhaastattelu tai infografiikka, joka kuvaa sitä, millainen on turvapaikanhakijan päivä vastaanottokeskuksessa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Perehtykää pienryhmissä siihen, miksi pakolaistilanne on nyt pahin sitten toisen maailmansodan.

Valitkaa tarkastelun kohteeksi yksi kriisimaa (esimerkiksi Irak, Syyria, Somalia tai Afganistan), josta tulee Suomeen/Eurooppaan paljon turvapaikanhakijoita. Perehtykää siihen, millaisista oloista turvapaikanhakijat tulevat. Selvittäkää, millainen kriisi maassa on käynnissä ja syventykää erityisesti kriisin syihin. Perehtymisen voi aloittaa lukemalla aiheesta tehtyjä taustoittavia juttuja, esimerkiksi:

Keskustelkaa perehtymisen jälkeen pienryhmissä siitä, miten tarkastelemanne maan kriisi olisi ratkaistavissa, ja laatikaa konkreettinen ratkaisumalli. Esitelkää lopuksi ryhmänne keskeisimmät päätelmät muulle luokalle.

VINKKI: Omia rauhanneuvottelutaitoja voi testata Ahtisaari-päivien Kurkumin rauhanneuvottelut -konfliktinratkaisuroolipelin avulla. Peli on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Koulurauha julistettiin viime viikolla Kouvolassa (ks. Kouvolan Sanomat: Hanna Pakarinen käynnisti Koulurauhan julistuksen — seuraa lähetystä suorana verkossa). Koulurauhan teema on tänä vuonna ”yhdessä vahvaksi”. Tavoitteena on miettiä sitä, miten kouluissa voisi tukea yhdessä toimimista ja toisten huomioimista.

Miten sinä voisit tämän lukuvuoden aikana huomioida toisia ja tukea koulurauhaa? Entä mitä te voisitte tehdä yhdessä luokkana? Kirjoita ylös yksi konkreettinen lupaus tälle lukuvuodelle. Esimerkiksi: ”Lupaan kiittää keittäjää ruuasta /sanoa hyvää huomenta / pyytää anteeksi, jos toimin väärin / antaa keinumisvuoron myös toisille”. Asettukaa rinkiin ja kertokaa lupaukset toisillenne. Kiinnittäkää ne lopuksi näkyvälle paikalle luokkanne seinälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tuomas Kyrö ehdottaa Helsingin Sanomien jutussa Kulttuurivaikuttajien keinoja apatiaa vastaan ”Suuren Suhteellistamiskeskuksen” perustamista. Keskuksessa voisi päästä näkemään maailmaa sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka tuntuu itselle vieraalta, kaukaiselta tai pelottavalta.

Mitä mieltä olette Kyrön ehdotuksesta? Jutelkaa yhdessä siitä, miksi toisen ajatuksia, näkökulmaa tai elämäntapaa voi olla välillä vaikea ymmärtää. Kehitelkää Tuomas Kyrön tapaan omia konkreettisia keinojanne, joiden avulla toisen ihmisen näkökulmaa voisi oppia ymmärtämään paremmin. Esitelkää ideanne lopuksi koko luokalle.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Svetlana Ranta kirjoittaa Etelä-Saimaassa (Sana on vapaa, mutta vastuullisesti): ”Absoluuttista sananvapautta ei ole. Ihminen on itse itsensä sensuroija, jolla on paitsi sanan vapaus myös sanan vastuu”. Nettikiusaamista käsittelevässä Helsingin Sanomien jutussa Koulukiusaaminen siirtyi pihoilta nettiin – nyt kiusaaja seuraa kotiin asti opinto-ohjaaja Tanja Portaankova kertoo, että netissä eivät päde samat käyttäytymissäännöt kuin tosielämässä: ”Osa nuorista melkein hermostui minulle, että miten minä voin olla sitä mieltä, että aggressiivinen nimittely ei olisi ok.”
Keskustelkaa siitä, miksi netissä sananvastuu unohtuu erityisen helposti. Kirjoitatteko te netissä sellaista, mitä ette koskaan sanoisi kasvotusten? Kootkaa esimerkiksi padlet-seinän avulla, millaista sananvastuuta te kaipaisitte sosiaaliseen mediaan.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yksi kesän suurista puheenaiheista on ollut Olli Immosen Facebook-päivitys. Keskiviikkona Immonen astui pitkän hiljaisuuden jälkeen julkisuuteen (ks. esim. Ilta-Sanomat: Katso video: Näin Olli Immonen ilmoitti erostaan).

