Oppituntivinkit

Oppituntivinkkien avulla voit ottaa kätevästi uutiset osaksi opetusta. Vinkkejä on tarjolla esiopetukseen, alakouluun, yläkouluun ja toiselle asteelle.

Oppituntivinkeissä pureudutaan tuoreiden sanomalehtijuttujen avulla erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vinkeissä käsitellään muun muassa ajankohtaisia uutisaiheita, kouluvuoden rytmiin liittyviä teemoja ja erilaisia medianlukutaitoon liittyviä aiheita. Vinkeissä hyödynnetään verkossa julkaistuja sanomalehtijuttuja.

Voit tilata oppituntivinkit myös sähköpostiisi. Ne ilmestyvät noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Kaikki valinnat
Poista valinnat
Ikäryhmät
Oppiaineet
Aiheet

Ekalle luokalle!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, liikunta
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Länsi-Savon juttu Mikkelin Otavan koulun ekaluokkalaisten ensimmäinen päivä sujui hyvin — Ekaluokkalainen Emma Lind: ”Eniten odotan lukemaan oppimista” sekä Seutu-Sanomien juttu Viljami pyöräilee turvallisesti kouluun – Koulumatka taittuu kevyen liikenteen väylää pitkin. Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisissa tunnelmissa Otavan koulun ekaluokkalaisten ensimmäinen koulupäivä sujui?
  • Mitä asioita ekaluokkalaiset odottavat koululta?
  • Mitä saamme tietää Viljami Rinteen luokasta ja ensimmäisistä koulupäivistä? Mainitkaa kolme asiaa.
  • Millainen on Viljamin koulumatka?

Viljami ajaa pyörällä vajaan kolmen kilometrin mittaisen koulumatkansa. Millaiset ovat teidän koulumatkanne? Tehkää omasta koulumatkastanne joko a) video tai b) kuvatkaa matkan vaiheet sarjakuvaksi. Esitelkää videot tai sarjakuvat pareittain tai pienissä ryhmissä toisillenne.

Tunnelmat koulun alkaessa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Koulujen alkamisen aikaan lehdissä on julkaistu paljon erilaisia juttuja koulujen alkuun liittyen. Lukekaa aluksi itsenäisesti läpi Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten juttu Uudella repulla uuteen kouluvuoteen – Arki alkoi monessa perheessä, jossa eri-ikäiset oppilaat kertovat ajatuksiaan koulujen alusta. Työskennelkää sen jälkeen pareittain:

  1. Valitkaa yksi haastateltavista ja päätelkää, mitkä kysymykset toimittaja on häneltä kysynyt.
  2. Mitä olisitte vielä halunneet tietää? Miettikää yksi lisäkysymys.
  3. Kysykää samat kysymykset toisiltanne vuoron perään Kirjoittakaa haastateltavan vastaukset tarkasti ylös. Halutessanne voitte myös videoida haastattelun.
  4. Kirjoittakaa vastausten pohjalta juttu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten jutun tapaan.
  5. Ottakaa toisistanne kuvat, jotka voisi julkaista jutun yhteydessä.

.

Maailman parhaat uutiskuvat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa vuoden parhaisiin uutiskuviin lukemalla Helsingin Sanomien juttu Lapsenkasvoiset sotilaat, jossa on poimintoja World Press Photo -voittajista. (Opettaja – varmista kuvien sopivuus luokallesi etukäteen – osa kuvista voi järkyttää herkimpiä oppilaita.)

Jutussa on esitelty World Press Photo -kilpailun eri kategorioiden voittajakuvia. Työskennelkää pienryhmissä, valitkaa yksi kuva ja vastatkaa yhdessä oheisiin kysymyksiin.

  • Kuka on ottanut kuvan, missä ja milloin?
  • Mitä kuvassa on tai mitä siinä tapahtuu?
  • Mihin uutiseen tai tapahtumaan kuva liittyy?
  • Miten kuva on rajattu? Millaisesta kulmasta kuvaaja katsoo kuvattavaa kohdetta?
  • Millainen tunnelma kuvassa on?
  • Millaista kuvaa on katsoa? Millaisia tunteita tai ajatuksia se teissä herättää?
  • Mikä on kuvan viesti? Millaisen sanoman se kertoo?
  • Arvioikaa kuvaa: Onko se vaikuttava? Miksi juuri tämä kuva on valittu yhdeksi maailman parhaista uutiskuvista?

Kampanjointia lakanoiden ja lukemisen puolesta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla lanseerattiin WSOY:n ja maalivahti Kevin Lankisen lukutaitokampanja Lankisen lukupiiri, jossa Lankinen valitsee lukupiiriläisille luettavaa WSOY:n valikoimasta.

Viime viikolla taas julkaistiin Finlaysonin keskustelua herättänyt mainos Helsingin Sanomien etusivulla. Siinä Finlayson kohdisti suoran viestin kilpailijalleen Ikealle ja Ikea vastasi omalla mainoksellaan Finlaysonille.

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa tarkasteltavaksi toinen näistä kampanjoista:

Teema 1: Finlayson, Ikea ja vastuulliset lakanat

Lukekaa Helsingin Uutisten juttu Finlayson haastoi Ikean nyt lakanoista – uusi kärkäs mainostyyli toi Oatlylle tuomion, joka ei Suomea koske ja keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisen ensireaktion Finlaysonin mainos teissä aiheuttaa? Kuinka onnistuneena pidätte kampanjaa? Voitte vastata myös Helsingin Uutisten jutun perässä olevaan kyselyyn.
  • Mikä on mainoksen kohderyhmä? Entä sen viesti ja tavoite?
  • Millä tavalla kampanja poikkeaa perinteisestä markkinoinnista? Mitä yllättävää siinä on?
  • Mainos pyrkii tuomaan esiin yhtiön vastuullisuutta. Kuinka hyvin se teidän mielestänne onnistuu tässä?
  • Vertailkaa vielä Finlaysonin mainosta Ikean mainokseen. Kummasta pidätte enemmän?

Valitkaa jokin yhtiö, järjestö tai muu taho ja suunnitelkaa sille kampanja, jossa on mukana jonkinlainen kilpailijalle suunnattu viesti. Miettikää myös, miten kilpailija siihen vastaisi.

Teema 2: Lankinen, WSOY ja innostaminen lukemaan

Lukekaa Turun Sanomien juttu MM-tähti Kevin Lankisen lukupiiri aukeaa nyt kaikille
ja Markkinointi ja Mainonta -lehden juttu WSOY innostui Kevin Lankisen lukuharrastuksesta – avaavat yhteistyössä Lankisen lukupiirin.

  • Millaisen ensireaktion Lankisen lukupiiri -kampanja teissä herättää? Kuinka onnistuneena avauksena pidätte sitä?
  • Mikä on tämän kampanjan viesti ja tavoite? Entä kohderyhmä?
  • Millä tavalla kampanja poikkeaa perinteisestä markkinoinnista?
  • Miksi WSOY lanseerasi tällaisen kampanjan? Mitä hyötyä siitä on sille?
  • Vaikuttajien ja julkkisten hyödyntäminen erilaisissa kampanjoissa on nykyään suosittua. Pohtikaa, miksi näin on.

Jos teidän tehtävänänne olisi innostaa nuoria ja erityisesti poikia lukemaan, millaisen kampanjan loisitte asian puolesta? Suunnitelkaa oma kampanjanne.

Mennään metsään!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Ensi viikolla vietetään Suomen lasten metsäretkipäivää osana kansainvälistä Ulkoluokkapäivää. Metsäretkipäivä on kunnanosoitus suomalaiselle metsäluonnolle. Sen avulla halutaan nostaa esiin metsien ja retkeilyn merkitystä.

Lukekaa Forssan Lehden juttu. Metsä voi tarjota lapselle tutkimusmatkan – “Luontosuhdetta kannattaa rakentaa jo nuorena” ja jutelkaa yhdessä:

  • Miksi jutussa haastatellun Neea Vepsän suosikkipäivä on maanantai?
  • Kuinka paljon te vietätte aikaa metsässä?
  • Mikä on teidän lempipuuhanne metsässä?

Ryhtykää metsäreporttereiksi. Tehkää pieni retki metsään. Havainnoikaa tarkasti, mitä metsässä tapahtuu. Rakentaako lintu pesää, ovatko muurahaiset jo heränneet tai kasvaako metsässä jokin yllättävä kasvi? Ottakaa kuvia tai tehkää videot havainnoistanne. Tehkää luokassa kuvien ja videoiden pohjalta lähimetsän uutiset.

Vinkki: Metsäretkipäivänä järjestetään myös runokilpailu – kannattaa osallistua. Lisätietoja löydät täältä: https://blogs.helsinki.fi/metsaretkipaiva/metsaretkelle/runokilpailu/.

Monika, pieni hirvenvasa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Iltalehden juttu Fjalar löysi metsästä hylätyn hirvenvasan – nyt pieni pitkäkoipi kasvaa Mervi-hirven isännän hoivissa: katso suloiset kuvat!

  • Miten Fjalar Suni löysi hirvenvasan? Miksi eläimeksi hän aluksi luuli sitä?
  • Miksi vasa päätettiin viedä villieläinhoitolaan?
  • Mitä ruokaa vasa saa hoitolassa?
  • Miten isot hirvet suhtautuvat tulokkaaseen?
  • Miksi kevät ja kesä ovat villieläinhoitolassa kiireistä aikaa?
  • Mitä tulee tehdä, jos kohtaa luonnossa villieläimen poikasen? Miksi on tärkeää, että eläimeen ei koske?
  • Millainen tulevaisuus Monika-hirvellä on edessään?

Kesälomatunnusteluja

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Ari Kinnarin kolumni Kesäloman ja kriisin kynnyksellä.

  • Millaisia samankaltaisuuksia kesäloman suunnittelun ja hallitusneuvottelujen väliltä Kinnari löytää?
  • Onko Kinnarin kolumnissa tutulta tuntuvia rooleja tai asetelmia?
  • Mistä tekstin humoristisuus syntyy?

Lukekaa vielä Keskisuomalaisen juttu, jossa kuvataan hallitusneuvottelujen etenemistä: Hallitusneuvottelut käyntiin, Rinne uhkuu optimismia: uskoo, että viiden puolueen toiveet saadaan soviteltua yhteen

Pitäkää omat kesälomaneuvottelut hallitusneuvottelujen tapaan. Voitte pitää neuvottelut joko kavereiden kesken tai kotona. Valmistautukaa neuvotteluihin aluksi luokassa. Miettikää itsenäisesti, millaisia asioita lomaltanne toivotte ja mitkä asiat loman suhteen ovat teille kynnyskysymyksiä. Arvioikaa lisäksi, mistä teemoista tulee tiukin vääntö. Entä mistä asioista olet valmis joustamaan?

Ladataan akkuja

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Pauliina Grönholmin HS-analyysi Lukiolaisella pitäisi olla aikaa myös etsiä itseä ja luoda ystävyyssuhteita.

  • Monet HS:n kyselyyn vastanneista kuvasivat lukiotaivalta paineen ja pärjäämisen vyyhdiksi. Kuinka tutulta tämä teistä kuulostaa?
  • Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Mistä tämä johtuu
  • Miten opiskelujen aiheuttamaa stressiä ja painetta voisi helpottaa?
  • Kuinka tärkeää teidän mielestänne on tavoitella ysejä ja kymppejä?

Lukekaa vielä Savon Sanomissa julkaistu Sirpa Kähkösen kolumni Väsyneelle nuorelle.

  • Miksi Kähkönen kirjoittaa väsyneelle nuorelle? Mikä on hänen viestinsä?
  • Millaisia tunteita Kähkösen teksti sinussa herättää?
  • Kähkönen antaa tekstinsä lopussa ohjeita, vinkkejä ja kannustusta väsyneelle nuorelle Lue vielä uudestaan tekstin loppu. Tuntuuko jokin Kähkösen antamista ohjeista osuvalta?

Pian alkaa kesäloma. Millä tavalla sinä aiot rentoutua, palautua ja ladata akkuja loman aikana? Keskustele parin kanssa.

Mielipide kuuluviin

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänään vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää. Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Kuullaanko sinun mielipiteitäsi päiväkodissa/koulussa tai kotona riittävästi?
  • Millaisissa tilanteissa mielipiteen ilmaiseminen vaatii rohkeutta?
  • Kuinka helppoa on päättää yhdessä jostakin asiasta silloin, jos olette kavereiden tai luokan kanssa eri mieltä?
  • Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?

Lehdissä julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia – sekä tekstiviestejä että pidempiä mielipidetekstejä. Niissä lukijat ottavat kantaa johonkin heille tärkeään tai ajankohtaiseen aiheeseen. Etsikää omasta lähilehdestänne (verkko- tai paperilehti) osio, jossa julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia. Mistä osion tunnistaa? Millaisia aiheita kirjoituksissa käsitellään?

Mieti sananvapauden päivän kunniaksi, mihin asiaan sinä tahtoisit ottaa kantaa tai mihin asiaan toivoisit, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota. Kirjoita lyhyt mielipidekirjoitus tai -tekstiviesti ja lähetä se halutessasi lähilehteesi.

Millaisen jäljen sinä tahdot jättää?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito
Lukekaa Nokian Uutisten pääkirjoitus Sananvapautta pitää puolustaa aktiivisesti ja keskustelkaa yhdessä:

  • Pääkirjoituksessa sanotaan, että sananvapaus voi Suomessa hyvin. Miksi näin on?
  • Miksi sananvapautta on tarpeen puolustaa aktiivisesti?
  • Millaisia rajoja sananvapaudella on?

Sananvapauden päivän kunniaksi Suomen sanomalehdet kampanjoivat vastuullisen sanankäytön puolesta. Sanomalehtien Liiton tuottaman kampanjan viesti on ”Sanasi ovat sormenjälki maailmaan. Mieti tarkkaan, millaisen jäljen sinä haluat itsestäsi jättää.”

Tutustukaa kampanjaan täällä  ja keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka voimakkaan jäljen sanat voivat jättää?
  • Millaisen jäljen sinä tahdot sanoillasi jättää?

Miettikää yhdessä, mitä vastuullinen sanankäyttö tarkoittaa koulussa, kavereiden kanssa ja kotona, ja tehkää omat vastuullisen sanankäyttäjän sormenjäljet. Kirjatkaa niihin sellaisia sanoja ja asioita, joita tahdotte sanoa toisille ja joita tahtoisitte myös itse kuulla.

Sananvapaustilanne eri puolilla maailmaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Turun Sanomien juttu RSF:n indeksi: Suomi nousi lehdistönvapauden kakkosmaaksi ja Kalevan juttu Suomi nousi lehdistönvapaudessa maailman toiseksi parhaaksi maaksi – kaksi tapahtumaa vaikutti maineen kirkastumiseen

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä nousi?
  • Millaisia huolenaiheita tämän vuoden lehdistönvapausindeksi herättää?

Työskennelkää pareittain.
1. Tutkikaa eri maiden sijoittumista lehdistönvapausindeksissä. Yllättääkö jonkin maan sijoitus?
2. Valitkaa yksi valtio, jonka sijoitus sananvapausindeksissä on heikko tai jonka sijoitus on heikentynyt edellisestä vuodesta.  Perehtykää siihen, millainen sananvapaustilanne on tässä maassa ja mikä maan sijoitukseen vaikuttaa. Selvittäkää, millä tavalla sananvapaustilanne vaikuttaa käytännössä tämän maan kansalaisten elämään, yksittäisen toimittajan työhön ja median toimintaan.

Sanojen valta politiikassa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Selviöitä ja kiistiöitä, joka käsittelee politiikan iskusanojen ja kielipelien valtaa.

  • Miksi poliitikot toistavat tiettyjä iskusanoja esimerkiksi vaalitenteissä? Millaista vaikutusta sanavalinnoilla voi olla politiikassa?
  • Jutussa haastatellun perussuomalaisten Matias Turkkilan mukaan ”Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu”. Mitä mieltä olette tästä väitteestä – voivatko sanat muuttaa todellisuutta?
  • Millainen merkitys kekseliäällä kielenkäytöllä ja ”soinismeilla” on ollut perussuomalaisten suosion kasvulle?
  • Kielentutkija Vesa Heikkisen mukaan vain harva käsite on pohjimmiltaan neutraali. Mitä mieltä olette tästä väitteestä?

Pureudu johonkin jutussa mainittuun poliittiseen termiin. Halutessasi voit myös valita jonkin sellaisen termin, jonka käyttöön politiikassa olet itse kiinnittänyt huomiota, vaikka sitä ei mainitakaan tässä jutussa. Selvitä:

  • Kuka poliitikko tai mikä puolue käyttää tai on käyttänyt tätä ilmaisua ja missä yhteydessä?
  • Millaista mielikuvaa tämän sanan avulla pyritään luomaan? Millainen arvolataus siinä on?
  • Kuinka neutraalina sinä koet ilmauksen?

Mieti  lopuksi vaihtoehtoisia ilmaisutapoja tälle sanalle.

Jännitystä loppumetreille saakka

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käydyissä eduskuntavaaleissa valittiin Suomeen uudet kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Lukekaa Savon Sanomien juttu Kaikki äänet laskettu: SDP täpärästi suurin, perussuomalaiset ja kokoomus niskassa.

Näissä vaaleissa riitti jännitystä aivan loppumetreille asti, koska kisa kärkipaikoista oli niin tasainen.

