Sanomalehti mukana muuttuvassa koulussa

Sanomalehdet ja koulut ovat innostuneet kokeilemaan uudenlaista yhteistyötä uuden opetussuunnitelman hengessä.  Oppilaat ovat esimerkiksi vallanneet lehden toimituksen, ryhtyneet videotoimittajiksi ja tehneet kokonaisia lehtiä. Projektit vastaavat sisällöiltään uuden perusopetuksen opetussuunnitelman linjauksia.

 

ops kuva 2

Pyrkimyksenä on ollut tehdä projekteja, jotka palvelevat sekä kouluja että lehtiä. Oppilaat ovat saaneet oppia journalistisia taitoja aidossa ympäristössä, ja lehdet ovat saaneet lasten ja nuorten tekemiä sisältöjä sekä uusia verkostoja nuoriin lukijoihin.

Esimerkiksi Viitasaarella 7–9-luokkalaiset tekivät paikallislehden yhden numeron sen juttutyyppejä ja rakennetta noudattaen. Samankaltaiset projektit on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2016 Jurvassa ja Kaarinassa.

Kaarinan lukion rehtorin Kimmo Laitisen mukaan uusi yhteistyömuoto ei jää ainutkertaiseksi kokeiluksi. Tavoitteena on, että koululaiset tuottavat paikallislehden numeron jatkossa vuosittain. ”Projekti sopii hyvin osaksi meidän koulun opetussuunnitelmaa”, Laitinen sanoo.

Esimerkkejä projekteista

Lehdet julkaisevat yhdessä koululaisliitteen

Jos palstakoot täsmäävät ja yhteistyö naapurilehtien kanssa on luontevaa, miksipä työtä ei kannattaisi jakaa useammille harteille. Kainuussa maakuntalehti ja paikallislehdet julkaisivat Sanomalehtiviikolla yhteisen koululaisliitteen. Liite tavoitti noin 80 000 lukijaa ja se taitettiin yhdessä toimituksessa. Jutut olivat eri-ikäisten ja eri kouluilla opiskelevien nuorten tekemiä. Liite suunniteltiin hyvin etukäteen: erilaisille jutuille oli omat paikkansa ja oppilaat saivat tarkat merkkimäärät jutuilleen, jolloin oppilaiden työskentely oli selkeää ja editointi kevyempää. Markkinoinnista kiinnostuneille oppilaille voi ideoida ilmoitusmyyntitehtävän.
Lisätietoja Ylä-Kainuun päätoimittaja Sirkku Rautio, sirkku.rautio@slpmedia.fi.

Koululaiset tekevät lehden numeron

On siinä sukulaiset ja tuttavat pakahtua ylpeydestä, kun lehti näyttää tutulta, mutta sen ovatkin tehneet paikalliset lapset ja nuoret. Koululaiset tekevät lehden yhden numeron noudattaen sen rakennetta ja juttutyyppejä. He eivät kirjoita vain koululaisia koskevista asioista, vaan selvittävät esimerkiksi kaupunginvaltuuston päätösten vaikutuksia elämäänsä ja tarttuvat paikkakunnan ajankohtaisimpiin uutisaiheisiin – omalla otteellaan, omasta näkökulmastaan. Tässä projektissa oppilaat saavat tehdä aitoa mediatyötä ideoinnista oikolukuun ja taittamiseen, opettajat saavat uusia opetussisältöä ja lehdet nuorten tekemiä sisältöjä. Vastuut ja tekeminen jakautuvat lehden, opettajan ja oppilaiden kesken.
Lisätietoja viitasaarelainen opettaja–toimittaja Jaana Räihälä, jaana.raihala@viitasaari.fi.

Oppilaat valtaavat lehden toimituksen

lisaelementti2

Millaisia juttuja syntyy, kun oppilaat valtaavat lehden toimituksen, lähtevät pienen perehdytyksen jälkeen juttukeikoille toimituksen lähistölle ja palaavat toimitukseen kirjoittamaan löytämistään ilmiöistä ja ihmisistä? Kannattaa kokeilla! Projekti mahdollistaa opettajien yhteistyön yli aine- ja luokkarajojen. Oppilaat saavat esimakua yhdellä kertaa toimitustyöskentelystä, juttuaiheen ideoimisesta, uutistyön nopeudesta ja lehtikuvaamisesta.
Lisätietoja Sampo-lehden tuottaja Marja Tarvainen, marja.tarvainen@sampolehti.fi.

Paikalliset puoli yhdeksän uutiset

Luokkahuone taipuu pienellä vaivalla uutisstudioksi, jossa syntyy Paikalliset puoli yhdeksän uutiset. Kun oppilaat tarttuvat paikallisesti kiinnostavimpiin aiheisiin ja oppilasankkurit toimittavat lähetyksen lehden verkkosivuilla, kotikatsomoissa ollaan hereillä. Uutislähetystä voi maustaa vielä säätiedoilla ja loppukevennyksellä. Uutiset voidaan julkaista kerran päivässä, viikossa tai vuodessa – mihin rahkeet riittävät.
Lisätietoja Kaarina-lehden päätoimittaja Teija Uurinmäki, teija.uurinamaki@kaarina-lehti.fi.