Arvioikaa pienryhmässä Immosen puheenvuoron vakuuttavuutta. Mikä on Immosen puheenvuoron tavoite? Mitkä ovat hänen väitteensä ja miten hän perustelee niitä? Kenelle hän kohdistaa sanansa ja millaisia keinoja hän käyttää kuulijan vakuuttamiseksi? Millaisia vastakkainasetteluja puheenvuorossa on? Mikä on niiden tarkoitus? Löydättekö Immosen puheenvuorosta joitakin argumentointivirheitä (ks. Ali Almossawi: Kehnojen argumenttien kuvakirja)? Vakuuttaako Immonen teidät? Miksi?

Immonen viittaa median häneen kohdistamaansa ajojahtiin. Aiemmin elokuussa perussuomalaiset kertoivat palkkaavansa juristin selvittämään Olli Immoseen ja yleisemmin perussuomalaisiin liittyvää uutisointia. (Ks. Etelä-Suomen Sanomien juttu aiheesta, Kyösti Karvosen kolumni Perussuomalaisten vaikea mediasuhde Kalevasta ja Milka Valtasen kolumni Sananvapauteen kuuluu myös vastuu Ilkasta). Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kirjoittaa JSN:n blogissa ”Ministerien, kansanedustajien ja muiden vallankäyttäjien on kestettävä – – – kovaa, itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Median tehtävä on toimia vallankäytön valvojana.”

Keskustelkaa median roolista Immos-kohussa. Onko perussuomalaisiin ja Immoseen kohdistettu kritiikki ollut aiheellista? Onko jossain kohdissa menty yli? Miten media on mielestänne hoitanut roolinsa ”vallankäytön valvojana”? Millaista kritiikkiä vallankäyttäjien on kestettävä?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
monilukutaito

Koulujen kesälomien alkamiseen on vielä muutama päivä. Lehmät sen sijaan ovat jo päässeet nauttimaan kesälaidunten vapaudesta. Tutustukaa Itä-Savon juttuun Lehmät riehaantuivat laitumelle pääsystä – katso vauhdikkaat kuvat ja video! ja Maaseudun Tulevaisuuden juttuun Riehakas ammunta aloittaa kesän.

Tuleva pääministeri Juha Sipilä on ehdottanut koulujen kesälomien siirtämistä niin, että ne alkaisivat heinäkuussa (ks. Kainuun Sanomat: Juha Sipilä siirtäisi koulujen kesälomia). Mitä mieltä olette ehdotuksesta? Tutustukaa myös Lastenhoitaja Piia Collanin Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen Pitkä kesäloma on lapsen etu. Jutelkaa yhdessä siitä, miksi kesäloma on teille tärkeä. Kuinka pitkä loma on teidän mielestänne riittävä?

Leikkikää kesälaidunhippaa. Muodostakaa pareittain lehmät. Etummainen parista laittaa kätensä sarviksi. Jos lehmä saadaan kiinni, hän jää paikoilleen syömään ruohoa. Toinen lehmä voi vapauttaa hänet koskemalla sarvia sarvilla.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
biologia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Sanoma- ja kaupunkilehdissä on viime aikoina kirjoitettu paljon erilaisista kevään ja kesän merkeistä. Niitä näkyy paljon myös lukijoiden kuvissa (ks. esim. Itä-Savon lukijoiden kuvagalleria). Tutustukaa muutamiin kevään ja kesän merkkejä käsitteleviin juttuihin:

Osallistukaa Luonto-Liiton kevätseurantaan ja havainnoikaa muutaman päivän ajan lähiympäristönne kevään ja kesän merkkejä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, musiikki
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tähän aikaan vuodesta keskustellaan usein siitä, voiko Suvivirttä laulaa koulujen kevätjuhlissa (ks. esim. Keskisuomalaisen juttu Opetushallitus: ”Suvivirsi soikoon!”).