Selvittäkää yhdessä:

  • Mitkä puolueet tulivat vaaleissa kolmen kärkeen?
  • Ketkä näitä puolueita johtavat?
  • Kuinka monta kansanedustajaa vaaleissa valittiin?
  • Millaisista asioista kansanedustajat päättävät? Missä konkreettisissa asioissa teidän elämässänne näkyy kansanedustajien tekemät päätökset?

Millainen on sinun mielestäsi hyvä kansanedustaja? Millaisia asioita hänen pitäisi ajaa? Millaisia lapsille tärkeitä asioita kansanedustajien olisit tärkeää huomioida? Tehkää lyhyet videot, joissa kerrotte, mihin asioihin kansanedustajien olisi teidän mielestänne tärkeää vaikuttaa.

 

Lähes tasatulos

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käytiin eduskuntavaalit, joissa valittiin 200 uutta kansanedustajaa eduskuntaan ajamaan yhteisiä asioita seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Lukekaa Selkosanomien juttu Tasainen tulos eduskuntavaaleissa ja tutustukaa Aamulehden  tulospalvelussa vaalien tuloksiin.

Jutelkaa yhdessä

  • Miksi vaalien tuloslaskenta oli nyt niin jännittävä loppuun saakka?
  • Ketkä ovat vaalien voittajia? Ketkä kärsivät suurimmat tappiot?
  • Mikä oli vaalien suurin yllätys?
  • Miksi hallituksen muodostaminen on nyt vaikeaa?
  • Ketkä olivat vaalien ääniharavia? Entä ketkä pääsivät läpi pienimmällä äänimäärällä?

Lukekaa Lasten uutisten juttu Äänen käyttäminen on meidän oikeutemme. Miksi äänioikeuden käyttäminen on Frömanin mukaan tärkeää? Kuinka paljon äänestämällä voi teidän mielestänne vaikuttaa?

Seuraavaksi on edessä hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Miksi puolueet tahtoisivat hallitukseen ja mitä hallitus tekee? Entä mikä on opposition rooli? Perehtykää pienryhmissä.

Poikkeukselliset vaalit

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntain eduskuntavaaleissa koettiin monta yllätystä. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Näillä kuudella tavalla vaalitulos oli historiallinen. Ja STT:n juttu Näistä vaalit muistetaan Ilkasta.

HS:n jutussa vaaleja kuvataan poikkeuksellisiksi, historiallisiksi ja ennennäkemättömiksi. HS:n politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kuvaa  vaalien tulosta sekavaksi.

  • Millä perusteella vaalien tulosta voi sanoa historialliseksi?
  • Mikä tekee tuloksista sekavan?
  • Mikä oli teidän mielestänne vaalien suurin yllätys?
  • Ketkä olivat vaalien voittajia? Entä häviäjiä?

Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää tarkemmin johonkin seuraavista vaalien yllätyksistä:

Haastavat hallitusneuvottelut

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käytyjen eduskuntavaalien lopputulos oli poikkeuksellisen tasainen. Tämän uumoillaan johtavan haastaviin hallitusneuvotteluihin.

1. Perehtykää seuraaviin hallitusneuvotteluja, niiden haasteellisuutta sekä mahdollisia tulevia hallituskokoonpanoja käsitteleviin juttuihin:

2. Keskustelkaa yhdessä: Millaista hallituskokoonpanoa te toivotte? Entä millaista hallituspohjaa pidätte todennäköisimpänä? Milloin teidän veikkauksen mukaan uusi hallitus on kasassa?

3. Työskennelkää pienryhmissä ja kokeilkaa itse hallituksen muodostamista. Käyttäkää apuna Helsingin Sanomien jutun yhteydessä olevaa työkalua ja valitkaa teidän mielestänne todennäköiseltä tuntuva hallituspohja. Pohtikaa, millaisia kirjauksia hallitusohjelmaan tulisi tällä kokoonpanolla. Mitkä teemat ovat olennaisia millekin puolueelle? Entä missä asioissa ne voisivat tehdä kompromisseja?

4. Valitkaa pienryhmissä yksi puolue ja miettikää, millaisia asioita se korostaisi neuvotteluissa. Mistä se olisi valmis joustamaan? Voitte valita keskiöön sellaiset teemat, joita itse pidätte tärkeimpinä. Pitäkää omat hallitusneuvottelut puoluejohtajien rooleissa. Millainen hallitus neuvottelujen pohjalta muodostuu?

Vikellystä ja vesipalloa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Valitkaa luettavaksi toinen seuraavista liikuntaharrastuksia käsittelevistä jutuista. Vaihtoehtoisesti voitte myös etsiä jotakin kiinnostavaa harrastusta käsittelevän jutun lähilehdestänne.

1. Oskar ja Mikko Moisala harrastavat ratsastusta. Lukekaa Alueviestin juttu “Ihan muuta kuin ponien silittelyä” – Kärppälän Ratsutila innostaa poikiakin lajin pariin ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitä ponikerhossa tehdään?
  • Miksi Oskar Moisala on seissyt Keijo-ponin selässä?
  • Millainen ero ratsastusharrastuksessa on Suomen ja muun Euroopan välillä?
  • Tahtoisitteko te kokeila ratsastusta, vikellystä tai telinevoimistelua?

2. Lukekaa Satakunnan Kansan juttu Vesipalloa pelaavat ja painivat Tarkkion veljekset Vikke, 13, Ukko, 12 ja Ekku, 9: ”Tärkeintä on, että on hauskaa!” ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mistä veljesten urheiluharrastus sai alkunsa?
  • Millä tavalla paini ja vesipallo eroavat harrastuksina toisistaan?
  • Millaista apua painiharrastuksesta on vesipallossa?
  • Tahtoisitteko te kokeila painia tai vesipalloa?

Kuuttien syntymäpäiväjuhlat

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat kuuttien syntymäpäiväjuhlista kertovat jutut:

Vastatkaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:
  • Miksi Kuutinrotinat-tapahtumaa vietetään? Mistä asiasta se tahtoo muistuttaa?
  • Tapahtumassa norppapatsas saa päähänsä pullakranssin. Miksi?
  • Miksi kuuttien syntymä on niin iso asia?

Selvittäkää, milloin norpan poikaset syntyvät ja millaisia riskejä kuuttien elämän alkuun liittyy. Perehtykää myös siihen, millainen tämä talvi on ollut norpan pesinnän kannalta lukemalla esimerkiksi seuraavat jutut:

Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Turkulaisen juttu: Tuleva lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta: ”Heidät otettaisiin keskusteluun mukaan rinnalle täysivaltaisina ja tasa-arvoisina osallistujina” ja keskustelkaa yhdessä:

  • Elina Pekkarisen mukaan nuorten ilmastoahdistus pitäisi ottaa entistä vakavammin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
  • Pekkarinen sanoo jutussa toivovansa, että nuoret pääsisivät aidosti osallistumaan sen sijaan, että heidän aloitteisiinsa suhtauduttaisiin ylenkatsoen tai romantisoiden. Kuinka aitoa nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa teidän mielestänne yleisesti ottaen on? Romantisoidaanko tai ylenkatsotaanko teidän kokemuksenne mukaan nuorten tekemiä aloitteita?

Tutustukaa lapsiasia.fi-sivustoon ja perehtykää siihen, mitä lapsiasiavaltuutettu tekee ja millaista vaikutusvaltaa hänellä on.

  • Kuinka tärkeänä te koette, että on olemassa erillinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten etujen ja oikeuksien toteutumista?
  • Mihin asioihin tai epäkohtiin lapsiasiavaltuutetun tulisi teidän mielestänne erityisesti vaikuttaa?

Kritiikki vai kiiltokuva?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat popjournalismia ja kirjallisuuskritiikkejä käsittelevät jutut:

Nyt-liite: Saara Aaltoa ylistetään Suomessa loputtomasti, mutta laulajan mukaan hänen urastaan halutaan vain luoda mahdollisimman huono kuva
Helsingin Sanomat: Pyydän anteeksi ”Paskalta” – Häpeän yhä elävästi arviotani vuodelta 1993
Rumba: Vain kiiltokuvia – tarvitaanko kriittistä popjournalismia, jos ihmiset haluavat vain kuulla, kuinka siistiä kaikki on?

Keskustelkaa yhdessä:

Jose Riikosen mukaan popjournalismi on vaikeuksissa. Antti Majanderin mukaan terävä kritiikki edustaa uhanalaista kirjallisuusmaailmaa – sellaista, jossa ”ei risteillä taatuissa viiden tai vähintään neljän tähden maisemissa”.

  • Miksi popjournalismi ja kritiikki on kriisissä?
  • Mihin kriittistä kulttuurijournalismia ja kritiikkejä teidän mielestänne tarvitaan?

Saara Aallon mukaan suomalainen media liioittelee lähinnä negatiivisia asioita ja kansainvälisen median yltiöpositiivisuus on sille ongelmana. Toimittaja Juuso Määttäsen mukaan taas ”Median tehtävä on nimenomaan toimia puolueettomana välineenä, joka voi myös kritisoida suosittuakin artistia, jos kokevat siihen olevan tarvetta.” Pohtikaa yhdessä:

  • Missä menee positiivisen popjournalismin ja mainonnan raja?
  • Tulisiko suomalaisen median tukea kotimaisen artistin menestystä?
  • Miksi journalismin tulee voida olla myös kriittistä?

Artistit viestivät faneilleen yhä enemmän suoraan somen kautta eivätkä ole siksi enää samalla tapaa riippuvaisia medianäkyvyydestä.

  • Mikä ero on popjournalismilla ja artistin itsensä tekemillä somesisällöillä?
  • Entä mitä merkitystä on sillä, haastatteleeko tähteä ulkopuolinen toimittaja vai tähden kaveri?

Rumban jutussa haastatellun Maria Veitolan mukaan kiiltokuva ei kiinnosta lukijoita vaan tarvitaan samaistumispintaa ja säröä. Mitä mieltä te olette: kiinnostaako kiiltokuva?

Pienikin voi vaikuttaa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Johannes Hustadin mielipidekirjoitus Saastuttaminen pitää lopettaa ja jutelkaa yhdessä:

  • Johannes Hustad on huolissaan maapallon saastumisesta. Miksi? Mitä hän toivoo, että ihmiset tekisivät?
  • Kenelle tämä kirjoitus on teidän mielestänne kohdistettu? Ketkä Johannes haastaa toimimaan?
  • Kuinka tehokas Johanneksen teksti mielestänne on?
  • ”Olen vielä pieni”, Johannes Hustad aloittaa tekstinsä. Mihin kaikkeen pienikin voi vaikuttaa?

Johannes esittää tekstissään useita konkreettisia tapoja, miten maapallon saastumista voisi vähentää. Valitkaa pienryhmissä yksi Johanneksen ehdotuksista ja miettikää, miten te voisitte edistää tätä asiaa. Esimerkiksi miten voisitte vähentää muovinkulutusta, edistää roskien lajittelemista tai vähentää sähkön käyttöä?

Tehkää halutessanne omat kannanotot jostakin teille tärkeästi aiheesta. Kertokaa Johanneksen tapaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia tai haastakaa toimimaan. Lähettäkää tekstit lähilehteenne. Voitte julkaista ne myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Lintubongarin juhlaa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Kevät on lintubongareiden odotuksen aikaa. Tutustu jo saapuneisiin muuttolintuihin ja lintubongareiden tunnelmiin Kymen Sanomien jutun avulla: Lintuharrastajat odottavat lämmintä säätä kuin muumit ensimmäistä kevätpäivää — Laulujoutsenet kilpailevat jo parhaista pesäpaikoista Etelä-Kymenlaaksossa ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Milloin ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Suomeen?
  • Miksi laulujoutsenet saapuvat Suomeen niin aikaisin? Miten ne selviävät, kun ravintoa on vain vähän?
  • Miksi lintuharrastajat ovat keväällä hermostuneita?

Valitkaa tarkasteltavaksi yksi Suomeen muuttava muuttolintu ja perehtykää siihen, mistä se saapuu tänne ja milloin. Koittakaa bongata kevään aikana tämä lintu.

Vinkki: Karjalaisen lintuvisa on jälleen käynnissä. Tiedätkö sinä, mikä on kuvan valkoinen lintu? Tutustu visaan täällä.

Tutustutaan vaalikoneisiin

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Eduskuntavaalit lähestyvät. Monet mediat ovat jo julkaisseet vaalikoneensa. Yhteensä suomalaiset tiedotusvälineet julkaisevat huhtikuun eduskuntavaaleihin noin 20 vaalikonetta (ks. Suomen Lehdistö 2/2019 Vaalien pikku apurit).

Lukekaa Tamperelaisen juttu ”Jos vaalikoneita ei olisi, nousisi iso äläkkä” – Tutkimus: Vaalikoneiden merkitys on kasvussa sekä pääkirjoitus Vaalikone yhä tärkeämpi ja Kansan Uutisten juttu Lähes puolet nuorista hakee ehdokkaansa vaalikoneista.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mihin vaalikoneita tarvitaan? Mitä hyötyä niistä on äänestäjälle? Entä ehdokkaalle?
  • Tamperelaisen päätoimittajan mukaan vaalikoneet ovat Suomessa ennen kaikkea uutismedian projekti. Lehtori Sami Borgin mukaan muissa maissa vaalikoneet eivät ole median tuottamia vaan akateemisia hankkeita. Miksi suomalaiset tiedotusvälineet tuottavat vaalikoneita? Mitä hyötyä niistä on medialle?
  • Vaalikoneilla on merkitystä erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Miksi erityisesti nuoret äänestäjät käyttävät vaalikoneita?

2. Sanomalehtiviikolla julkaistun Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten mielestä tulevalla vaalikaudella tulisi keskittyä ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, koulutuksen kehittämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Pohtikaa aluksi pienryhmässä: Mihin aiheisiin teidän mielestänne päättäjien tulisi tulevalla vaalikaudella keskittyä? Mitä muutoksia olisi tärkeintä saada aikaiseksi?

Valitkaa testattavaksi kaksi vaalikonetta. Millaiset teemat koneissa korostuvat? Onko mukana niitä teemoja, jotka te koette tärkeimpinä? Entä näkyykö niissä nuorten elämää lähellä olevat aiheet?

Tehkää vähintään yksi uusi vaalikonekysymys, joka koskee jotakin teille tärkeää teemaa. Miettikää tarkasti kysymyksen muotoilu ja vastausvaihtoehdot.

Miksi hallitus erosi?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikko oli politiikassa isojen uutisten aikaa: hallitus erosi soteuudistuksen kariutumisen vuoksi, kun vaaleihin on aikaa reilu kuukausi.

1. Tutki, millaisia kannanottoja hallituksen eroon liittyen on julkaisu eri puolueiden äänenkannattajissa. Lue seuraavat jutut:

a. Tarkastele, millainen kuva teksteistä välittyy hallituksen eroamisesta, soteuudistuksen kaatumisesta ja Juha Sipilän toiminnasta.
b. Teksteissä on käytetty melko värikästä kieltä. Poimi kustakin tekstistä muutama kohosteinen sana ja arvioi, miksi kirjoittaja käyttää juuri tätä sanaa.
c.  Millaisia vastakkainasetteluja teksteissä luodaan? Entä millaisia sankareita, uhreja ja syyllisiä teksteissä on?

2. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Keskustalaiset riehaantuivat Juha Sipilän poliittisesta silmänkääntötempusta
–    Marko Junkkarin mukaan ”erotemppu oli keskustan kannalta taitava”. Miksi?
–    Tekikö Sipilä teidän mielestänne oikean päätöksen hakiessaan hallituksen eroa?

Kuvan voimaa

Vauhdin hurmaa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
monilukutaito

arhaillaan vietetään koulujen hiihtolomakautta, ja lehdissä julkaistaan juttuja monenlaisista talvisista riennoista. Tutkikaa seuraavien mäenlaskua käsittelevien juttujen yhteydessä julkaistuja kuvia:

Jutelkaa yhdessä:
–    Mitä kuvassa tapahtuu?
–    Onko kuvassa joku ihminen? Millaisissa tunnelmissa hän on?
–    Näkyykö kuvassa laskemisen vauhti?
–    Jääkö kuvan ulkopuolelle jotain sellaista, mitä olisit tahtonut nähdä?

Tutkikaa vielä, millaisia kuvia talvisista puuhista löytyy teidän omasta lähilehdestänne (printti- tai verkkolehti). Koittakaa löytää kolme kuvaa ja valitkaa niistä oma suosikkinne.

Vinkki: Menkää pulkkamäkeen ja tehkää omat kuvareportaasit. Voitte julkaista ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Tuuletuksia ja suuria pettymyksiä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, liikunta
Aiheet
monilukutaito

Parhaillaan Itävallan Seefeldissä on käynnissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailut.

Millaisia urheilukuvia hiihdon MM-kisoista on eri lehdissä julkaistu? Etsikää kuva, jossa:
a. Välittyy vahvasti jokin tunne – vaikkapa pettymys, riemu tai yllätys
b. Välittyy hiihdon vauhti.
c. Välittyy yleisön tunnelmat.

Vuoden urheilukuvan 2015 ottanut Laura Oja kuvaa kuvajournalismikilpailun haastattelussa urheilukuvaamista seuraavasti: Valokuva on hetkien taidetta. Urheilussa nämä hetket ovat usein lyhyitä ja nopeita. Molari on maassa, pallo verkossa ja yleisö seisaaltaan sekunneissa. Tähän liittyy Ojan mukaan myös urheilukuvauksen vaikeus. ”Siinä pitää olla tosi nopea. Ja siinä pitäisi olla lajituntemusta sen verran, että pystyy ennakoimaan, että mitä tapahtuu milloinkin.”