Koululaisista videotoimittajia

Koska koululaiset ovat synnynnäisiä tekniikkataitureita ja uusi opetussuunnitelma kannustaa digilaitteiden käyttämistä, kasassa on jo hyvät projektin ainekset. Lähes jokaiselta oppilaalta löytyy älypuhelin, jonka videolaatu kestää julkaisun. Koululaiset osaavat tarttua mielenkiintoisiin aiheisiin ja ilmiöihin, joten kuka tietää, vaikka lehden verkossa julkaistu koululaisen tekemä video olisi seuraava somehitti?
Lisätietoja Ilta-sanomien TV-toimituksen esimies Panu Karhunen, panu.karhunen@iltasanomat.fi.

Keskustelutilaisuus tai tapahtuma kuntalaisille

Mikä asia herättää paikkakunnallasi keskustelua? Oppilailta löytyy näkemystä ja taitoa järjestää kuntalaisille avoin keskusteluilta, jossa asiantuntijaraati vastaa asukkaiden huulilla oleviin, kiperiin kysymyksiin. Lehti voi auttaa tilajärjestelyissä, asiantuntijoiden löytämisessä ja kysymysten laadinnassa – sekä saa tietenkin itselleen juttuaiheen, jolla voi napata jopa uutisvoiton. Tapahtuman juontajat oppilaat. Tilaisuuteen voi yhdistää koulun muiden oppilaiden taidenäyttelyn illan teemalla, sillä uusi opetussuunnitelma kannustaa käyttämään oppimisessa taiteen eri muotoja. Projekti sopii hyvin myös esimerkiksi ammattikoululaisille.

Kilpailut tempaisevat mukaansa

lisaelementti3

Kuka on maakunnan paras uutistietäjä? Se selviää, kun maakunnassa järjestetään kilpailu, johon kaikki halukkaat oppilaat voivat ottaa osaa. Toimittajat laativat esimerkiksi 20 kysymystä, jotka liittyvät alueen lehdessä tai lehdissä viime aikoina julkaistuihin uutisiin ja juttuihin. Opettajat järjestävät alkukilpailun kouluilla. Jokaisen koulun kolme parhaiten vastannutta muodostaa koulun joukkueen ja pääsee välieriin, jonne toimittajat laativat uudet, ajankohtaiset kysymykset. Joukkueet voivat vastata kysymyksiin esimerkiksi sähköisesti. Loppukilpailuun pääsee esimerkiksi viisi parasta joukkuetta ja finaalitaisto käydään lehden tiloissa. Tässä projektissa isonkin alueen kaikki lehdet ja koulut voivat osallistua helposti yhteiseen projektiin ja jakaa järjestämisvastuun vuosittain.
Lisätietoja Pohjois-Savon Sanomalehti opetuksessa toiminnanohjaaja Henna Hämynen, henna.hamynen@savonsanomat.fi.

 

Pikkuväki vierailulle lehden tiloihin

Paikallinen päiväkoti haluaa tutustua lehteen, mutta apua, mitä sen ikäisten kanssa voi tehdä? Sen sijaan, että lasten takapuolet joutuisivat kalvosulkeisissa koville, heidät kannattaa laittaa leikkimään. Askarrelkaa toimituksen työntekijöistä paperinuket, niin johan syntyy leikki, jossa opitaan, mitä eri ammatteja lehdessä on ja mitä työntekijät tekevät. Pienten lasten kanssa voi myös esimerkiksi valita lehdestä lempikuvia tai harjoitella haastattelujen tekemistä.
Lisätietoja Pyhäjokiseudun päätoimittaja Sirpa Kortet, sirpa.kortet@almamedia.fi.

 

Lisää ideoita ilmiöjaksoihin

Olemme hahmotelleet valmiiksi muutamia konkreettisia ideoita sanomalehteä hyödyntävistä monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Kunkin jakson yhteydessä on kerrottu, mitä laaja-alaisia kokonaisuuksia ja minkä oppiaineiden sisältöjä jakson avulla voi oppia. Jaksot sopivat parhaiten yläkouluikäisille oppilaille.

Jaksoissa muun muassa:

  • ryhdytään tutkiviksi journalisteiksi
  • perustetaan verkkolehden toimitus
  • perehdytään rikosuutisointiin
  • pohditaan ruokatrendien taustoja
  • luodaan tulevaisuuden historiankirja
  • ryhdytään start-up-yrittäjiksi
  • pohditaan julkisuuden vaikutuksia
  • pohditaan sitä, mihin aika kuluu

Ideoita monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin

Opas sanomalehdille

 

Ops-opas

Sanomalehdille tarkoitettu Sanomalehti mukana muuttuvassa koulussa -opas avaa sitä, miten uusi ops muuttaa koulua ja miten sanomalehti voi tukea uuden opetussuunnitelman tavoitteita

Lisätietoja Sanomalehti mukana muuttuvassa koulussa -projektista saat projektityöntekijä Piia Hietamäeltä (piia.hietamäki@sanomalehdet.fi).