Perehtykää Suvivirren syntyhistoriaan Kansan Uutisten jutun Suvivirren taustana on kolmen vuoden nälänhätä ja Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen Suvivirren pohjalla on kansallinen tragedia avulla.

Marko Ahonen ehdottaa blogipostauksessaan Jo joutui armas aika uusia vaihtoehtoja Suvivirrelle. Mitä mieltä olette Ahosen ehdotuksista? Voisiko jokin näistä kappaleista syrjäyttää Suvivirren? Miksi?

Mikä on teidän mielestänne kesässä parasta? Listatkaa ylös konkreettisia asioita, jotka tekevät teille kesän. Luokaa listaustanne hyödyntäen uusi kesää ylistävä biisi, jossa on Suvivirren voimaa. Esittäkää halutessanne kappaleet tai jokin niistä koulun kevätjuhlassa.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Valmistuminen tuo mukanaan ison muutoksen. Hufvudstadsbladetin Topeliorden-blogissa julkaistussa Vad hände sen? -jutussa Uudenkaupungin Topeliusgymnasietin opiskelija Rebecca Holmgård kuvaa valmistuvan opiskelijan isoa kysymystä: ”Vad ska jag göra nu?”. Lukekaa myös Helsingin Sanomista Nuoren ääni -toimituksen toimittajan Matilda Byholm juttu Mitä tapahtui laudaturien jälkeen? – Entiset huippuoppilaat kertovat.

Haastatelkaa esimerkiksi sisaruksianne, serkkujanne tai vanhempianne siitä, millaisia muistoja heillä on toisen asteen päättymisestä ja sen tuomasta muutoksesta. Millaisia toiveita ja pelkoja siihen liittyi? Mitkä olivat isoja käännekohtia oman elämänsuunnan löytymisessä? Mikä haastateltavassa on pysynyt samana? Entä mikä on muuttunut ja miksi?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sunnuntaina vietettiin kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Lukekaa Uutisvuoksen juttu Tänään on sananvapauden päivä — mitä sinä haluat sanoa?

Keskustelkaa yhdessä: Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä? Uskallatko sinä kertoa aina sen, mitä mieltä olet? Mitkä asiat rajoittavat mielipiteen ilmaisemista? Saako mielipiteensä ilmaista millä tavalla tahansa?

Uutisvuoksi kysyy sananvapauden päivän kunniaksi, mitä sinä haluaisit juuri nyt sanoa. Mieti, mitä sinä tahtoisit sanoa ja kenelle. Esitä viestisi ryhmälle ja kerro, miksi tämä asia on sinulle tärkeä. Kerro viestisi myös sille henkilölle, jolle se on kohdistettu.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Viiskunnan pääkirjoitus Käytä vapauttasi ja tutustukaa Sanomalehtien Liiton sananvapauden päivän ilmoitukseen.

Keskustelkaa yhdessä: Mikä on sananvapauden merkitys koulussa, yhteiskunnassa, perheessä tai kaveripiirissä? Millaisia rajoja sananvapaudella on? Tehkää pareittain oma sananvapauden päivän ilmoitus.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Keskustelkaa pienryhmissä trollaamisesta. Miksi netissä trollataan? Onko trollaaminen osa sananvapautta vai onko se sananvapauden rajoittamista? Entä onko trollaaminen kiusaamista tai voiko se olla propagandaa? Keskustelkaa lisäksi siitä, millainen vastuu sananvapauteen liittyy. Saako sanoilla johtaa harhaan? Pitääkö aina olla vakavissaan?

Journalistin ohjeisiin kuuluu vaatimus totuudenmukaisuudesta. Kokeilkaa, miltä alueenne sanomalehden pääuutissivu näyttäisi, jos ohjetta totuudenmukaisuuteen ei noudatettaisi.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Suomi on sananvapauden ykkösmaa – EU-maiden erot repesivät ennennäkemättömiksi, jossa käsitellään Euroopan sananvapaustilannetta ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Valitkaa pareittain tarkasteltavaksi yksi maa, jonka sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa on Suomea heikompi. Tutustukaa siihen, millainen sananvapauden tilanne valitsemassanne maassa on.  Millaisia konkreettisia vaikutuksia sananvapaustilanteella on ihmisten elämään? Miksi sananvapaustilanne on maassa nykyisenkaltainen ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Tutustukaa lisäksi johonkin maassa ilmestyvään lehteen.