Tarkastelkaa yhtä aiemmin valitsemaanne kuvaa tarkemmin ja pohtikaa:
a. Millaista ennakointia kuvan ottaminen on vaatinut kuvaajalta?
b. Millaisia riskejä kuvan epäonnistumiselle tilanteessa olisi voinut olla?
c. Millaista lajituntemusta hiihdon kuvaaminen vaatii?

Kuva ottaa kantaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valokuvan taustalla on aina monenlaisia valintoja, ajattelua ja rajaamista. Se ei siis vain neutraalisti esitä tai dokumentoi ympäristöä, asioita tai ihmisiä.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Miten kuvan välityksellä voi ottaa kantaa?
  • Onko uutiskuva aina neutraali vai voiko se ottaa kantaa?

Valitse tarkastelun kohteeksi jokin seuraavista ajankohtaisista teemoista. Halutessasi voit valita myös jonkin muun sinua kiinnostavan teeman.
a. Ilmastonmuutos
b. Vanhustenhoito
c. Maahanmuutto

Tarkastele, millaisia kuvia teemaa käsittelevien juttujen yhteydessä on julkaistu. Rajaa tarkastelusi 1–3 uutismediaan ja noin kuukauden aikaraamiin.

Valitse 5–10 mielestäsi kiinnostavinta kuvaa ja pohdi:

  • Millaisen viestin ilmastonmuutoksesta/vanhustenhoidosta/ maahanmuutosta nämä kuvat välittävät?
  • Kaikuuko kuvan taustalla jonkinlainen kannanotto tai viesti?

Vinkki: Valokuvataiteen museon kevään päänäyttely ”Poliittisen valokuvan festivaali 2019” esittää valokuvahankkeita, jotka käsittelevät pieniä ja suuria muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja elää. Näyttelyyn liittyy myös kouluille suunnattu Vaikuttava kuva -työpaja.

Kuvassa keskellä arki

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

Tutustukaa kuvajournalisti Markus Jokelan kuviin, joissa on keskiössä suomalainen arki, ja lukekaa kuvakoosteen lopusta löytyvä juttu, jossa kerrotaan Jokelan urasta.
Helsingin Sanomat: Mutta kiinnostavinta on arki

Keskustelkaa yhdessä:

  • Jutussa kerrotaan, että Jokela tahtoo kuvaajana keskittyä eksoottisen ja kaukaisen sijasta siihen, mikä on lähellä ja tavallista. Miksi Jokela kokee arjen niin kiinnostavana? Millaiselta suomalainen arki Jokelan kuvien perusteella näyttää?
  • Jokela sanoo jutussa halunneensa kuvata tavallisuutta humoristisesti ja twistillä, siis pienellä kierteellä. ”Valokuvan huumorin pitää olla hienovaraista. Sellaista, joka avautuu vasta, kun vähän aikaa katsoo.” Koetteko te Jokelan kuvat humoristisina? Miksi?

Malmberg ja Jokela ovat tehneet reportaaseja muun muassa suomalaisesta lauantaista sekä siitä, miten pitsasta tuli Suomen kansallisruoka. Ideoikaa kiinnostavia ääriarkisia aiheita, joista voisi tehdä kuvareportaasin. Valitkaa yksi aiheista ja tehkää suunnitelma reportaasista.

Hyvää ystävänpäivää! 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Rantapohja-lehden juttu “Ystävyys on hyvä juttu kiireen keskellä” ja Turun Sanomien gallup Mitä ystävyys merkitsee sinulle?

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä siitä, mitä ystävyys teille merkitsee ja miksi ystävät ovat niin tärkeitä.

Työskennelkää pareittain. Haastatelkaa toisianne ystävyydestä ja ystävien merkityksestä. Suunnitelkaa aluksi vähintään kaksi kysymystä. Kysykää kysymyksenne vuoron perään toisiltanne ja kirjoittakaa ylös kaverin vastaukset.

Emoji poistaa tabuja

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, terveystieto
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Forssan Lehden juttu Kuukautiset saavat älypuhelimiin oman emojin – Asiaa ajaneen Planin tavoitteena poistaa kuukautisiin liittyviä tabuja.
Jutelkaa yhdessä:

  • Kuinka paljon te käytätte viesteissänne emojeita? Mikä on teidän lempiemojinne
  • Puuttuuko joltakin teille tärkeältä asialta emoji? Millaisen emojin sinä lisäisit valikoimaan?
  • Plan-järjestö, joka ajaa muun muassa tyttöjen oikeuksia, näki oman kuukautisemojin niin tärkeänä, että se laati aiheesta vetoomuksen. Miksi asia nähtiin niin tärkeänä? Millaista vaikutusta kuukautisemojilla voi olla?   Miksi on tärkeää voida puhua kuukautisista avoimesti?

Kokeilkaa kirjoittaa uutinen emojeilla. Valitkaa yksi ajankohtainen uutinen ja muuttakaa se emojeiksi. Anna emojiuutinen luettavaksi parillesi. Osaako hän tulkita, mitä siinä sanotaan?

Kiillotettu versio itsestä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, terveystieto, psykologia
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Valokuvaaja otti kasvokuvat teineistä ja antoi heidän muokata sitten kasvonsa ”somekelpoisiksi” – tuloksista näkyy kiistatta somen vääristävyys nuorille.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä mieltä olette nuorten tekemistä muokkauksista? Yllättikö jokin? Kuinka paljon te muokkaatte kuvia ennen niiden julkaisemista somessa?
  • Jutussa kerrotaan, että enemmistö projektiin osallistuneista mallista piti enemmän alkuperäisestä kuvasta, jota ei oltu muokattu. Oletetut kauneusihanteet poikkeisivat siis siitä, mitä itse piti kauniina.  Millaisia paineita somen kauneusihanteet voivat aiheuttaa? Miten niitä vastaan voisi taistella?
  • Valokuvaaja Rankin sanoo jutun lopussa: ”Jos voit olla hivenen ’kiillotetumpi’ versio itsestäsi, kuinka vaikeaksi muodostuukaan itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on?” Pohtikaa yhdessä, millaisia vaikutuksia minäkuvaan ja itsetuntoon kuvien muokkaamisella voi olla.

Vinkki: Kuinka paljon uutiskuvia on eettistä käsitellä? Katsokaa Missä kulkevat median rajat? -oppimateriaalin videolta valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläisen vastaus.

Naiset esiin lehdissä!

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Suomen Lehdistön juttu Naisia alimmillaan viidennes – sukupuolten tasa-arvo mediassa on heikkoa sekä pääkirjoitus Naiset esiin lehdissä – montako naista jutuissa esiintyy, ja missä roolissa he ovat?

  • Naisten osuus on jumiutunut sekä suomalaisissa että pohjoismaisissa medioissa noin kolmannekseen. Suomen Lehdistön printtilehden (1/2019) jutussa tutkija Maria Edström kertoo, että naisten osuus mediassa on pysynyt melko samana 1980-luvulta lähtien.  Pohtikaa yhdessä eri näkökulmista, millaisia syitä ja selityksiä tämän asian taustalta on löydettävissä.
  • Kuinka suuri vastuu tasa-arvosta medialla teidän mielestänne on?
  • Miten median tasa-arvoisuutta voisi kehittää?

Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Kuinka paljon naiset saavat palstatilaa miehiin verrattuna? Millaisten aiheiden yhteydessä heitä haastatellaan ja millaisissa rooleissa? Tee halutessasi myös samanlainen tarkastelu saman median mainossisältöihin. Mitä eroja löydät?

Valitse tarkempaan tarkasteluun yksi juttu, jossa on haastateltu vain miehiä. Mieti juttuun vaihtoehtoiset naishaastateltavat.

Toimittajan saappaissa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Tällä viikolla monet luokat käyvät vierailulla toimituksissa ja toimittajat vierailevat kouluissa ja päiväkodeissa.

Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja kävi vierailulla Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun ykkösluokalla. Lukekaa vierailusta kertova juttu ja katsokaa video: Ykkösluokkalaiset esittivät tiukkoja kysymyksiä: Mitenkäs ne emännän kanat voi ja puhuuko lehti totta?

Määritelkää videon katsomisen jälkeen yhdessä jutellen, mikä on sanomalehti ja mikä on uutinen. Pohtikaa lisäksi, millaisia juttuja te tahtoisitte lukea lehdestä.

Kokeilkaa haastattelemista samaan tapaan kuin Maaseudun Tulevaisuuden videolla. Työskennelkää pareittain. Toinen teistä on toimittaja ja toinen haastateltava. Haastateltava valitsee itselleen jonkin roolin – voit olla vaikkapa maanviljelijä, presidentti, meteorologi, lumenpudottaja tai skeittari. Toimittaja kysyy haastateltavalta muutaman kysymyksen. Vaihtakaa lopuksi rooleja.

Vinkki: Alman koulumaailman alakoululaisten tehtäväpaketista löytyy kivoja vinkkejä sanomalehden tutkimiseen.

Mitä toimituksessa tapahtuu?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehtiviikon kunniaksi moni lehti avaa lukijoilleen sitä, miten lehti valmistuu. Jakautukaa ryhmiin ja tutustukaa siihen, mitä toimituksissa tapahtuu.

Teema 1: Miten uutisia tehdään? 
Katsokaa Hesarin Lasten Uutisten video Miten uutisia tehdään? – Näin sanomalehti valmistuu Helsingin Sanomien toimituksessa ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mistä juttuideoita voi löytää?
  • Miksi toimittajan on tärkeää olla kiinnostunut ympäröivistä asioista?
  • Mitä samaa on uutisen kirjoittamisessa ja palapelin kokoamisessa?

Teema 2: Matka aamuun
Katsokaa Matka aamuun -video Aamulehden sivuilta. Videossa kerrotaan, miten uutismedian päivä ja työ toimituksessa sujuu verkkouutisesta postilaatikolle asti.

  • Milloin Aamulehden päivä alkaa ja milloin se loppuu? Mitä kaikkea päivään mahtuu?
  • Keitä median tekemiseen tarvitaan? Tehkää listaus ammateista, jotka mainitaan videolla.
  • Valitkaa listalta ammatti, joka kiinnostaa teitä eniten. Etsikää lisätietoja siitä, mitä tämän ammatin työnkuvaan kuuluu.

Vinkki: Lapin Kansa kutsuu Sanomalehtiviikon kunniaksi lapset ja nuoret kysymään mitä tahansa, mitä haluaisit tietää lehden tekemisestä. Kysymyksiä toivotaan erityisesti lappilaisilta koululuokilta. Lapin Kansan tekijät vastaavat kysymyksiin podcasteissa, joita tehdään Sanomalehtiviikolla. Podcastit ovat kuunneltavissa myös myöhemmin.

Mihin sinä tahdot vaikuttaa?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Etelä-Saimaan pääkirjoitus: Nuori, ota tilasi mediassa – Älä luovuta yhteiskunnallista keskustelua keski-ikäisille ja tutustukaa Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen tuloksiin tarkemmin täällä.

Työskennelkää pienryhmissä ja keskustelkaa yhdessä:

1. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäiset nuoret tahtoisivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä enemmän. Kuinka paljon teillä on mielestänne mahdollisuuksia vaikuttaa:

  • omaan arkeenne ja kouluun liittyviin asioihin?
  • oman kuntanne asioihin?
  • yhteiskunnallisiin ja globaaleihin asioihin laajemmin?

2. 90 prosenttia yläkouluikäisistä on Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että päättäjien olisi tärkeää kuulla nuoria, mutta vain harva on sitä mieltä, että nuoria kuullaan nyt hyvin. Miettikää vähintään yksi konkreettinen keino, jonka avulla nuorten kuulemista päätöksenteossa voisi kehittää.

3. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisille olisi erityisen tärkeää päästä vaikuttamaan globaaleihin asioihin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. He näkevät ympäristöasiat myös tulevan vaalikauden tärkeimpänä teemana.

  • Tänä keväänä valitaan uusi eduskunta ja hallitus. Mihin asioihin teidän mielestänne tulevalla vaalikaudella tulisi keskittyä?
  • Kuullaanko ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa riittävästi nuoria? Ottavatko poliitikot ja muut päättäjät ilmastonmuutoksen tarpeeksi tosissaan?

4. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimukseen vastanneet nuoret ovat sitä mieltä, että nuorten näkemyksiä kuullaan medioissa melko huonosti. Valitse yksi seuraavista:

a. Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Kuinka paljon nuoria jutuissa esiintyy, millaisten aiheiden yhteydessä ja millaisissa rooleissa?

b. Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Valitse jokin aihe ja pohdi, millaista lisäarvoa juttuun olisi tuonut, jos siinä olisi haastateltu myös jotakuta nuorta.

c. Lue juttu Etelä-Suomen Sanomista: Nuori, anna äänesi kuulua – sanomalehtiviikko kutsuu nuoria viestimään ja vaikuttamaan Jutussa kerrotaan, että nuoret ovat aliedustettuja lehtien mielipidesivuilla ja aktiivisimpia ovat keski-ikäiset miehet. Miten nuoria voisi innostaa ottamaan kantaa mielipidesivulla? Kuinka suuri vaikutus mielipidekirjoituksella voi mielestäsi olla?  Jutussa neuvotaan ottamaan kantaa silloin, jos jokin asia ärsyttää tai kaipaa mielestäsi huomiota. Mieti jokin asia, joka tällä hetkellä ärsyttää sinua. Olisiko siinä aineksia mielipidetekstiin?

Mistä tietää, että uutinen on totta?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Avatkaa Kalevassa julkaistu kysymys–vastaus-muotoinen juttu ”Mistä tietää, että uutinen on totta? – Viestinnän professori vastaa ja kertoo myös, miksi valeuutisiin uskotaan”, mutta älkää vielä lukeko juttua. Löydätte jutun myös muista Lännen Mediaan kuuluvista medioista.

Jutussa professori Esa Väliverroselta kysytään kysymyksiä liittyen valeuutisiin, disinformaatioon ja median luotettavuuteen. Vastatkaa näihin kysymyksiin pienryhmissä keskustellen. Lukekaa oman vastauksenne jälkeen Väliverrosen vastaus. Missä asioissa olette samoilla linjoilla? Poikkeaako näkemyksenne jossakin asiassa? Mihin kysymykseen oli haastavinta vastata?

Juttuja koulusta

Juhlien aika 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Vihdin Uutisten juttu Ojakkalan koululla vietettiin Lucia-juhlaa perinteisen joulujuhlan sijaan.

  • Mitä uutta Ojakkalan koulun joulun juhlinnassa oli tänä vuonna?
  • Miksi koulussa järjestettiin joulujuhlan sijasta Lucia-juhla?
  • Rehtori Ville Kiurun mukaan juhlat ovat tärkeitä. Miksi?

Millaisia juhlia teidän koulussanne vietetään joulun alla? Millainen on teidän mielestänne hyvä joulujuhla? Millainen merkitys koulun juhlilla teidän mielestänne on?

Ryhtykää juhlareporttereiksi ja tehkää koulunne joulujuhlasta jutut Vihdin Uutisten jutun tapaan. Kannattaa kertoa juhlan tapahtumista ja haastatella järjestäjiä sekä esiintyjiä. Muistakaa myös kuvat. Voitte julkaista jutut Meidän juttu -verkkolehdessä.

Täyden kympin todistus

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Lukekaa keväällä julkaistu Aamulehden juttu Kangasalalaiskoulussa kuudesluokkalaisille jaettiin liikuttavat todistukset: numerot pelkkiä kymppejä – ”Ei ole ihmisarvon mittari, minkälaisia numeroita saa”

  • Miksi Kangasalan koulun kuudesluokkalaiset saivat kaikki täyden kympin todistukset?
  • Miten todistus eroaa perinteisestä todistuksesta? Millaisia asioita siinä arvioidaan?

Satakunnan Kansan jutussa Numeroita, arvosanoja ja itsearviointia: näin muodostuvat nykykoululaisten todistukset – myös vanhemmat arvioivat lapsiaan Tammelan koulun kuudesluokkalaiset kertovat, mitä todistus heille merkitsee:

  • Mitä todistus haastatelluille kuudesluokkalaisille merkitsee?
  • Haastattelussa Olivia Puurunen kertoo, että todistuksen sijasta hänelle on tärkeää se, että on itse tyytyväinen tekemiseensä. Kumpi on teidän mielestänne tärkeämpää, arvio todistuksessa vai se, onko itse tyytyväinen tekemiseensä?
Unelmakoulun todistuksen laatinut Anna Karjula kertoo Aamulehden jutussa, että todistuksen taustalla on toive siitä, ettei yksikään lapsi kuvittelisi olevansa vitosen arvoinen, jos todistuksessa on vitosia. Mitä hyötyä numeroarvioinnista on? Entä millaisia ongelmia siinä voi olla? Millainen olisi sinun unelmiesi todistus?

Miksi kouluruoka ei maistu kaikille?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Iltalehden pääkirjoitus Turha hurskastella: Alle eurolla ei saa kouluruokaa, joka on kotimaista, monipuolista, ja jota kaikki haluavat syödä.

