Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Lukekaa Forssan lehden (31.1.) juttu ”Lehtiä luetaan, että tiedetään juttuja”, jossa Forssan Axelin eskarin Violetit-ryhmä tutustuu toimittajan työhön ja tekee omat etusivut. Pääsette lukemaan jutun Sanomalehtiviikon ajan näköislehdestä . Juttu löytyy sivulta 22.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaista on toimittajan työ?
  • Mihin uutisia tarvitaan?
  • Millaisia juttuja te tahtoisitte lukea sanomalehdestä

Valitkaa toinen seuraavista:

a) Selailkaa päivän sanomalehteä ja tehkää sen juttujen pohjalta oma sanomalehden etusivu, jossa on teitä kaikkein eniten kiinnostavat aiheet. Lisätkää etusivulle vähintään yksi oma juttuaihe, jonka voitte esimerkiksi piirtää.

b) Ryhtykää toimittajiksi. Tehkää yhdessä videouutislähetys parhaista talvipuuhistanne. Suunnitelkaa videoiden aihe ja sisältö etukäteen. Miettikää valmiiksi myös, ketä haastattelette ja mitä häneltä kysytte. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -lehdessä. Lisää vinkkejä juttujen ideointiin löydät Tee oma juttusi Sanomalehtiviikolla! -jutusta. Kannattaa lukea myös Kalevan juttu Kynät sauhuavat ja juttuja syntyy.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehtiviikko haastaa miettimään, mihin sinä luotat netissä ja miksi. Katsokaa Helsingin Sanomien Lasten uutisten video Miten valeuutisen erottaa oikeasta uutisesta?  ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä videossa tapahtuu? Miten uutiseen uskova toimii? Entä se, joka epäilee uutista?
  • Olisitteko te voineet uskoa tähän uutiseen?
  • Kuinka usein törmäätte netissä tietoon, jonka todenperäisyydestä ette ole varmoja?
  • Mitä kannattaa tehdä, jos törmää epäilyttävään juttuun?
  • Miksi kaikkeen näkemäänsä ei kannata uskoa?
  • Mitä tarkoittaa lähdekritiikki? (Käykää myös vastaamassa Lasten uutisten viikon kysymykseen Mitä tarkoittaa lähdekritiikki?)

Tehkää luokkaan jana, jonka toisessa päässä on ”en luota lainkaan” ja toisessa ”luotan täysin”. Janan voi esimerkiksi piirtää taululle tai jana voi kulkea läpi luokan.
Käykää läpi erilaisia medioita, sovelluksia, sisältöjä ja sivustoja (esimerkiksi sanomalehti, YouTube, oppikirja, Instagram, uutinen, Google, julkkisjuttu tai jokin videoblogi) ja asettakaa ne janalle niiden luotettavuuden mukaan. Voitte käydä läpi myös joitakin instituutioita ja henkilöitä (esimerkiksi presidentti, toimittaja, äiti ja rehtori) ja asettaa myös ne janalle.

Tarkastelkaa lopuksi luomaanne janaa ja keskustelkaa siitä, mikä tekee mediasta, sisällöstä, jostakin henkilöstä tai instituutiosta luotettavan. Entä epäluotettavan?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla julkaistussa Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus -tutkimuksessa kartoitettiin, miten yläkouluikäiset arvioivat nettilähteiden luotettavuutta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta. Tutustukaa tutkimuksen tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Aamulehti: Nuoret uskovat tunnistavansa valeuutisen, vaikka suurin osa ei ole edes kuullut koko käsitettä
Itä-Savo: Tiedon luotettavuus tarkoittaa nuorelle eri asioita eri kanavissa
Länsi-Uusimaa: Yläkoululaiset ja kapeneva uutisvirta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksessa haastatellut nuoret luottavat vahvasti siihen, että osaavat erottaa luotettavan uutisen epäluotettavasta. Kuinka helppoa luotettavan uutisen tunnistaminen teidän mielestänne on?
  • Kun seuraatte erilaisia nettisisältöjä, kuinka paljon kiinnitätte ylipäätänsä huomiota luotettavuuteen?
  • Kohtaatteko netissä paljon valheellista tietoa? Entä oletteko törmänneet valeuutisiin?
  • Mihin te luotatte netissä ja miksi?

Vinkki: Valeuutisiin ja niiden tunnistamiseen voi perehtyä tarkemmin Onko tämä totta? -materiaalin ”Feikki uutisena” -osion avulla.

Työskennelkää pienryhmissä. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta jutut Meidän juttu -verkkolehteen.