Ottakaa lähtökohdaksi jonkin suomalaisen sanomalehden päivän lehti. Muokatkaa sitä sellaiseksi, että se olisi voinut ilmestyä tarkastelemassanne maassa. Olisiko kaikkia aiheita voinut käsitellä? Ketkä olisivat päässeet ääneen?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Aika moni äänestää vaaleissa Aku Ankkaa. Myös eduskuntavaaleissa annettiin iso määrä ääniä, jotka hylättiin. Tutustukaa hylättyihin ääniin lukemalla Satakunnan Kansan juttu Anna on numero yksi – Katso, mitä hylätyt äänestysliput sisältävät.

”Vaikuttaminen on valittamista tehokkaampaa”, sanoo Katti Matikainen Vaalit-jaksossa. Jutelkaa yhdessä siitä, mikä merkitys äänestämisellä on. Voiko äänestämällä vaikuttaa? Miksi pilaääniä annetaan?

Haastatelkaa kotona vanhempianne siitä, millainen merkitys äänestämisellä heidän mielestään on.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vaalit ovat innoittaneet erilaisiin poliittisiin pilailuihin. Aamulehti kokosi niitä Stubbin juustohöylästä Soinin jytkytykseen – vaalihupailun 6 parasta -juttuun.

Keskustelkaa yhdessä siitä, ovatko pilat teidän mielestänne onnistuneita. Naurattavatko ne teitä? Miksi? Mille niissä nauretaan? Saako poliitikkojen kustannuksella pilailla?

Monissa sanomalehdissä julkaistaan poliittisia pilapiirroksia, jotka ottavat kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen (ks. esim. Kalevan Jari). Tutustukaa muutamiin eduskuntavaaleista kirjoitettuihin juttuihin ja tehkää pilapiirros jostakin teitä kiinnostavasta vaaleihin liittyvästä aiheesta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vaalien jälkeen alkavat hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Juha Sipilä on korostanut erityisesti luottamuksen merkitystä neuvotteluissa (ks. esim. Hämeen Sanomien juttu Sipilä hakee luottamusta hallituspohjan pääomaksi).

Kokeilkaa ensin HS:n hallituskoneella, millaisiin suuntiin hallituksen politiikka kallistuisi eri puoluepohjilla. Valitkaa pienryhmissä yksi puolue ja miettikää, millaisia asioita se korostaisi neuvotteluissa. Mistä se olisi valmis joustamaan? Voitte valita keskiöön sellaiset teemat, joita itse pidätte tärkeimpinä. Pitäkää omat hallitusneuvottelut puoluejohtajien rooleissa. Millainen hallitus neuvottelujen pohjalta muodostuu?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Puolueiden kannatuksessa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla on ihmetelty ”punasinivihreää kuplaa” (ks. esim. Helsingin Sanomien juttu Krista Kosonen: Vaalitulos ei edusta minun Suomeani, en tunne ketään perussuomalaisia äänestänyttä).

Valitkaa pienryhmissä kolme sanomalehteä puoluekannatuksen suhteen mahdollisimman erilaisilta alueilta. Vertailkaa, miten vaalituloksesta uutisoidaan näissä lehdissä. Millaiselta vaalitulos näyttäytyy eri alueiden näkökulmasta? Entä millaisia kannanottoja lehtien pääkirjoituksissa on vaalitulokseen liittyen?

Vaalihumua

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tarkastele eduskuntavaaliehdokkaiden vaalimainoksia esimerkiksi sanomalehtien sivuilta. Valitse yksi mainos, joka kiinnittää huomiosi.  Millaisia asioita ehdokas nostaa mainoksessa esiin? Mihin hän pyrkii äänestäjässä vetoamaan?  Vetoaako mainos sinuun?