Jutun mukaan lähes joka kolmas yläkoululainen jättää kouluruuan syömättä. Ministeri Jari Leppä ehdottaa ratkaisuksi sitä, että opettaja söisi aina oppilaidensa kanssa ja että kouluihin perustettaisiin kouluruokaraadit, joissa oppilaat voisivat kertoa, mitä tahtovat syödä. Päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan kouluruokakeskustelu pitäisi aloittaa rahasta.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi niin moni yläkoululainen jättää kouluruuan syömättä?
  • Kuinka tärkeää teille on, että koulussa tarjotaan ruokaa?
  • Mitä mieltä olette Lepän ja Yläjärven ehdotuksista? Saataisiinko näillä keinoilla kouluruuan suosio nousuun?

Iltalehti kysyy , miksi jätät kouluruuan syömättä ja millaista kouluruokaa haluaisit syödä. Kertokaa kantanne kyselyssä.

Stressiä ja suorituspaineita

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Lännen Median juttu Turun Sanomista Kiire ja suorituspaineet uuvuttavat lapsia ja nuoria – asiantuntijat penäävät lisää lepoa ja vaatimusten vähentämistä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Helsingin  Yliopston Gaps-tutkimuksessa selvisi, että lukiolaisista stressaantuneita on 45 prosenttia ja innostuneita 37 prosenttia.  Mistä tämä kertoo?
  • Miksi niin monet nuoret uupuvat? Miksi erityisesti tytöt ovat vaarassa uupua?
  • Jutun mukaan uupuminen voi olla seurausta muun muassa kovista koulutavoitteista, suuresta harrastusmäärästä sekä paineesta olla jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Uuvuttaako koulu, harrastukset tai some sinua?
  • Voiko stressaantuneena tai uupuneena oppia?
  • Jutussa kerrotaan, että ratkaisuja olisi kehitettävä niin kouluissa, kodeissa kuin yhteiskunnan tasoilla. Millä tavalla uupumista voi estää? Kuinka paljon on mahdollista vaikuttaa yksilötasolla ja kuinka paljon kiinni rakenteista (esimerkiksi opintojen vaatimukset)?

Pohdi omaa arkeasi päivä- ja viikkotasolla? Mikä arjessasi on kuormittavinta? Entä mikä palauttaa parhaiten? Onko sinulla päivittäin riittävästi kiireetöntä ja huoletonta aikaa?  Pian alkaa joululoma. Millä tavalla sinä aiot ladata akkuja ja palautua syksyn urakasta?

Mielipide esiin gallupissa tai kyselyssä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

 

Lukija voi saada julki oman mielipiteensä lehdessä monella eri tavalla. Lehdissä on omat sivut lukijoiden mielipidekirjoituksille, monissa lehdissä julkaistaan lukijoiden tekstareita ja nettijuttujen lopussa on usein mahdollisuus jutun kommentoinnille.

Lehdissä julkaistaan myös gallupeja ja kyselyitä, joissa kysytään ihmisten mielipiteitä johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Tutustukaa johonkin gallupiin tai kyselyyn. Voitte etsiä sellaisen lähilehdestänne tai valita jonkin seuraavista:

Kokeilkaa oman videogallupin tekemistä. Työskennelkää pareittain ja miettikää jokin kiinnostava kysymys, josta tahtoisitte kuulla ihmisten mielipiteitä. Lähtekää sitten kierrokselle ja kysykää joko koulussanne tai kotonanne vähintään kolmen ihmisen mielipiteet. Esittäkää ensin kysymys ja kuunnelkaa haastateltavan vastaus. Videoikaa haastattelunne.

Vinkki: Voitte julkaista videogallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

 

Kanta kuuluviin mielipidekirjoituksessa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehdissä julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia, joissa voi ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen tai itselle tärkeään aiheeseen. Tutustu lähilehdessäsi julkaistuihin mielipideteksteihin. Millaisia aiheita teksteissä käsitellään? Mikä teema puhuttaa nyt erityisesti?

Helsingin Sanomissa on viime aikoina kirjoitettu siitä, pitäisikö kouluissa käyttää nykyistä vähemmän digilaitteita (ks. esim. Henrik Järven teksti Miksei koulu voisi olla se ainoa digivapaa vyöhyke lasten elämässä?) sekä siitä, kestääkö kaamosta ilman matkaa kaukomaille (ks. esim. Johanna Heikkilän teksti Suomessa pysyy järjissään marraskuussa – Kaukomatkailu ei auta kestämään kaamosta, sillä sen vaikutus on päinvastainen).

Tee oma mielipidekirjoitus. Valitse ensin yksi seuraavista:

  1. Valitse yksi lähilehtesi mielipidekirjoituksissa esillä oleva teema ja kirjoita siihen kommentti omasta näkökulmastasi.
  2. Ota kantaa koulujen digilaitteisiin tai kaukomaille matkaamiseen jatkaen Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua.
  3. Ota kantaa johonkin sinulle tärkeään aiheeseen. Mieti huolella aihe ja se, mitä tahdot siitä sanoa.

Kirjoita lyhyt mielipideteksti, jossa kerrot kantasi ja perustelet sen napakasti. Halutessasi voit kertoa kannanottosi myös videolla.

Voit lähettää tekstisi lähilehteen tai vaikkapa Helsingin Sanomiin (ks. ohjeet täältä). Voit julkaista sen halutessasi myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Pääkirjoituksessa kuuluu lehden kanta

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Pohtikaa aluksi yhdessä: Mikä on pääkirjoitus? Missä pääkirjoituksia julkaistaan? Mikä on niiden tarkoitus?

Lehdissä julkaistaan monenlaisia kantaaottavia tekstejä – lukija voi ottaa kantaa vaikkapa kirjoittamalla mielipidetekstin tai kommentoimalla verkkojuttua. Toimittaja taas voi kirjoittaa kolumnin tai kommentin. Pääkirjoitus on erityinen kantaaottava teksti siksi, että se kertoo lehden – ei yksittäisen toimittajan tai lukijan – näkemyksen johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.

Esimerkiksi Iltalehti kertoo pääkirjoituksestaan: ”Iltalehti julkaisee pääkirjoituksen verkossa joka päivä. Pääkirjoitus ottaa kantaa päivän tärkeimpiin aiheisiin. Osallistu keskusteluun!”

Helsingin Sanomien mukaan: ”Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.”

Tutki, millaisia nuoriin liittyviä teemoja suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa on käsitelty viimeisen vuoden aikana. Tee Google-haku vuoden rajauksella (aikarajauksen saat määriteltyä kohdasta ”työkalut”), ja laita hakusanoiksi esimerkiksi ”nuoret” ja ”pääkirjoitus”.  Voit myös tarkentaa hakua haluamallasi tavalla.

Millaiset teemat teksteissä korostuvat? Entä millaiset teemat jäävät syrjään? Korostuvatko positiiviset vai negatiiviset asiat?

Hyppää päätoimittajan saappaisiin. Päätä ensin, minkä lehden päätoimittajana toimit – onko kyseessä paikallislehti, aluelehti vai valtakunnallinen lehti. Valitse yksi pääkirjoituksissa syrjään jäävä nuoriin liittyvä aihe ja suunnittele pääkirjoitus.

Mikä kritiikki?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Parhaillaan on käynnissä lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille tarkoitettu kritiikkiaiheinen kirjoituskilpailu Mikä kritiikki! Suomen arvostelijain liiton järjestämän kirjoituskilpailun tarkoituksena on saada nuoret tarkastelemaan ja analysoimaan taidetta, perustelemaan näkemyksensä, innostumaan kirjoittamisesta sekä pohtimaan kritiikkiä tekstilajina.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Mihin kritiikkejä/arvosteluja tarvitaan?
  • Millainen on hyvä kritiikki?
  • Mikä on kritiikin ja mainoksen ero?
  • Kuinka paljon valtaa kriitikolla on?
  • Saako kriitikko fanittaa?

Lukekaa Kansan Uutisissa julkaistu Heikki Hellmanin haastattelu Kulttuurijournalismi kiinnittää huomiota teoksen sijasta henkilöön ja laadun sijasta ilmiöön. Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaisia muutoksia kulttuurijournalismissa on tapahtunut?
  • Onko kulttuurijournalismi kriisissä?
  • Millaista kulttuurijournalismia teidän mielestänne tarvitaan? Millaisia kulttuurijuttuja te tahdotte seurata?

Mistä tahtoisit kertoa mediassa?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta (ks. esim. Länsi-Suomi: Mistä tiedät, että uutinen on totta? – Länsi-Suomi mukana vastuullisen journalismin kampanjassa).

Vastuullinen uutisointi on moniäänistä. Siinä kuuluvat monenlaiset äänet – myös lasten ääni. Jutelkaa yhdessä: Miksi on tärkeää, että myös lapset saavat äänensä kuuluviin mediassa? Pääsevätkö lapset teidän mielestänne riittävästi ääneen esimerkiksi lehtijutuissa ja uutisissa?

Selvitä, kuinka paljon lapsia lähilehdessäsi (esimerkiksi paikallis- tai maakuntalehti) näkyy. Voit tutkia joko paperilehteä tai nettilehteä. Etsi vähintään kaksi juttua, jossa on mukana lapsia. Leikkaa talteen tai tallenna linkit juttuihin.

Tutki juttuja ja selvitä:
1. Mitä aihetta juttu käsittelee?
2. Minkä ikäiset lapset ovat mukana jutussa?
3. Onko lapsia haastateltu?
4. Ovatko he mukana myös kuvissa?

Työskennelkää pareittain. Miettikää yhdessä: Millaisesta aiheesta sinä tahtoisit kertoa mediassa? Millaisen jutun toimittaja voisi tehdä sinusta? Tehkää pareittain juttusuunnitelmat. Juttu voi käsitellä vaikkapa lempiharrastusta, koulutehtävien tekemistä tai sitä, mitkä ovat lempipuuhasi isän kanssa.

Fiksu korjaa virheensä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta. Lukekaa Somero-lehden juttu Vastuullista journalismia, jossa kerrotaan kampanjasta.

Jutussa kerrotaan: ”Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti.”

  • Miksi on tärkeää, että media tarkistaa tiedot huolellisesti?
  • Miksi on tärkeää, että virheet korjataan?

Ryhdy faktantarkistajaksi. Selaile uutisia alueesi lehdestä tai vaikkapa iltapäivälehdestä. Valitse jokin pikku-uutinen ja siitä jokin yksittäinen fakta. Selvitä kahdesta eri lähteestä, pitääkö fakta varmasti paikkansa. Voit tarkistaa faktan etsimällä tietoa luotettavista nettilähteistä, kirjasta tai vaikkapa soittamalla asiasta tietävälle.

Jutelkaa lopuksi yhdessä: Miten selvititte, pitääkö asia paikkansa? Löysittekö virheitä, jäikö jokin epäselväksi vai pitivätkö kaikki faktat paikkansa?

Median rajat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta. Kampanja on osa Julkisen sanan neuvoston 50-vuotisjuhlaa.

Keskustelkaa ensin yhdessä: Mitä tiedätte Julkisen sanan neuvostosta ja sen toiminnasta? Millaisia eettisiä ohjeita ja sääntöjä median toiminnan taustalla on?

Lukekaa Keskipohjanmaa-lehdestä kehittämispäällikkö Tiina Ojutkankaan kolumni Journalismin luotettavuus on lukijoille ja tekijöille ainut kestävä lähtökohta. Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa tarkasteltavaksi yksi seuraavista:

Teema 1. Ojutkangas kirjoittaa: ”Luotettavaa tietoa ei ole ainoastaan se, mitä kerrotaan. Myös se, mitä jätetään kertomatta, vaikuttaa juttuun ja aiheesta syntyvään käsitykseen.”

Mitä mieltä olette Ojutkankaan ajatuksesta? Kuinka suuri merkitys teidän mielestänne on sillä, mitä media jättää kertomatta? Jäävätkö jotkin näkökulmat teidän mielestänne mediassa syrjään? Entä onko mediassa joitakin tabuja tai aiheita, joista ei lainkaan kerrota?

Teema 2. Ojutkangas kirjoittaa: ”Sosiaalinen media on täynnä huuhaata, mutta on some myös luottavien medioiden tapa julkaista ja jakaa tietoa. Se tekee lukijoiden tehtävästä hankalan.”

Millaisilla keinoilla sinä tunnistat somevirrasta tai somessa jaetuista linkeistä luotettavan tiedon? Kuinka hyvin erotat luotettavat lähteet epäluotettavista? Kuinka tärkeää tiedon luotettavuus somessa sinulle on?

Teema 3. Ojutkangas kirjoittaa: ”Digitaalisessa muodossa oleva uutinen voi olla yhtä luotettava ja laadukas kuin paperille painettu. Journalismi ratkaisee, vaikka juttu olisi kerrottu videolla.”

Millaisessa muodossa sinä tahdot seurata uutisia? Vaikuttaako jutun muoto sen luotettavuuteen?

JSN on luonut juhlavuoden kunniaksi Vastuullista journalismia -sivuston, jossa kerrotaan lukijan oikeuksista.  Tutustu sivuston animaatioon, joka avaa sitä, millaisia oikeuksia sinulla on median käyttäjänä ja lukijana. Valitse yksi oikeuksista. Mitä käytännössä tarkoittaisi, jos tätä oikeutta ei olisi?

 

Ilmastonmuutos & media

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

IPCC-raportin julkaisun myötä ilmastonmuutos on ollut iso ja näkyvä teema mediassa. Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Lupaamme lihaa, autoja ja turvetta.

Lue myös Helsingin Sanomissa julkaistu Marianna Juvanin mielipidekirjoitus Me nuoret olemme kauhuissamme siitä, etteivät aikuiset päättäjät ota ilmastonmuutosta tosissaan.

Vihreä Lanka haastaa #entäsilmasto-kampanjalla toimittajia ottamaan ilmastokysymyksen huomioon kaikissa jutuissa samaan tapaan kuin talousaiheet huomioidaan isossa osassa jutuissa (ks. Vihreä Lanka: Ilmasto muuttaa yhteiskuntaa – media vaarassa jäädä jälkeen)

Keskustelkaa yhdessä:

  • Ottavatko poliitikot ja muut päättäjät ilmastonmuutoksen riittävän tosissaan?
  • Kuullaanko tässä riittävästi nuoria?
  • Käsitelläänkö aihetta riittävästi mediassa?
  • Pitäisikö ilmastonmuutos teidän mielestänne ottaa huomioon mediassa ns. jokaisessa jutussa niin kuin Vihreässä Langassa ehdotetaan?

Pohtikaa, millaiselta näyttäisi media, joka huomioisi ilmastonmuutoksen kaikissa jutuissa. Selailkaa juttuja jonkin lehden sivuilta – valitkaa yksi aihe ja miettikää, miten aiheen käsittely muuttuisi, jos mukana olisi ilmastoteema.

Ihanat eläinkuvat 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Parhaillaan on käynnissä eläinten viikko. Viikon kunniaksi sanomalehti Kaleva toivoo lukijoiltaan lemmikkikuvia. Lukekaa juttu: Lukijoiden karvakaverit ovat aarteita – lähetä kuva lemmikistäsi Eläinten viikon kunniaksi

  • Millaiset lukijoiden lähettämät kuvat ovat Kalevan sivuilla kaikkein tykätyimpiä?
  • Miksi lehdet julkaisevat lukijoiden kuvia?
  • Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun ottama kuva julkaistaisiin lehdessä?
  • Mikä ero on lukijan lähettämällä kuvalla ja uutiskuvalla?

Selvittäkää, julkaistaanko teidän alueenne lehdessä lukijoiden kuvia. Ottakaa kuva jostakin teille tärkeästä eläimestä ja lähettäkää se eläintenviikon kunniaksi lähilehteenne. Voitte julkaista kuvat myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Tubeuutiset

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Juttele aluksi parin kanssa: Millaisia uutisia sinä seuraat ja mistä? Millaiset uutisaiheet kiinnostavat sinua?

Nuorten tapa käyttää mediaa poikkeaa monin tavoin aikuisten mediankäytöstä. Nuorille sosiaalinen media ja YouTube ovat tärkeitä uutislähteitä.

Lukekaa seuraavat jutut:

Roni Back sanoo  ”Monet nuoret eivät oikein seuraa mitään muita uutismedioita, kun minua, joka on todella pelottavaa, koska minä tuotan kaikki uutiset itse.”

  • Seuraatko sinä jotakuta tubettajaa?
  • Onko YouTube sinulle uutisten lähde?
  • Lappeenrannan steinerkoululaisten mukaan tubettajat kertovat lapsia ja nuoria kiinnostavista asioista helposti lähestyttävällä tavalla. Oletko samaa mieltä?
  • Miten YouTuben uutiset ja vaikkapa sanomalehdessä julkaistut uutiset eroavat toisistaan?
  • Kannattaisiko myös aikuisten seurata tubettajia?

Millaisia uutisia sinä tahtoisit seurata? Millaisia aiheita ne käsittelisivät – tahdotko kuulla tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, seurata viihdettä tai kuulla oman kylän kuulumisia? Entä millaisessa muodossa tahdot seurata uutisia? Julkaistaisiinko uutiset paperilehtenä, tubevideoina, somepostauksina vai vaikkapa sarjakuvana tai pelinä?  Ideoi unelmiesi uutiset.

 

Kuuntele lehteä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lue Lapin Kansassa julkaistu verkkotuottaja Eero Leppäsen kolumni: Nyt pitää pitää ääntä, oletko jo kuunnellut sanomalehteä?