Ryhmä 1. Luotettavuus eri kanavissa.
Pohtikaa yhdessä eri mediakanavien ja -sovellusten luotettavuutta: Mistä voi päätellä, onko Instagram-profiili aito? Mikä merkitys luotettavuudella on YouTubessa? Millainen on luotettava uutinen? Entä mistä tunnistaa valeuutisen?

Valitkaa kaksi käyttämäänne mediaa tai sovellusta tarkemman tarkastelun kohteeksi ja tehkää vinkkilista konkreettisista keinoista, miten näissä kanavissa/medioissa tunnistaa luotettavan sisällön.

Ryhmä 2. Kiinnostava uutinen
Keskustelkaa ensin yhdessä: Mikä on teille uutinen? Entä millainen on kiinnostava uutinen? Mistä uutisaiheista tahdotte pysyä kartalla? Mitkä uutisaiheet eivät kiinnosta teitä? Mistä ja miten seuraatte uutisia?

Sanomalehtiviikon tutkimuksessa haastatellut nuoret odottavat uutisilta viihdyttävyyttä, riittävän selkeää kieltä ja sitä, että ymmärtäminen ei vaadi liikaa ennakkotietoja aiheesta.
 Miettikää yhdessä, millaisia uutisia te tahtoisitte seurata? Millainen olisi kiinnostava uutisen muoto (esim. video, kuva, luettava teksti tai vaikkapa peli)? Millainen olisi lukijan/seuraajan rooli – pääsisikö hän jotenkin osallistumaan? Suunnitelkaa sellaiset tulevaisuuden uutiset, joita te tahtoisitte seurata.

Ryhmä 3. Somekupla
Sanomalehtiviikon tutkimukseen haastatellut nuoret eivät koe, että heille suositellut sisällöt kapeuttaisivat sometodellisuutta. Ennemminkin he ovat tyytyväisiä, kun sosiaalinen media ja internet mukailevat heidän omaa elämäänsä ja kiinnostuksenkohteitaan.

Millaisia asioita te seuraatte netissä ja somessa? Millaiset asiat kiinnostavat teitä? Mitkä taas eivät kiinnosta? Listatkaa itsenäisesti kolme tärkeintä aihetta, joista haluatte pysyä kartalla ja kolme tärkeintä mediaa, sivustoa tai sovellusta, joita käytätte arjessanne.

Vertailkaa listauksianne pienryhmässä. Kuinka samalaisia asioita seuraatte? Mitkä asiat ovat erilaisia? Mitä arvelette, millaisia sisältöjä ja medioita vanhempanne seuraavat? Mikä on erilaista ja mikä on samaa kuin teidän seuraamissanne sisällöissä?

Keskustelaa yhdessä: elättekö somekuplassa? Millaiset aiheet ja näkökulmat korostuvat seuraamissanne sisällöissä? Jääkö jotain olennaista tai kiinnostavaa ulkopuolelle? Miten voisi päästä oman kuplan ulkopuolelle?

Kokeilkaa parin päivän ajan seurata sellaisia medioita tai sisältöjä, joita ette tavallisesti seuraa. Pohtikaa lopuksi, mitä opitte.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astui virkaansa 20.1. Heti virkaanastujaisten jälkeen Trumpin hallinto loi termin ”vaihtoehtoiset faktat” (ks. Ilta-Sanomat: Trumpin neuvonantaja virkaanastujaisten yleisökohusta: Tiedotuspäällikkö antoi ”vaihtoehtoisia faktoja”).

Lukekaa Keskisuomalaisen jutut  Onko Trumpin aika journalismin nousu vai tuho? ja  Trump voi tehdä toimittajien elämän oikeasti hankalaksi – uusi tilanne vaatii medialta uusia toimintatapoja.

Keskustelkaa pienryhmissä Trumpin ja median suhteesta:

  • Miksi Trumpin ja median suhde on jännitteinen?
  • Millainen työkalu Twitter on Trumpille? Miksi hän käyttää sitä niin aktiivisesti?
  • Jutussa kerrotaan, että media joutuu nyt pohtimaan, miten estää presidenttiä määrittelemästä koko uutistarjontaa. Miten Trumpin presidenttiys vaikuttaa median toimintatapoihin Yhdysvalloissa?
  • Taistelu siitä, kuka määrittää tosiasiat, on keskeinen Trumpin hallinnon piirre, kirjoittaa BBC:n pääkirjeenvaihtaja Gavin Hewitt. Mitä tämä tarkoittaa median näkökulmasta? Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta?

Jutussa haastatellun dosentin Outi Hakolan mukaan Trumpin aika on synnyttänyt tarpeen jatkuvalle jatkuvan faktantarkistukselle. Harjoitelkaa faktantarkistamista! Katsokaa ohjeet Pidä silmät auki -oppaan sivulta 46.

Lisää oppituntivinkkejä