Mitä asiaa sinä tahtoisit ajaa, jos olisit kansanedustaja? Miten saisit vakuutettua asian tärkeyden äänestäjille? Tee oma vaalimainoksesi. Mainos voi olla esimerkiksi video, radiomainos, nettibanneri, ulkomainos tai mainos, joka julkaistaan printtilehdessä..

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Eduskuntavaalien alla on julkaistu erilaisia vaalikoneita. Löydätte niitä esimerkiksi sanomalehtien sivuilta. Tutustukaa johonkin vaalikoneeseen ja tarkastelkaa, millaisia asioita ehdokkailta kysytään.  Onko mukana sellaisia asioita, jotka kiinnostavat teitä ja ovat teille tärkeitä?

Kansanedustajat ajavat meidän kaikkein yhteisiä asioita. Keskustelkaa yhdessä siitä, millainen on teidän mielestänne hyvä kansanedustaja ja millaisia asioita hänen pitäisi teidän mielestänne ajaa.

Miettikää yhdessä, mitä te tahtoisitte kysyä eduskuntavaaliehdokkailta. Tehkää oma vaalikone ja jos mahdollista, pyytäkää alueenne ehdokkailta siihen vastauksia.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Miten eri puolueet eroavat tosistaan? Mikä on keskustalaisuuden, perussuomalaisuuden tai vasemmistolaisuuden ydin?

Työskennelkää pienryhmissä. Kukin ryhmä tutustuu yhden puolueen vaaliohjelmaan ja -tavoitteisiin sekä puolueen nuorisojärjestön tavoitteisiin.

Laatikaa ryhmässä noin minuutin pituinen video-esittely valitsemastanne puolueesta. Videon tyylin voitte valita vapaasti itse – se voi olla vaikkapa vakava esittely, mainos tai parodia.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Politiikka ja poliittinen journalismi henkilöityy.  Viime aikoina otsikoissa on ollut muun muassa Antti-pasta, Haglundin Volvo ja Sipilän rakkaustarina.

Keskustelkaa siitä, onko puoluejohtajien henkilökohtaisilla asioilla merkitystä äänestäjän kannalta? Pitääkö äänestäjän tietää, millainen tyyppi puolueen johtaja on? Miksi politiikka henkilöityy?

Valitkaa yksi puoluejohtaja ja seuratkaa viikon ajan, miten häntä käsitellään sanomalehdissä.  Kannattaa tarkastella sekä sitoutumattomia lehtiä että puoluelehtiä. Keskittyykö media asiakysymyksiin vai onko keskiössä henkilö? Millä tavoin poliitikon iholle yritetään päästä?

Kirjatkaa ylös, millaiselta tyypiltä poliitikko vaikuttaa seuraamienne juttujen perustella.  Millainen hän on luonteeltaan? Millainen hän on sosiaalisissa tilanteissa? Mitä valta hänelle merkitsee? Millaisia asioita hän ajaa? Miksi?

Hypätkää viikon lopuksi seuraamanne poliitikon saappaisiin ja käsitelkää tekemiänne havaintoja draaman keinoin.  Luokaa kuvitteellisia tilanteita, joissa kurkkaatte otsikoiden ulkopuolelle. Valitkaa paikka, aihe ja tyylilaji ja dramatisoikaa lyhyitä kahden puoluejohtajan kohtaamisia.

Koulu uusiksi!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Martinmäen esikoululaisten asiantuntijaryhmä keskusteli siitä, millainen on tulevaisuuden esikoulu.  Perehtykää esikoululaisten ideoihin katsomalla video Maaselkä-lehden sivuilta.

Järjestäkää oma asiantuntijapaneelinne ja keskustelkaa siitä millainen olisi tulevaisuuden esi- tai alakoulu. Käsitelkää esimerkiksi sitä, mikä esi- tai alakoulussa on mukavaa ja tärkeää, miten oppii parhaiten ja millaisia tiedonlähteitä tulevaisuudessa käytetään. Laatikaa keskustelun pohjalta suunnitelma siitä, millainen olisi teidän unelmienne koulu tai esikoulu.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Ilta-Sanomat kysyi HS: Koulunkäyntiin tulossa suuria muutoksia: oppilailta pulpetitkin pois -jutun yhteydessä lukijoiltaan, pitääkö koululaisilla olla luokassa oma pulpetti ja millaisia muutoksia koulunkäyntiin pitäisi tehdä. Tarkastelkaa jutun yhteydessä käytyä keskustelua.