  • Leppäsen mukaan termi sanomalehti on vanhanaikainen. Miksi? Miten sinä määrittelisit, mikä on sanomalehti? Voiko sanomalehdessä julkaista myös videoita tai ääntä?
  • Oletko sinä kuunnellut podcasteja?
  • Podcastit ovat Leppäsen mukaan maailmanlaajuisesti suuri trendi. Miksi sisältöjen kuuntelemisen suosio kasvaa?

Vinkki: Mikä on podcast? Tutustu Aamulehden jutun avulla: Joko olet kuunnellut podcasteja? – Tässä yhdeksän kovaa kuunteluvinkkiä

Missä muodossa sinä tahdot kuluttaa uutisia ja muita mediasisältöjä? Kuunteletko, katseletko videoita vai luetko juttuja? Millaisiin tilanteisiin ja aiheisiin sopii kuuntelu, millaisiin videoiden katselu ja mihin lukeminen?
Valitse jokin sinua kiinnostava muoto (video, audio, kirjoitettu teksti tai vaikkapa kuva tai peli/testi). Pohdi, millaisten uutisaiheiden käsittelyyn tämä muoto sopii ja millaisten ei. Mitkä ovat muodon vahvuudet? Entä heikkoudet – mitä sen avulla ei pysty esittämään?

Taidetta vai journalismia?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Useat suomalaismediat saivat palkintoja kansainvälisessä The Best of Scandinavian News Design 2018 -kilpailussa (ks. Suomen Lehdistö: Helsingin Sanomat ja Sunnuntaisuomalainen palkittiin ulkoasusta).

Tutustu kisassa palkittuun Helsingin Sanomien Art of Journalism kampanjaan, joka tuo esiin journalismin merkitystä taiteen keinoin. Pohtikaa yhdessä: Mitä kuvataiteen, mitä journalismin ja mitä mainonnan piirteitä kampanjassa on?

Tutustukaa halutessanne myös  Musta laatikko -esityksiin, joissa yhdistetään journalismin ja teatterin keinoja.

Kuinka tärkeää teidän mielestänne on, että journalismia tehdään uudenlaisissa muodoissa?  Keksittekö joitakin muita kokeiluja, teoksia tai juttuja, jotka liikkuvat taiteen ja journalismin rajalla?

Leikitelkää itse taiteen ja journalismin rajamailla:

1. Tehkää sanomalehti- tai kollaasiruno jonkin uutisen pohjalta.
2. Valitkaa jokin kiinnostava uutinen ja dramatisoikaa sen pohjalta lyhyt näytelmäkohtaus.
3. Valitse jokin pinnalla oleva yhteiskunnallinen puheenaihe (esimerkiksi sote-uudistus, ilmastonmuutos, brexit tai Syyrian kriisi). Etsi aihetta käsitteleviä uutisia ja muita juttuja eri medioiden sivuilta. Poimi jutuista yksittäisiä sanoja ja kuvista yksityiskohtia ja luo niistä taiteellinen mediakriittinen kollaasi, joka ottaa kantaa puheenaiheeseen sekä siihen, miten media sitä käsittelee.

Pohtikaa lopuksi, ovatko tuotoksenne taidetta vai journalismia – vaiko molempia ja millä perusteella.

 

Ympäristöagentti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Kolmevuotias Toivo Rintala on päiväkotinsa ympäristöagentti. Hän on tarkka muun muassa siitä, että valot sammutetaan huoneista, joissa ei oleskella, että jätteet lajitellaan ja roskat kerätään. Hän sai Järvenpään kaupungin Pikkujärkevä-kunniakirjan tunnustukseksi esimerkillisestä toiminnastaan.

Tutustu Toivo Rintalan toimintaan ympäristöagenttina seuraavien juttujen avulla:

Jutelkaa yhdessä:

    • Miksi Toivo Rintala tahtoo pitää huolta ympäristöstään esimerkiksi keräämällä roskia?
    • Miksi jotkut roskaavat?
    • Unohdatko sinä koskaan kerätä omia roskiasi?
    • Miten ihmiset saisi pitämään paremmin huolta ympäristöstään?

Suunnitelkaa jokin konreettinen ympäristöteko ja toteuttakaa se päiväkodissanne tai koulussanne.  

 

Konkreettista vaikuttamista

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Limingassa asuva Ossi Pudas teki aloitteen crossiradasta: Katsokaa Ossi Pudaksen haastattelu Iltalehden sivulta Tutustukaa myös Rantalakeus-lehden juttuun Näinkin voi tehdä: Limingassa kunta järjesti nuorisolle mahdollisuuden crossimopoiluun.

    • Millaisen muutoksen Ossi tahtoi saada aikaiseksi?
    • Miksi hän päätti ottaa suoraan yhteyttä kunnanjohtajaan?
    • Millä tavalla kunnanjohtaja reagoi Ossin ehdotukseen?
    • Millainen lopputulos aloitteella oli?
    • Ajetaanko teidän kunnassanne riittävästi lasten ja nuorten asiaa? Pääseekö myös teidän ääni riittävästi kuuluviin?

 

Työskennelkää pienryhmissä:

  1. Jutelkaa ensin yhdessä siitä, millaisia asioita kukin teistä toivoisi kotikuntaanne. Jos teillä olisi mahdollista valita yksi asia, jonka muuttaisitte kotikunnassanne, mikä se olisi? Puuttuuko esimerkiksi keskustasta jokin palvelu? Kohtaavatko eri-ikäiset ihmiset riittävästi toisiaan? Tahtoisitteko lähimetsän kiipeilypuiston, kokkikerhon varhaisnuorille tai vaikkapa skeittirampin teidän kaupunginosaan.
  2. Valitkaa yhteisesti yksi asia, johon tahdotte vaikuttaa.
  3. Tiedättekö, kuka on kuntanne kunnanjohtaja? Jos ette, ottakaa selvää.
  4. Esittäkää aloitteenne kuntanne johtajalle. Pohtikaa, miten tahdotte häntä lähestyä (esim. whatsupp, sähköposti tai vierailu kunnantalolla).

VINKKI: Tutustukaa myös toiseen nuoreen vaikuttajaan, Greta Thunbergiin: 

 

Girls Takeover

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Parin viikon päästä Kansainvälisenä tyttöjen päivänä (11.10.) vietetään Girls takeover -tempausta, joka nostaa päiväksi tytöt poliittisten ja yhteiskunnallisten päättäjien rooliin.
Viime vuoden tempauksessa raisiolainen Katariina Räikkönen, 16, vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina. Lue juttu Turun Seutusanomista Planin Girls Takeover -tempaus vei raisiolaisen Katariina Räikkösen eduskuntaan

  • Miksi Girls Takeover -tempauksessa tahdotaan nostaa tytöt yhteiskunnallisten ja taloudellisten päättäjien roolin?
  • Millaisiin asioihin Katariina Räikkönen pystyi päivän aikana vaikuttamaan?
  • Jos sinä saisit olla päivän jonkun johtajan saappaissa, minkä tehtävän valitsisit ja miksi? Mihin tahtoisit vaikuttaa?

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista:

  1.  Lukekaa Planin sivuilta listaus ”Miksi puhumme tyttöjen päätösvallasta?”. Valitse joku johtoasemassa oleva nainen ja selvitä, millainen hänen polkunsa johtajaksi on ollut.
  2. Selvitä, millaisissa tehtävissä tytöt eri puolilla maailmaa ovat olleet Girls Takeover -tempauksessa. Millaista vaikutusta tällä on ollut?

Kirjoittaen vai tubettaen?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Parhaillaan on käynnissä #lukuliike, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten lukuintoa ja -taitoa. 


Ronja Salmi kirjoittaa: ”Ehkä moni potentiaalisesti lahjakas kirjoittaja onkin aloittanut tube-harrastuksen tai vastaavan. – – Nuorten kirjoittajien puute näkyy myös lukevissa nuorissa. Kun lukeminen jää, ei tule tarvetta ryhtyä kirjoittajaksikaan.”

  • Kuinka suuri ”kynnys kirjaan” sinun kohdallasi on? Ovatko kirjat sinun juttusi? Voisivatko olla?

Ronja Salmi kirjoittaa samaistuttavuuden tärkeydestä: ”On jotain erityistä kun ihminen kertoo omastaan”.

  • Koetko, että kirjailijan iällä on vaikutusta teoksen kiinnostavuuteen?
  • Kuinka samaistuttavia hahmoja lukemissasi kirjoissa on ollut?

Ronja Salmen mukaan 17-vuotiasta esikoiskirjailijaa ei enää tänä päivänä synny.

  • Oletko samaa mieltä?
  • Onko tubettaminen syrjäyttänyt kirjoittamisen?
  • Mitä sinä valitsisit – tubettamisen, kirjoittamisen vai jotain ihan muuta? Mikä on sinulle omin tapa ilmaista itseäsi, tuoda esiin näkemyksiäsi ja vaikuttaa?

 

Lukumummi innostaa lukemaan

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa Lohjalaiseen lukumummi-Anneliin Länsi-Uusimaan jutun  avulla: Lukumummit tukevat lasten lukutaitoa – toista vuotta Lohjalla.

  • Mitä lukumummi tekee?
  • Mihin lukumummeja tarvitaan?
  • Mikä on teidän mielestänne parasta lukutuokioissa jonkun aikuisen kanssa?

Meidän juttu -verkkolehteen toivotaan lukutaitopäivän kunniaksi kirjavinkkauksia. Tutustu jo julkaistuun kirjavinkkauksiin täällä.

Mistä kirjasta sinä olet juuri nyt innostunut? Minkä tarinan juonenkäänteet veivät mennessään? Ryhdy Meidän juttu -lehden kirjavinkkariksi ja kerro muillekin!

Supervoima, lukutaito

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa julkaistu kirjailija Jukka-Pekka Koskisen juttu Lukutaito on supervoima. Keskustelkaa yhdessä koko luokan kanssa tai pareittain:

  • Miksi lukutaito on Koskisen mielestä supervoima? Millaisia ”yliluonnollisia voimia” lukutaito antaa?
  • Koskinen kirjoittaa: ”Kirjan avulla voi matkustaa myös menneisyyteen ja jopa tulevaisuuteen.” Millaisia matkoja te olette tehneet lukemalla?

Lukutaito on usein niin itsestään selvä asia, että sen arvoa ei aina huomaa ajatellakaan. Mieti ensin, mihin kaikkeen olet käyttänyt lukutaitoa tänään. Listaa vähintään viisi asiaa. Mieti sitten, miten olisit selvinnyt näistä asioista ilman lukutaitoa.

Tehkää julistemuotoiset mainokset, jossa tuotte esiin mahtavaa supervoimaa, lukutaitoa. Miettikää mainoksellenne jokin pääviesti – ja tuokaa sitä esiin kuvalla ja tekstillä. Halutessanne voitte tehdä myös audiomuotoiset, esimerkiksi radioon sopivat mainokset – tai sitten videot.

Juttele lempiartistisi kanssa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
monilukutaito

Sanomalehdet kampanjoivat parhaillaan lukemisen ilon puolesta. Lue Länsi-Uusimaan pääkirjoitus Lukeminen antaa räppääjällekin sanat – hyvä lukutaito on yhä tärkeämpää, jossa käsitellään Tarina Tarinan Takana -kampanjaa.

  • Hanna Sotamaa-Lainon mukaan lukutaidon merkitys kasvaa koko ajan. Mistä tämä johtuu?
  • Pohtikaa yhdessä syitä sille, miksi lukutaidon taso heikkenee Suomessa.
  • Sanomalehdet kampanjoivat lukemisen ilon puolesta. Milloin sinä olet innostunut jostakin tekstistä tai tarinasta siten, että se on vienyt täysin mennessään? Mikä synnytti lukuflown?

Tarina tarinan takana -chatbotissa Ellinoora, Pyhimys ja Heikki Kuula kertovat tarinat biisiensä takaa. Tutustu yhteen tarinoista messengerissä m.me/tarinatarinantakana.

Heikki Kuula: Bae

  • Miten Bae-biisi on rakentunut? Mistä se Heikki Kuulan mukaan kertoo?
  • Heikki Kuula luki nuorena tosi paljon kirjoja. Millaista hyötyä tästä on räppäämisessä?
  • Mistä Bae-biisi sinun mielestäsi kertoo?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Pyhimys: Kynnet, kynnet

  • Millainen on Pyhimyksen biisien suhde hänen omaan elämäänsä?
  • Mistä Kynnet, kynnet -biisi Pyhimyksen mukaan kertoo?
  • Pyhimyksen mukaan ihmisten käsitys maailmasta yksinkertaistuu, koska meidän kommunikaatio yksinkertaistuu.  Oletko samaa mieltä?
  • Yllättikö Pyhimyksen tarinassa jokin?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Ellinoora: Leijonakuningas

  • Millaisen viestin Ellinoora tahtoo biisillään kertoa?
  • Miksi Ellinoora kokee olleensa Simba?
  • Onko kappaleessa tai Ellinooran kertomassa tarinassa jotain, mihin erityisesti samastuit?
  • Yllättikö Eliinooran tarinassa jokin?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Pojat lukevat pojille

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Koillissanomien juttu Pojat lukevat pojille – ammattiopiston pojat saavat muistijäljen pienemmilleen lukemisesta.

  • Mitä mieltä olet tempauksesta? Innostuisitko itse vastaavasta?
  • Pojat lukevat pojille -idea syntyi, koska oppilaat eivät olleet innostuneita kirjojen lukemisesta ja yleisestikin puhuttiin poikien lukuinnon vähentymisestä. Kuinka innossaan te olette lukemisesta? Pitäisikö lukuinnon laskusta olla huolissaan?
  • Jutussa haastateltu Mikko Vesilahti kertoo, että ei lue oman alan koulukirjoja lukuun ottamatta lainkaan kirjoja. Sen sijaan hän lukee netistä ”uutisia ja sellaista”. Mitä te luette omaksi iloksenne?

Miten lukemista karsastavan ikätoverin saisi innostumaan lukemisesta? Entä mikä innostaisi sinut itsesi lukemaan? Tahtoisitko lukea juttuja jostakin tietystä aihepiiristä? Entä millaisia teemoja kaipaat kaunokirjallisuuteen? Vai toimisiko innostajana jokin pakko tai porkkana? Ideoikaa pienryhmissä 3–5 kohdan vinkkilistat konkreettisista asioista, jotka houkuttaisivat lukemaan.

Mitä odotat kesältä?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Turun Sanomissa julkaistu gallup Mitä odotat kesältä? ja jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia asioita on mahdollista tehdä ainoastaan kesällä?
  • Mikä on teidän mielestänne kesässä kaikkein parasta?
  • Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

Tehkää omat gallupit, jossa kysytte luokkatovereiltanne, mitä he odottavat kesältä. Julkaiskaa gallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Kesäjutun anatomia

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehdet julkaisevat tähän aikaan vuodesta kesälehtiä. Osa lehdistä on jo ilmestynyt, tutustukaa esimerkiksi Hämeen Sanomien kesälehteen.

Tehkää omat jutut jostakin kesäisestä aiheesta, ja julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä. Voitte suunnitella aiheen itse tai valita jonkin oheisista aiheista:

  1. Tee gallup, jossa selvität, millaisia kesälomasuunnitelmia luokkatovereillasi on.
  2. Tee makutesti uutuusjäätelöistä.
  3. Tee vinkkijuttu, jossa annat vinkkejä sateisen lomapäivän viettoon.
  4. Valitse jokin kotiseutusi tapahtuma ja kirjoita siitä esittelyjuttu.

Kun koulut loppuvat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Koillissanomien juttu Haikealta”, ”hyvältä”, ”tyhjältä” – Tältä tuntuu kun peruskoulu loppuu.

Jutun mukaan peruskoulun loppuminen tuntuu iloiselta, mutta myös haikealta. Miltä kouluvuoden – tai koko peruskoulun – päättyminen teistä tuntuu? Onko mukana haikeutta – vaiko vain iloa lomasta?

Tehkää Koillissanomien jutun tapaan omat gallupit, jossa haastattelette peruskoulun päättäviä ysiluokkalaisia. Julkaiskaa gallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Paras aika lomailla

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tänä keväänä on puhuttu jälleen koulujen kesälomien siirtämisestä. Elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan lomien siirtäminen toisi lisätuloja matkailualalle.

Perehtykää selvityksestä käytyyn keskusteluun seuraavien juttujen avulla:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä olisi teidän mielestänne ihanteellinen koulujen ja oppilaitosten kesäloman ajankohta ja miksi?
  • Kannatatteko kesäloman siirtämistä kahdella viikolla?
  • Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia teidän mielestänne olisi siinä, jos lomaa siirrettäisiin kaksi viikkoa myöhemmäksi?

Milloin meteorologit viettävät lomansa? Lukekaa Ilta-Sanomien juttu Mette Mannonen ja Juha Föhr paljastavat – nämä ovat meteorologien valinnat kesäloman ajankohdaksi

Hyvän leikin resepti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lehdissä julkaistaan monenlaisia reseptejä. Juuri nyt lehdet ovat pullollaan erilaisia vappureseptejä – on munkkeja, tippaleipiä ja simanteko-ohjeita. Tutustukaa esimerkiksi Satakunnan Kansan simareseptiin.

Tehkää tekin omat reseptit – ei ruoka-aineesta vaan lempileikistänne! Valitkaa ensin lempileikkinne. Voitte valita esimerkiksi sellaisen leikin, jota on erityisen kiva leikkiä nyt keväällä. Miettikää, millaisista aineksista leikki koostuu (esimerkiksi osallistujamäärä, tarvittavat välineet, millainen tila tarvitaan ja paljonko tulee olla aikaa) Tehkää leikin raaka-ainelistaus reseptin tapaan. Kirjoittakaan listan jälkeen ohjeet, joiden avulla leikki syntyy.

Julkaiskaa hyvän leikin reseptit Meidän juttu -verkkolehdessä. Muistakaa ottaa jutun yhteyteen reseptin lopputuloksesta kuva – eli napatkaa kuva silloin, kun leikki on käynnissä.

Ryhdytään kirjavinkkariksi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikolla nimitettiin lautakunnat ja valitsijat tämän vuoden kirjallisuuden Finlandia-palkinnoille (ks. esim. Kansan Uutiset Finlandia-palkintojen valitsijaraadit ja päättäjät selvillä).

Raatilaisilla on edessään aikamoinen luku-urakka. Esimerkiksi lasten ja nuorten kirjallisuuden kilpailuun teoksia saapuu pitkälti toista sataa. Raadin tehtävänä on lukea ne kaikki ja valita niistä kolmesta kuuteen parasta ehdokasta kilpailuun.

Perustakaa omaa kirjallisuusraati. Pohtikaa ensin itsenäisesti: jos saisitte valita kaikista lukemistanne kirjoista yhdestään kolmeen parasta teosta, mitkä valitsisitte ja millä perusteella? Kun olette saaneet omat listanne tehtyä, tehkää parin kanssa yhteinen vinkkilista teidän mielestänne parhaista lasten ja nuorten kirjoista.

Tehkää listanne pohjalta vinkkijuttu, jossa kerrotte perustiedot valitsemistani kirjoista ja perustelette, miksi juuri tähän kirjaan kannattaa tarttua. Julkaiskaa kirjavinkkauksenne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Mielipiteen voimaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Ylöjärven Uutisissa julkaistu teksti Mielipiteellä on voimaa.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi lehdet julkaisevat lukijoiden mielipidekirjoituksia? Millaista hyötyä niistä on lehdelle? Mitä lisäarvoa ne tuovat lehden lukijoille?
  • Ville Mäkisen mukaan mielipiteellä on voimaa. Kuinka vahvana vaikuttamisen kanavana te koette lehden mielipidepalstan? Millaista vaikutusta mielipidekirjoituksella voi olla?
  • Oletteko te lähettäneet joskus mielipidetekstiä johonkin mediaan? Tahtoisitteko lähettää?

Valitkaa tarkasteltavaksi yhden lehden mielipidesivu joko printtilehdestä tai verkosta. Millaisia aiheita teksteissä käsitellään? Kuuluuko teksteissä nuorten ääni?

Valitse kirjoituksista yksi ja kirjoita oma mielipiteesi siten, että vastaat tähän kirjoitukseen. Voit olla joko samaa tai eri mieltä kirjoittajan kanssa.

Toisenlainen kritiikki

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Ari Kinnarin kolumni Kodin ruokakuvat loistavat somessa – Todellisuus: nugetteja ja nakkeja
Keskustelkaa yhdessä:

  • Lehdissä julkaistaan paljon erilaisia arvioita. Millaisista asioista arvioita yleensä tehdään?
  • Ari Kinnarin teksti on luokiteltu kolumniksi. Millaisia kolumnin piirteitä siinä on? Onko siinä piirteitä joistakin muista juttutyypeistä (esim. pakina, arvostelu)?
  • Mikä on Kinnarin tekstin teesi eli pääviesti?
  • Mitä ravintolakritiikin piirteitä kirjoittaja ironisoi?

Tehkää Kinnarin kolumnin tapaan arvio jostakin arjen asiasta, josta ei yleensä kirjoiteta arvioita. Tehkää esimerkiksi muotiarvio mökkivaatetyylistä, arkkitehtuuriarvio tyhjenneestä kylänraitista, sisustusarvio siivoamattomasta teinin huoneesta tai arvioikaa jotakin perheen keskustelua näytelmän kohtauksen lailla. Julkaiskaa halutessanne arvionne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sisä-Suomen Lehti, Laukaa-Konnevesi, Sampo, Viispiikkinen, Viitasaaren Seutu ja Hankasalmen Sanomat -paikallislehdillä oli alkuvuodesta käynnissä #kotiseutuselfie-kilpailu. Tutustukaa kilpailuun Viitasaaren Seudun jutun Nappaa kotiseutuselfie! – Paikallislehdillä yhteinen kuvakilpailu avulla.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Mikä on teidän mielestänne hienoin paikka teidän kotiseudullanne?
  • Mitkä ovat kuntanne ykkösnähtävyyksiä? Millaisia asioita nostetaan esiin esimerkiksi matkailuesitteessä?
  • Onko teillä jotakin lempipaikkaa, joka on vain harvojen tiedossa?

Ota kotiseutuselfie! Mene johonkin sinulle tärkeään paikkaan kotiseudullasi ja ota kuva, jossa näyt sekä sinä itse että kuvaamasi paikka. Julkaise kuva halutessasi Meidän juttu -verkkolehdessä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, kotitalous
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Hyönteisruokien tarjoaminen markkinoille tuli mahdolliseksi viime vuoden lopulla. Viime aikoina lehdissä onkin julkaistu runsaasti juttuja erilaisista sirkkoja sisältävistä elintarvikkeista ja vinkkejä hyönteisten käyttöön ruuanlaitossa.

Lukekaa Auranmaan viikkolehden juttu Ei kotipizzaa vaan kotisirkkapizzaa ja jutelkaa yhdessä:

  • Oletteko te maistaneet jotakin sirkkoja sisältävää ruokaa? Tahtoisitteko maistaa?
  • Millaisia ravintoaineita sirkoissa on?
  • Miksi sirkat ovat ekologista ruokaa?
  • Minkä raaka-aineen tapaan sirkkoja voi hyödyntää?

Perehtykää siihen, millaisia hyönteisistä tehtyjä elintarvikkeita Suomessa on nyt tarjolla. Tehkää niistä makutesti tai laatikaa itse jokin sirkkaa hyödyntävä resepti. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

MIT-yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että valhe leviää Twitterissä paljon totuutta tehokkaammin. Perehdy tutkimuksen tuloksiin Helsingin Sanomien jutun Valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia totuutta todennäköisemmin, osoittaa jättitutkimus ja MTV:n jutun
Tutkijat: Taru leviää Twitterissä totuutta nopeammin – valeuutisia jaetaan herkästi, koska faktat koetaan tylsiksi

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksen mukaan valheellisia juttuja jaetaan herkemmin kuin totuudenmukaisia. Mistä tämä johtuu?
  • Kuinka tärkeää sinulle on, että juttu josta tykkäät tai jonka jaat on totta?

Parin viime viikon aikana suomalaisessa mediassa on näkynyt laajasti Vastuullista journalismia -kampanja.  Olenko minä vastuullinen media? Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm kysyy kampanjaa käsittelevässä kolumnissaan. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi huhut jäävät somessa helposti elämään, vaikka ne olisi kumottu vääriksi?
  • Miksi tarkkuus faktoissa ja asiavirheiden oikaiseminen mediassa on niin olennaista?

Sederholm kirjoittaa: ”Jokainen some-käyttäjä bloggarista Facebook-päivittäjään voisi aika ajoin kysyä: Olenko minä vastuullinen media? Oikaisenko, jos jaan virheellistä tietoa?” Mitä mieltä olette Sederholmin ehdotuksesta? Tulisiko myös Facebook-päivittäjän tai vloggaajan oikaista, jos jakaa virheellistä tietoa?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikolla julkaistiin tuore Nuorisobarometri, joka pureutui tällä kertaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen liittyviin arvoihin ja asenteisiin.  Barometrin mukaan nuoret kokevat oppivansa sekä koulussa että vapaa-ajalla varsin heikosti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Anna-Maria Tenojoen mielipidekirjoitus Moni nuori kokee jääneensä vaille vaikuttamisen taitoja sekä Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan blogiteksti Nuoret janoavat vaikuttamisen taitoja ja keskustelkaa yhdessä:

  • Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot yhä tärkeämpinä. Kuinka tärkeänä te pidätte taitoja vaikuttaa?
  • Mitä vaikuttamisen taidot käytännössä tarkoittavat? Miten ja missä niitä voi oppia?
  • 14 prosenttia ammatillista tutkintoa suorittavista tai sen suorittaneista ei koe oppineensa lainkaan vaikuttamisen taitoja koulu-uransa aikana. Kuinka hyvät valmiudet vaikuttamiseen te olette saaneet koulusta?
  • Anna-Maria Tenojoen mukaan osallistava koulukulttuuri voisi olla avainasemassa osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukemisessa. Pohtikaa, miten osallistavaa kulttuuria voisi vahvistaa teidän koulussanne.
  • Sanna Rekola kirjoittaa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.” Kuinka paljon te käytte yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja opinnoissanne?  Pitäisikö koulussa teidän mielestänne käydä poliittisia keskusteluja myös kiistanalaisia asioita, joihin ei ole selkeää vastausta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Valtaosalla koululaisista talviloma on pian takanapäin, mutta pohjoisessa loma on vielä edessä. Lukekaa Pohjalaisen pääkirjoitus: Koululaisten hiihtoloma on viimein nimensä veroinen. Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Kenen idea hiihtoloma oli alun perin?
  • Miksi hiihtolomaa ryhdyttiin viettämään?
  • Olitteko te tyytyväisiä siihen, millainen sää lomallanne oli?

Tehkää jokin seuraavista:

  • Haastattele kolmea luokkatoveriasi siitä, mikä oli parasta heidän talvilomallaan. Ota haastateltavista kuvat tai videoi koko haastattelu. Julkaise gallup Meidän juttu -verkkolehdessä.
  • Ota selvää, millainen sää oli talvilomalla viime vuonna. Entä sitä edellisenä vuonna?  Piirrä aikajana, johon merkitset vuosiluvut 2016, 2017 ja 2018. Piirrä vuosilukujen yläpuolelle kuva tai liitä siihen valokuva, joka kuvaa, millainen sää hiihtolomalla silloin oli.

Tahko Pihkalan mielestä hiihtäminen ulkona antaa voimia koulutyöhön. Mikä on sinun mielestäsi parasta, mitä voi talvilomalla tehdä? Millainen tekeminen antaa sinulle uutta intoa koulunkäyntiin? Kirjoita mielipidekirjoitus, kuvaa video tai ota valokuva sinun mielestäsi parhaasta talvisesta lomatekemisestä. Julkaise se Meidän juttu -verkkolehdessä

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Moni jättää päivittäisen kouluruoan syömättä, kasvisruokapäivinä suunnataan pikaruokapaikkoihin

  • Jutussa kerrotaan, että Kuusamon yläkoululaisista lähes 40 prosenttia jättää kouluruuan syömättä joka päivä. Yllättääkö lukema?
  • Millaista on hyvä kouluruoka? Millaisia vinkkejä te tahtoisitte antaa kouluruokia suunnitteleville?

Tutustukaa Meidän juttu -verkkolehdessä julkaistuihin kouluruokaa käsitteleviin juttuihin täällä. Tehkää listaus siitä, millaisista näkökulmista kouluruokaa on jutuissa käsitelty.
Ideoikaa yhdessä mahdollisimman monta erilaista juttuaihetta kouluruokaan liittyen. Jutut voivat olla vaikkapa uutisia (esimerkiksi Koulussamme syntyy 30 kiloa ruokahävikkiä viikossa), henkilöhaastatteluja (Keittäjä: Työpäivässä parasta on kuulla lapsilta ”kiitos, oli hyvää”) tai mielipidekirjoituksia (Tahdon syödä rauhassa – kouluruokailuun tarvitaan enemmän aikaa).

Valitkaa pareittain jokin juttuaihe, tehkää kouluruokaa käsittelevät jutut ja julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaavan toimittajan Ville Elorannan kolumni ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?

  • Eloranta kuvaa kolumninsa aluksi Facebookin huijausviestiä. Voisitko sinä haksahtaa tällaiseen huijaukseen?
  • Milla perusteella arvioit, voiko esimerkiksi johonkin Facebookissa järjestettyyn arvontaan luottaa?
  • Elorannan mukaan suomalaisilla on muita paremmat mahdollisuudet tunnistaa huijaukset. Miksi?
  • Kuinka tärkeä tekijä huoliteltu tai oikein käytetty kieli on mielestäsi luotettavuutta arvioidessa?

Elorannan mukaan valtaosa huijausviesteihin haksahtaneista on melko iäkkäitä. Yksi selitys tälle on hänen mukaansa siinä, että iäkkäät eivät ole kovin tuttuja netin kirjoitustyylien kanssa ja saattavat ajatella heikosti kirjoitetuista viesteistä, että ”näin sitä kai nykyisin viestitään.”

Haastattele jotakuta iäkästä somenkäyttäjää siitä, millaiset kriittiset medianlukutaidon kyvyt hänellä on. Millaisiin viesteihin hän luottaa sosiaalisessa mediassa ja millä perustella? Mihin viesteihin hän ei luota? Entä mitkä sisällöt tuntuvat hämmentäviltä? Kaipaisiko hän opastusta jossakin somen lähdekritiikkiin liittyvässä asiassa?

Tehkää haastattelujenne jälkeen iäkkään somenkäyttäjän 5–10 kohdan muistilistat siitä, miten voi välttää pahimmat karikot ja huijaukset. Julkaiskaa halutessanne listat Meidän juttu -verkkolehdessä. 

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Julkisen sanan neuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on käynnissä Vastuullista journalismia -kampanja, jonka tavoitteena on nostaa esiin luotettavan mediasisällön merkitystä ja lisätä ymmärrystä journalismin pelisäännöistä.

Tutustukaan kampanjaan Suomen Lehdistö -lehden jutun  ”Yksinkertaisiakin asioita kannattaa selittää”, eli näin JSN kehottaa kertomaan yleisölle journalistisesta linjasta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo jutussa, että yleisön tarve tietää median toimintakäytännöistä on kasvanut. Mistä tämä mielestänne johtuu?
  • Kuinka helppoa teidän mielestänne on omassa media-arjessa arvioida sitä, mikä on luotettavaa tietoa?
  • Miten te määrittelisitte, mitkä ovat journalismin perusperiaatteet? Mitä ilman journalismi ei olisi journalismia?

Suomen Lehdistön jutussa annetaan toimituksille seitsemän vinkkiä siitä, miten omia journalistisia ratkaisuja voi perustella yleisölle. Tee jokin seuraavista:

  • Valitse jokin media ja selvitä, millä tavalla se perustelee, avaa tai selittää yleisölle journalistisia ratkaisujaan vai perusteleeko mitenkään.
  • Helsingin Sanomat on uutisoinut Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmoon liittyvistä ongelmista. Lue Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukan kommentti Miksi Brother Christmasin toimintaa on merkityksellistä avata? HS:n päätoimittaja muistuttaa journalismin tehtävästä. Erittele, miten Mukka perustelee journalistisia ratkaisuja juttujen julkaisemisen taustalla. Millä perusteella jutut päätettiin julkaista?
  • Tutustu jonkin median toimituksellisiin periaatteisiin ja erittele, millaisia asioita niissä korostetaan.
  • Lue Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu Perttu Kauppisen teksti Valeuutisten aikakausi auttaa perinteistä mediaa. Miksi Kauppisen mielestä median on tärkeää avata omia työprosessejaan ja käytäntöjään?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Tällä viikolla monet luokat ja päiväkotiryhmät käyvät vierailuilla lehtien toimituksissa ja toimittajat vierailevat luokissa. Mitä vierailuilla oikein tapahtuu ja mikä lehdenteossa puhututtaa? Tutustukaa vierailujen antiin seuraavien juttujen avulla:

Selailkaa viikon aikana jotakin sanomalehteä joko verkossa tai paperisena. Valitkaa pienryhmässä yksi teitä kiinnostava uutinen. Tehkää sen pohjalta oma ”Lasten uutiset” -videojuttu, jossa kerrotte uutisen kertomasta asiasta omin sanoin. Julkaiskaa videot Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vinkki: Osallistukaa Turun Sanomien ”Keksittekö te sanomalehdelle uuden elämän?” -kisaan ja ideoikaa lehdille hauskaa jatkokäyttöä.  Ohjeet kuvakisaan osallistumiseen löydätte Turun Sanomien Pulpetti-sivustolta. Osallistumisaikaa on 7.2. asti.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehtiviikolla lehdissä julkaistaan paljon lasten ja nuorten tekemiä juttuja. Tutustukaa aluksi Ilkan ja Pohjalaisen Lasten uutisiin.

Uutisten ja lehtijuttujen takana on aina toimittaja. Mutta millaista oikein on toimittajan työ? Katsokaa Etelä-Suomen Sanomien video  ”Toimittajan tehtävänä on selittää, mitä maailma merkitsee lukijoille”, jossa uutistoimittaja Teemu Leppänen kertoo työstään.

  • Mikä on Leppäsen mukaan toimittajan tärkein tehtävä?
  • Millä perusteella valitaan, mistä aiheista tehdään uutinen?
  • Mitä juttukeikoilla tapahtuu?
  • Mikä on Leppäsen mukaan toimittajan työn huonoin puoli?
  • Miten toimitaan, jos juttuun lipsahtaa asiavirhe?