Keskustelkaa yhdessä siitä, millainen oppimisympäristö tukee parhaiten oppimista. Onko tulevaisuuden koulussa pulpetteja? Tehkää suunnitelma tulevaisuuden oppimisympäristöstä.

Osallistukaa lopuksi yhdellä kommentilla keskusteluun Ilta-Sanomien jutun yhteydessä. Muistakaa vankat perustelut!

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
oppilaanohjaus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Reilun vuoden päästä otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka muun muassa häivyttää oppiaineiden rajoja. Perehtykää opetussuunnitelman uudistuksiin esimerkiksi lukemalla Etelä-Suomen Sanomien juttu Ei enää ulkoa tankkaamista, uusi opetussuunnitelma mullistaa oppimisen.

Millaisia asioita teidän mielestänne koulussa olisi tärkeää oppia? Jos te saisitte päättää, millaisia oppiaineita koulussa olisi? Laatikaa suunnitelma uusista oppiaineista ja tehkää tulevaisuuden koulun lukujärjestys.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, maantieto, opinto-ohjaus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Brittilehti The Independent kirjoittaa radikaalista suomalaisesta koulu-uudistuksesta. Perehtykää erilaisten lähteiden avulla siihen, mitä muutoksia uusi opetussuunnitelma tuo peruskouluun. Listatkaa ylös viisi teidän mielestänne suurinta muutosta. Onko suunniteltu uudistus teidän mielestänne radikaali? Miksi?

Valitkaa pienryhmissä tarkastelun kohteeksi yksi maa ja vertailkaa sen perusopetusta suomalaiseen perusopetukseen.

Mainonnan rajat

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Keskustelkaa ensin yhdessä siitä, mikä on mainos ja miten se eroaa uutisesta. Onko mainos totta – entä uutinen? Mikä on mainoksen/ uutisen tavoite? Onko mainos luotettava lähde?

Jakautukaa kahteen ryhmään: toiset ovat mainostajia ja toiset toimittajia. Kummankin ryhmän aiheena on ”kevät”. Toinen ryhmä suunnittelee jonkin keväisen asian mainoksen  – ja toinen taas kevääseen liittyvän uutisen.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tarkastelkaa yhden vuorokauden ajan erilaisia vastaantulevia mainoksia ja kirjatkaa ylös konkreettisia asioita, joiden perustella tunnistatte ne mainoksiksi. Tuleeko vastaan sellaisia tekstejä, joiden suhteen olette epävarmoja, onko kyseessä mainos vai jokin muu?

Keskustelkaa yhdessä havainnoistanne.  Milla perusteella tunnistitte mainokset? Miksi on tärkeää erottaa mainos esimerkiksi uutisista? Kokeilkaa tehdä mainos, joka on puettu uutisen muotoon. Keskustelkaa siitä, voisiko tällaisia juttuja julkaista esimerkiksi sanomalehdissä?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Keskustelua on viime aikoina herättänyt se, salakuunteleeko Facebook käyttäjiään. Tutustukaa aiheeseen lukemalla Jussi Pullisen koulumni Kyllä, verkkoyhtiöt urkkivat sinusta puhelimellasi niin paljon kuin voivat Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä ja Kauppalehden juttu MPC: Väitteet Facebookin salakuuntelusta tuulesta temmattuja.

”Ilmaisesta internetistä maksetaan tiedolla”, Jussi Pullinen kirjoittaa. Keskustelkaa siitä, kuinka kova hinta tiedon antaminen itsestä on.

Tarkkailkaa muutaman päivän ajan, millaista kohdennettua mainontaa teille osoitetaan. Miettikää myös, millaisiin tietoihin pohjaten teille on valittu juuri tämä mainos? Esitelkää havaintonne pienryhmissä.