Toimittaja Teemu Leppäsen mukaan toimittajan on tärkeää kertoa, mitä jokin uutisaihe merkitsee ihmisille. Selailkaa päivän lehteä ja valitkaa sieltä jokin teitä kiinnostava uutinen. Valitkaa pienryhmissä vähintään kolme erilaisessa elämäntilanteessa olevaa (esimerkiksi eri-ikäistä) ihmistä ja miettikää, millaisia vaikutuksia uutisessa kerrotulla asialla hänen elämäänsä.

Vinkki: Osallistukaa Lasten uutisten uutisvideokisaan ja kertokaa, mikä on teidän koulussanne parasta.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa oheiset jutut, joissa nuoret kertovat, millaiset uutiset kiinnostavat heitä:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka aktiivisesti te seuraatte uutisia?
  • Millaisista uutisisaiheista te olette kiinnostuneita? Mitä viimeaikaisia uutisaiheita olette seuranneet aktiivisesti?
  • Mistä välineistä seuraatte uutisia? Seuraatteko aktiivisesti jotain uutismediaa tai sanomalehteä vai luetteko otsikoista somesta?

Nuoret seuraavat ns. perinteistä mediaa – esimerkiksi sanomalehteä tai tv:n uutisia – paljon vähemmän kuin aikuiset. Kuinka hyvin mediassa teidän mielestänne huomioidaan nuoria? Mikä saisi teidät seuraamaan enemmän uutisia? Millaisia aiheita, näkökulmia ja käsittelytapoja kaipaisitte lisää lehtiin?  Tehkää 310 kohdan vinkkilistat siitä, miten nuoria voisi paremmin huomioida mediassa. Voitte tehdä vinkkaukset myös videomuodossa. Julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vinkki: Osallistukaa Aamulehden pilakuvakisaan. Piirrokset tulee toimittaa 16.2. mennessä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Sanomalehtiviikolla on keskiössä mediaetiikka ja journalismin merkitys. Lukekaa journalismin ja valeuutisten eroa avaava Savon Sanomien pääkirjoitus  Sanomalehtiviikko pureutuu tärkeisiin asioihin ja keskustelkaa sen jälkeen yhdessä:

  • Miten te määrittäisitte sen, mitä on journalismi?
  • Kuinka iso rooli journalistisilla sisällöillä on teidän media-arjessanne?
  • Pääkirjoituksessa sanotaan ”sanomalehdet harjoittavat luottamusliiketoimintaa”. Mitä tällä tarkoitetaan?
  • Millä konkreettisilla keinoilla uutismedia (esimerkiksi sanomalehti tai tv-kanava) voi vahvistaa tai ylläpitää lukijoiden luottamusta? Entä millaiset asiat voivat horjuttaa luottamusta?

Millaista eettistä pohdintaa toimittajat käyvät arjessaan? Jakautukaa pienryhmiin ja perehtykää aiheeseen eri näkökulmista Missä kulkevat median rajat? -video-oppimateriaalin avulla. Edetkää näin:

  1. Katsokaa avausvideo, jonka lopussa toimittaja esittää teille kysymyksen.
  2. Vastatkaa kysymykseen pienryhmässä keskustellen.
  3. Katsokaa lopuksi toimittajan vastaus.

Teema 1: Urheilutoimittajan puolueettomuus
Teema 2: Lehtikuvien muokkaaminen
Teema 3: Julkkiksen elämästä uutisoiminen
Teema 4: Anonyymit haastateltavat
Teema 5: Terrorismista uutisoiminen
Teema 6: Rikollisen nimen julkaisu
Teema 7: Luotettavat lähteet tiedejutussa

Vinkki: Kokeilkaa myös STT:n tekemää testiä, joka pureutuu eettiseen kuvankäyttöön.
Eettinen kuvankäyttö -testi.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, terveystieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Meidän jutun kakkos- ja kasiluokkalaiset toimittajat haastattelivat presidenttiehdokkaita. Katsokaa ensin traileri, josta näette hauskimmat palat haastatteluista.

Meidän jutun toimittajat laittoivat ehdokkaat liikuntatestiin. Ottakaa selvää, miten ehdokkaat selvisivät testistä. Jakautukaa seitsemään pienryhmään. Jokainen ryhmä saa katsottavaksi yhden videoista.

Kun videot on katsottu, jokainen ryhmä kertoo muille vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Millaiselta tyypiltä presidenttiehdokas vaikuttaa videon perusteella?
  • Millainen presidentti hänestä tulisi?
  • Miten ehdokas selvisi liikuntatestistä? Sujuiko kyykkäys? Ylsivätkö kädet yhteen selän takana?

Kuka on teidän suosikkinne tulevaksi presidentiksi? Käykää vastaamassa kyselyyn Meidän juttu -lehden etusivulla.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Presidentinvaalit on parhaillaan käynnissä. Meidän juttu -verkkolehden toimittajat haastattelivat kaikki presidenttiehdokkaat Paavo Väyrystä lukuun ottamatta.

Jakautukaa seitsemään pienryhmään. Kukin ryhmä saa katsottavaksi yhden ehdokkaan haastattelun.

Jutelkaa pienryhmässä ennen videon katsomista:

  • Millainen mielikuva tästä ehdokkaasta teillä on etukäteen?
  • Mitä tiedätte hänestä?

Katsokaa video ja keskustelkaa sen jälkeen ryhmässä:

    • Meidän juttu -lehden toimittajat kertoivat tiedotustilaisuudessa (ks. Sanomalehti opetuksessa –livevideo), että presidenttiehdokkaat olivat yllättävän humoristisia ja rentoja – eivätkä niin virallisia ja vakavia. Millaiselta tyypiltä tämä presidenttiehdokas katsomanne videon perusteella vaikuttaa?

 

  • Meidän jutun toimittajat laittoivat ehdokkaat liikuntatestiin. Kuinka tärkeää on, että presidentti on hyvässä kunnossa?
  • Jos pääsisitte haastattelemaan ehdokasta, mitä kysyisitte häneltä?

 

Keskustelkaa vielä lopuksi yhdessä:

  • Mihin teidän elämässä näkyviin asioihin presidentti voi vaikuttaa?
  • Millainen on teidän mielestänne hyvä presidentti?

 

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Presidenttiehdokkaiden kampanjajulisteet tulivat katukuvaan viime viikolla. Perehtykää kampanjajulisteisiin Aamulehden jutun Arvioimme presidenttiehdokkaiden vaalijulisteiden hyvät ja huonot puolet: ”Kirjava yleisilme, yhdestä puuttuu ehdokasnumero kokonaan” avulla.

Jakautukaa kahdeksaan pienryhmään. Jokainen ryhmä valitsee arvioitavaksi yhden ehdokkaan kampanjajulisteen. Pohtikaa seuraavia asioita:

  • Mihin julisteessa kiinnittää ensimmäisenä huomiota?
  • Onko juliste selkeä?
  • Kuinka erottuva ja omaperäinen juliste on?
  • Millainen kuva ehdokkaasta on valittu? Millainen on sen rajaus ja asettelu?
  • Millaisia värejä on käytetty? Millaisen tunnelman ne luovat?
  • Millaisen mielikuvan ehdokkaasta ilmoitus luo? Mitä piirteitä se korostaa?
  • Millaisia kielellisiä keinoja käytetään? Millainen on ehdokkaan slogan?
  • Millaisia visuaalisia keinoja käytetään? Millainen on julisteen tyyli? Entä värimaailma?

Tiivistäkää lopuksi vähintään kaksi hyvää ja kaksi huonoa asiaa julisteesta. Antakaa sille myös arvosana (4-10).

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valitse yksi presidenttiehdokas ja perehdy hänestä eri medioissa julkaistuihin henkilökuviin. Millaiset piirteet kuvissa korostuvat? Entä millaiset asiat määrittävät ehdokasta juttujen perustella? Ota jutuista talteen ehdokasta kuvaavia iskusanoja ja häntä kuvaavia piirteitä valokuvista tai piirroksista.

Tee ehdokkaasta karikatyyri eli humoristinen henkilökuva tai kantaaottava poliittinen pilapiirros. Perehdy ensin karikatyyrin ja pilapiirroksen eroon valtakunnallisen nuorten piirustuskilpailun sivuilla www.piirroskilpailu.fi.

Karikatyyrin pohjaksi kannattaa valita ehdokkaasta henkilökuva, jossa hänellä on hauska ilme. Perusidea on, että suurta suurennetaan ja pientä pienennetään. Karikatyyriin kannattaa ottaa lisäksi jokin ehdokasta kuvaava esine.

Poliittinen pilapiirros on kantaaottava kuva – otat siinä siis piirtäjänä kantaa johonkin ehdokkaan kannanottoon tai tekoon. Pilapiirroksen yhteydessä voi olla myös tekstiä.

Vinkki! Meidän jutun presidenttitentissä ehdokkaat kuvailivat vastaehdokkaita yhdellä adjektiivilla. Voit hyödyntää myös näitä – katso vastaukset täältä.

Vinkki: Päivälehden museossa on parhaillaan käynnissä Suomen karikatyristien ja pilapiirtäjien vuosinäyttely, jossa on mukana myös kaikki presidenttiehdokkaat. Lisätietoja täältä.

Kohta on joulu!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla onkin jo joulu! Lehdissä julkaistaan nyt monenlaisia jouluun liittyviä juttuja. Selailkaa omaa lähilehteänne (joko printti- tai verkkolehteä) ja tarkastelkaa, millä tavalla joulu näkyy jutuissa.

Turun Sanomat kysyy gallupissaan, mikä on parasta joulussa. Lukekaa turkulaisten vastaukset täältä.

Tehkää omat galluppinne, jossa kysytte luokkatoveriltanne, mikä on parasta joulussa. Julkaiskaa gallupit halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Hyvien tekojen juhla

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Ennen joulua on ollut jälleen käynnissä Joulupuu-keräys, jossa kerätään lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Monella paikkakunnalla keräykseen saatiin tänä vuonna ennätysmäärä lahjoja.

Lukekaa Auranmaa-lehden juttu, jossa kerrotaan hyvin onnistuneesta keräyksestä: Joulupuu-keräys onnistui Auranmaalla niin hyvin, että lahjoituskohteet loppuivat kesken

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi Joulupuu-keräys järjestetään?
  • Kenelle Joulupuu-keräyksessä annetaan lahjoja ja kuka voi niitä antaa?
  • Kuinka tärkeä osa joulua lahjat ja ruuat teidän mielestänne ovat?

Joulu on antamisen ja hyvän tahdon juhla. Voisitteko te ilahduttaa jotakuta pienellä hyvän tahdon eleellä vielä ennen joulua? Suunnitelkaa pieni tempaus, joka tuo iloa jollekulle. Voitte vaikkapa ilahduttaa naapureita tekemällä lumityöt tai rakentamalla lumilyhdyt, ruokkia lintuja, muistaa yksinäistä vanhusta tai auttaa äitiä/isää, jos hänellä on kiireistä.  Tehkää halutessanne iloa tuottavista tempauksista pienet jutut Meidän juttu -lehteen.

Perustetaan faktatoimitus

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Presidentinvaalikampanjat ovat parhaillaan käynnissä. Vaalien ajaksi Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen, joka tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä.

Perehtykää faktatoimitukseen Satakunnan Kansan jutun avulla: Alma Media perusti erillisen faktatoimituksen presidentinvaalien ajaksi – tarkistaa ehdokkaiden esittämiä väitteitä

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Alma perusti faktatoimituksen?
  •  Mitä faktatoimitus käytännössä tekee?
  • Miksi faktantarkistuksesta on tullut nyt erityisen tärkeää ja ajankohtaista?
  • Mitä vastuullinen ja luotettava journalismi teidän mielestänne tarkoittaa?

Faktatoimitus pyrkii löytämään ehdokkaiden esittämille väitteille vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Perustakaa oma faktatoimitus. Valitkaa jokin presidenttiehdokkaan esittämä väite ja tarkistakaa se faktatoimituksen ohjeiden mukaan. Esitelkää lopuksi koko ryhmälle tarkistamanne väite, millaisista lähteistä sen tarkistitte ja mihin lopputulokseen tulitte. Voitte jakaa kokemuksenne somessa projektin tunnuksella #fakta2018.

Viekö some keskittymiskyvyn?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Facebookin johtoon kuulunut Chamath Palihapitiya ja muut somekehittäjät kuvaavat Helsingin Sanomien jutussa Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään” sosiaalista mediaa ”yhteiskunnan rapauttavaksi voimaksi”, joka vie kykymme keskittyä. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

  • Chamath Palihapitiya on sanonut: ”Uskon, että me olemme luoneet työkalut, jotka repivät yhteiskuntaamme ylläpitävän sosiaalisen rakenteen kappaleiksi.” Mihin Palihapitiya pohjaa väitteensä?
  • Miksi Justin Rosenstein ei ole enää ylpeä luomastaan tykkää-napista?
  • Mihin kaikkeen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa some on vaikuttanut? Listatkaa mahdollisimman monta asiaa.
  • Tunnistatteko te somessa niitä ongelmia, josta nämä entiset somejohtajat puhuvat?
  • Miten some vaikuttaa teidän keskittymiskykyynne?
  • Pidättekö te taukoja somenkäytöstä?

Jutussa haastateltujen / referoitujen somejohtajien mukaan some voi vaikuttaa:
a. addiktoitumiseen
b. poliittisen päätöksenteon kriisiin
c. keskittymisvaikeuksiin

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa käsiteltäväksi yksi näistä teemoista. Pohtikaa, miten some vaikuttaa tämän ilmiön taustalla. Pohtikaa myös, millaisia vasta-argumentteja ajatukselle voi löytää (esimerkiksi toisaalta some voi kriisiyttää poliittista päätöksentekoa, mutta toisaalta vahvistaa osallistuvaa demokratiaa ja antaa uusia mahdollisuuksia vaikuttaa).

Pohtikaa ja kehitelkää käytännön ideoita, miten somea voisi kehittää niin, että negatiivinen vaikutus pienenisi ja positiivinen vahvistuisi.  Voitte lukea taustaksi seitsemäsluokkalaisten Roosa Tapolan, Helmi Wacklinin ja Liina Virran kolumnin ”Onko somesta mitään hyötyä?”, joka on julkaistu Meidän juttu -lehdessä.

Valoa pimeään

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Esi- ja alkuopetus

Jouluvalot on jo sytytetty osassa kunnista. Lähes kaikkialla valot syttyvät lähiviikkojen aikana. Lukekaa jokin aihetta käsittelevä juttu:

Millaiset jouluvalot teidän kunnassanne ovat? Entä millaiset olisivat teidän mielestänne unelmien jouluvalot? Käykää retkellä kuntanne keskustassa ja ottakaa kuvia paikoista, joihin tahtoisitte laittaa uudet jouluvalot.

Suunnitelkaa uudet jouluvalot kotikuntaanne. Voitte joko käsitellä ottamianne valokuvia ja lisätä niihin valot tai sitten tehdä suunnitelmat piirtäen.

Kuka voittaa Finlandian?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

Tänään julkistettiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat. Tutustukaa ehdokkaisiin seuraavien juttujen avulla:

Kansan Uutiset Raati valitsi Finlandia-ehdokkaat yli sadasta lasten- ja nuortenkirjasta
Kotiseutu-uutiset Reittu-Kuurila Finlandia Junior -ehdokkaana

Jakaantukaa kuuteen ryhmään. Jokainen ryhmä valitsee yhden Finlandia-ehdokasteoksen. Selvittäkää erilaisten juttujen ja esimerkiksi blogitekstien avulla, millaisesta teoksesta on kyse. Tehkää teoksesta mainosjuliste tai -video, jonka tavoitteena on houkuttaa lukemaan teos. Esitelkää julisteenne tai videonne koko luokalle.

Halutessanne voitte myös lukea teokset ja pitää oman Finlandia-raatinne. Kuka voittaa teidän luokkanne lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon?

Mihin nuoret tahtovat vaikuttaa?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen
Eilen julkaistiin kansainvälinen ICCS-tutkimus, jossa selvitettiin nuorten yhteiskunnallisia tietoja sekä halua osallistua ja vaikuttaa. Perehtykää tutkimuksen tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Tutkimuksen Suomen osuuden raportti löytyy täältä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat maailman huippua, mutta valtaosa ei koe kiinnostusta tai tarvetta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Mistä tämä mielestänne johtuu?
  •  Suomalaiset kahdeksasluokkalaiset luottavat tutkimuksen mukaan aiempaa vahvemmin yhteiskunnallisiin instituutioihin.  Mihin instituutioihin te luotatte ja miksi? Entä mitä instituutioita pidätte epäluotettavina?
  • Koetteko te tarpeellisena osallistua tai vaikuttaa yhteiskunnallisesti? Millainen osallistuminen tai vaikuttaminen on teille luontevaa?

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista teemoista:

1. Mihin nuoret luottavat?
Tarkastelkaa sitä, mihin suomalaiset nuoret ICCS-tutkimuksen mukaan luottavat. Valitkaa yksi instituutio, johon nuoret luottavat vahvasti, ja yksi instituutio, johon nuoret eivät niinkään luota.
Pohtikaa, mistä asioista luottamus näitä instituutioita kohtaan rakentuu. Mikä nakertaa luottamusta? Mistä erot eri instituutioiden koetun luotettavuuden välillä johtuvat? Vastaavatko tulokset omaa kokemustanne eri instituutioiden luotettavuudesta?

2. Osallistuminen ja vaikuttaminen
Perehtykää siihen, millaiset osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat ovat suomalaisille nuorille omimpia. Hyödyntäkää sekä oheisia uutisjuttuja että tutkimuksen julkistamistilaisuuden dioja, jotka löytyvät täältä.

Kriitikon valta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Uusi Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan reilu viikko sitten. Elokuva on herättänyt ristiriitaisia arvioita – osa kriitikoista on antanut sille viisi tähteä ja osan mielestä Tuntematon on kahden tähden arvoinen ”turha elokuva”.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Millainen merkitys elokuvakritiikeillä on?
  • Kuinka paljon kriitikolla on nykyisin valtaa?
  • Millä perustella te valitsette, mitä elokuvia menette katsomaan?

Lukekaa kaksi Tuntemattomasta sotilaasta kirjoitettua arviota. Valitkaa sellaiset arviot, joissa kriitikoiden näkemys elokuvasta on mahdollisimman erilainen. Voitte valita esimerkiksi jotkin seuraavista arvioista.

Vertailkaa valitsemaanne kahta kritiikkiä. Millainen kuva elokuvasta näistä kritiikeistä välittyy? Millaisiin asioihin kriitikko kiinnittää huomionsa? Miten hän perustelee arvionsa? Kumpi kritiikeistä vakuuttaa teidät paremmin ja miksi?

Parasta sadekelillä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Sateinen syksy on hidastanut viljojen puintia ja tehnyt viljelijöiden syksystä haastavan. Lukekaa Salon Seudun Sanomien uutinen Viljelijöillä haastava syksy: puinnit, jurtit ja sateet samassa yhtälössä.

Viljelijöille syksyn sateet tuovat hankaluuksia, mutta sadepäivästä voi saada myös iloa. Lukekaa Turun Sanomien gallup Parasta mitä sadepäivänä voi tehdä?

Mikä on teidän mielestänne parasta, mitä voi sadepäivänä tehdä? Tehkää oma gallup aiheesta. Kysykää parasta sadepäivän tekemistä yhdeltä luokkakaverilta. Jos teillä on käytössänne kameralliset puhelimet, kuvatkaa vastauksista lyhyet videot. Voitte myös piirtää kaverin vastauksen pohjalta kuvat parhaista sadepäivän tekemisistä.

Julkaiskaa gallupinne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Lukulehmiä ja koulukoiria

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Parhaillaan vietetään eläinten viikkoa (ks. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto Eläinten viikko ja Helsingin Sanomat Tietoa lemmikeistä eläinsuojeluun).

Lukekaa seiskaluokkalaisten Matilda Laakson, Jere Aaltosen ja Sofia Ahlqvistin Meidän juttu -verkkolehdessä julkaistu juttu Koulukoira Elmeri on Vaisaaren koulun erikoisuus. Tutustukaa myös Kuopion lukukoira Sylviin (Savon Sanomat: Lukukoira Sylvi pääsee kirjastokorttiin), katsokaa Lapin Kansan video Hyvänmielentekijät OSA 3 Karva-kaverit ja tutustukaa Heilikki-kyyttöön, joka on lukulehmä: Turun Sanomat: Lue lehmälle.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä on koulukoira-Elmerin tärkein tehtävä?
  • Mitä hyötyä lukukoirasta voi olla?
  • Karva-Kaveriksi haluavien koirien tulee läpäistä soveltuvuustesti ja koulukoira-Elmeri on käynyt läpi puolen vuoden koulutuksen. Millaisia ominaisuuksia vapaaehtoistyötä tekevältä koiralta vaaditaan? Miksi kaikki koirat eivät sovi vapaaehtoistyöhön?
  • Miksi lehmälle tai koiralle voi olla helpompaa lukea kuin jollekulle ihmiselle?

Onko sinulla jokin erityisen tärkeä eläinystävä? Tee siitä videoesittely ja julkaise se Meidän juttu -lehdessä.

Millainen on hyvä työhakemus?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Nuorten lukutaito on puhuttanut viime päivinä. Lukekaa Ilta-Sanomien juttu Ottaisitko nuoren kesätöihin, jos lukisit tällaisen hakemuksen? Työnhaku tyssää usein kirjoitustaitoon.

  • Millainen on teidän mielestänne hyvä työhakemus?
  • Millaisia tietoja ja taitoja hyvän hakemuksen kirjoittaminen vaatii?
  • Onko teillä kokemuksia työnhausta? Millaista oli kirjoittaa työhakemusta?

Selvittäkää, millaisia asioita nuoria palkkaava työantaja arvostaa työhakemuksessa. Tehkää juttu, jossa haastattelette jotakuta paikkakuntanne yrittäjää, ja julkaiskaa haastattelu Meidän juttu -verkkolehdessä.

Mihin lukutaitoa tarvitaan?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Viime päivinä on puhuttu paljon lukutaidosta. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Pisa-menestyksen takana vaanii nurja puoli: tuhannet suomalaisnuoret lukevat niin surkeasti, etteivät selviä arjen tilanteista – miten se on mahdollista?

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Jutussa haastateltu Santeri kokee haastavana kaikkien pitkien tekstien lukemisen. Tuntuuko tämä teistä tutulta?
  • Tässä jutussa oli lähes 25 000 merkkiä.  Miltä näin pitkän tekstin lukeminen teistä tuntui?
  • Jutussa kerrotaan, että vuosittain peruskoulunsa päättää noin tuhat poikaa ja parisataa tyttöä, jotka kirjoittavat kuin viidesluokkalaiset. Millaisia käytännön vaikeuksia voi aiheutua siitä, jos lukeminen ja kirjoittaminen eivät suju?
  • Pohtikaa, mistä erot poikien ja tyttöjen luku- ja kirjoitustaidoissa johtuvat.
  • Somessa viestitään yhä enemmän kuvilla, videoilla sekä ääniviesteillä, ja somekirjoittaminen on usein nopeaa ja puhekielistä. Voivatko älypuhelimet ja some heikentää luku- ja kirjoitustaitoja?
  • Jutussa sanotaan: ”Äidinkielen pitäisi päästä eroon maineestaan vain lukioon menevien tyttöjen aineena.” Pitääkö tämä maine mielestänne paikkansa? Miten koulu voisi entistä paremmin innostaa lukemaan ja kirjoittamaan?
  • Mitä hyvä luku- ja kirjoitustaito mielestänne tarkoittaa?

Työskennelkää pareittain. Valitkaa yksi teitä kiinnostava ammatti. Haastatelkaa jotakuta tässä ammatissa työskentelevää ja selvittäkää, mihin hän tarvitsee työssään luku- ja kirjoitustaitoja. Millaisten tekstien lukemista ja kirjoittamista työhön kuuluu? Julkaiskaa haastattelunne Meidän juttu -lehdessä

Lähdetään sieniretkelle

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto

Sienikausi on parhaillaan käynnissä. Lukekaa Kouvolan Sanomien juttu Kokenut sienestäjä vei kouvolalaisen näyttelijän sienimetsään ja repertuaari laajeni valtavasti — testaa sienituntemuksesi!

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi Satu ja Virpi ovat lähteneet sieniretkelle?
  • Millainen tunnelma metsässä on?
  • Millaiset varusteet sieniretkelle tarvitaan?
  • Miksi sieniä ei kanna kerätä muovipussiin? Entä miksi sienet kannattaa halkaista ennen koriin laittamista?
  • Miksi on tärkeää kerätä vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistaa?
  • Oletteko te käyneet sieniretkellä? Mitä sieniä te tunnistatte?

Lähtekää sieniretkelle lähimetsään ja tehkää yhteinen kuvareportaasi retkestä. Ottakaa kuvia yksittäisistä sienistä, kuvatkaa koko metsän tunnelmaa ja ottakaa kuvia myös retkeläisistä.
Kootkaa retkestä luokan yhteinen kuvareportaasi. Kirjoittakaa kuville kuvatekstit ja laatikaa koko jutulle yhteinen otsikko sekä lyhyt ingressi. Julkaiskaa reportaasi halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Katse taivaalle!

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia, fysiikka

Nyt kannattaa kurkkia taivaalle, koska voi päästä näkemään revontulinäytöksiä. Lukekaa aihetta käsittelevät jutut Kalevasta ja Ilta-Sanomista.

Jutelkaa yhdessä:

  • Oletteko te nähneet revontulia?
  • Mistä tämän viikon voimakkaat revontulet johtuvat?
  • Millaisia muita vaikutuksia” epävakaalla avaruussäällä” voi olla?

Selvittäkää pienryhmissä eri lähteitä hyödyntäen, mistä revontulet johtuvat sekä milloin ja missä niitä voi parhaiten nähdä. Tehkää selvityksen pohjalta jutut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Natiivimainontaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehdissä julkaistaan yhä enemmän natiivimainoksia, jotka näyttävät ulkoisesti journalistisilta jutuilta, mutta ovat maksettuja mainoksia. Natiivimainoksissa on olennaista, että ne on merkitty selkeästi mainoksiksi (ks. JSN:n lausuma).

Työskennelkää pienryhmissä ja tutustukaa johonkin verkkolehdessä julkaistuun natiivimainokseen.  Voitte etsiä itse teitä kiinnostavan mainoksen, tai valita jonkin oheisista kampanjoista:

Keskustelkaa lukemisen jälkeen pienryhmissä:

  • Mitä hyötyä tästä mainoksesta on mainostajalle?
  • Miksi mainostaja on valinnut juttumuotoisen mainoksen perinteisen ilmoituksen sijasta?
  • Mikä on mainoksen kohderyhmä – keneen se pyrkii vaikuttamaan?
  • Kuka on maksanut jutun? Entä kuka on kirjoittanut sen?
  • Miten juttuun on merkitty, että kyseessä on mainos?
  • Tarkastelkaa tarkemmin jutun osia: Millainen on jutun otsikko? Voisiko samanlainen otsikko olla uutisessa?  Onko sisällössä kohtia, joita ei voisi olla uutisessa?  Millainen kuva jutussa on? Voisiko kuva olla uutisen yhteydessä?
  • Pohtikaa, voisiko tästä samasta aiheesta tehdä uutisjutun? Miten se eroaisi mainoksesta?

Pohtikaa lopuksi yhdessä, miten natiivimainonta ja journalismi eroavat toisistaan. Entä mitä samaa niissä on?

Jatkotyöskentely:

a.) Valitkaa jokin teitä kiinnostava yritys tai organisaatio ja suunnitelkaa sille natiivimainoskampanja, joka julkaistaisiin teidän alueenne sanomalehdessä.

b) Monet natiivimainosten tekijöistä ovat entisiä toimittajia. Haastatelkaa jotakuta natiivimainosten tekstintuottajaa siitä, miten kaupallisen tekstin ja journalistisen tekstin tekeminen eroavat toisistaan. Entä mitä samaa työssä on?

Miten uutinen kestäisi aikaa?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Lukekaa Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullisen Suomen Lehdistössä julkaistu kolumni Uutisjuttu tarvitsee verkossa kokonaan uuden muodon – näin se voi syntyä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Jussi Pullisen mukaan uutisjuttu on kriisissä verkossa. Mitä tämä tarkoittaa?
  • Millaiseen tiedonhakuun sopii Wikipedia? Entä millaiseen uutismedian sivustot?
  • Mistä lähteistä te haette yleisimmin tietoa verkosta?
  • Kuinka paljon ajasta vietätte ”juuri nyt” -internetissä? Entä ikuisesti-internetissä?
  • Kaipaatko uutisten oheen taustoittavia juttuja, jotka avaisivat kokonaisuutta ja kestäisivät paremmin aikaa?

Valitkaa jokin ajankohtainen uutisaihe (esimerkiksi jokin Pullisen mainitsemista). Silmäilkää siitä kirjoitettuja juttuja ja suunnitelkaa, millaisen taustoittavan, aikaa kestävän ja täydentyvän jutun niiden pohjalta voisi tehdä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi

Lukekaa Lasten uutisten juttu Turussa surraan perjantain tapahtumia ja katsokaa jutun yhteydessä oleva Mitä tehdä, jos uutiset pelottavat? -video, joka on julkaistu alkukesästä. Kannattaa tutustua myös kesäkuussa julkaistuun juttuun Terrorismi pelottaa, mutta pelolle ei kannata antaa valtaa.

Huom! Opettajan kannattaa perehtyä juttuun sekä videoihin etukäteen ja varmistaa, sopivatko ne omalle ryhmälle.

1. Jutelkaa yhdessä

  • Oletteko lukeneet tai nähneet uutisia Turun tapahtumista? Miltä uutiset teistä tuntuivat? Miltä tuntuu, kun tällaista tapahtuu Suomessa?
  • Mitä terrorismi tarkoittaa? Miksi terrori-iskuja tapahtuu?
  • Lasten uutisten jutussa kerrotaan, että Suomessa poliisi valvoo nyt tilannetta erityisen tarkasti, joten kaduilla ja muissa paikoissa saattaa näkyä tavallista enemmän poliiseja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ulkona liikkumista pitäisi pelätä. Oletteko te nähneet poliiseja viime aikoina? Oletteko huomanneet joitakin muita toimia, joita poliisi on tehnyt, jotta olomme olisi turvallinen?

2. Jutelkaa parin kanssa siitä, millaiset asiat pelottavat teitä. Miettikää myös, millaisilla keinoilla saatte pelon katoamaan. Millaisissa tilanteissa olette toimineet rohkeasti, vaikka olisikin pelottanut? Tehkää koko luokan yhteinen lista asioista, jotka tekevät teidät rohkeiksi ja joiden avulla voitatte pelon.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi

1. Turussa tapahtui viime perjantaina järkyttävä isku. Lukekaa Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan Kari Vainion kolumni Pelolle ei saa antaa valtaa.

2. Vainio kertoo kolumnissa, että hän lähti heti iskuja seuraavana lauantaina Turun torille ostamaan vihanneksia ja marjoja. ”Eilen se oli erityisen tärkeää. Se oli ainoa, mitä osasin tehdä”, Vainio kirjoittaa. Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen tunnelma lauantaisella torilla oli? Keitä Vainio kohtasi?
  • Miksi Vainiosta oli niin tärkeää mennä tänäkin lauantaina Kauppatorille?
  • Miksi on tärkeää, että ei anna pelolle valtaa?

3. Valitkaa toinen seuraavista:

  • Perjantaina Turussa nähtiin myös paljon hyvyyttä ja sankaruutta. Moni auttoi rohkeasti haavoittuneita ja varoitti toisia vaarassa olevia. Kirjoittakaa parin kanssa kirjeet jollekulle Turun uhreja auttaneelle.
  • Kirjoita kolumni, jossa kerrot, miten olet käsitellyt Turun tapahtumia koulussa, kotona ja kavereidesi kanssa. Voit julkaista kolumnin Meidän juttu -verkkolehdessä

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Turun puukotus oli iso, yllättävä ja järkyttävä uutistilanne. Tällaisissa tilanteissa ihmiset kaipaavat tietoa, mutta sitä saa ripotellen. Tapahtumista liikkuu paljon huhuja ja osa tiedoista voi olla aluksi virheellistä (esim. ilmoitettu kiinniottoaika).

1. Keskustelkaa yhdessä siitä, miten te hankitte tietoa Turun tilanteesta:

  • Miten itse seurasitte Turun tapauksen uutisointia tai siitä käytyä keskustelua?
  • Mistä lähteistä hankitte tietoa tapahtumista? Miten lähteet valikoituivat?
  • Saitteko jotakin tietoa, joka osoittautui myöhemmin virheelliseksi?
  • Saitteko jostakin asiasta ristiriitaista tietoa? Miten selvititte, mikä tieto pitää paikkansa?

2. Tutustukaa pienryhmissä journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullisen laatimaan listaan siitä, mitä kannattaa huomioida ison uutistilanteen aikana (julkaistu Facebookissa). Pohtikaa, noudatitteko te omassa mediaseurannassanne näitä ohjeita. Mitä näistä ohjeista on mielestänne yleisesti vaikeinta noudattaa? Pohtikaa myös, lisäisitteko listaan vielä jonkin ohjeen.

3. Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista:

Teema 1: Sosiaalinen media:

  • Mitä hyötyä somesta on Turun puukotuksen tapaisissa tilanteissa? Entä mitä ongelmia?
  • Onko oikein kuvata tapahtumapaikalla video tai ottaa kuva ja julkaista se somessa? Entä onko oikein levittää huhuja, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta? Jos huomaa levittäneensä virheellistä huhua, pitäisikö se korjata?
  • Kriisiterapeutin mukaan somesta kannattaa pysyä poissa, jos pelottaa (ks. Kalevan juttu). Kumpi teidän mielestänne somessa tällaisissa uutistapahtumissa korostuu: Saatteko sieltä tärkeää tietoa vai lisääkö se pelkoa?

Teema 2. Uutismedia

Terrorismin tarkoitus on lietsoa pelkoa, siksi tiedon leviäminen tapahtumasta mahdollisimman laajalle on terroristin näkökulmasta tärkeää. Media ei kuitenkaan voi vaieta iskuista, koska journalismin tehtävänä on kertoa lukijoille, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Tarkastelkaa median toimintaa Turun iskun uutisoinnissa. Valitkaa yksi uutismedia ja perehtykää siihen, miten sen uutisointi Turun tapahtumista eteni.
Tarkastelkaa sitä, kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti seuraamanne media uutisoi iskusta. Kiinnittäkää huomiota myös siihen, ketä nostetaan keskipisteeseen missäkin vaiheessa (esimerkiksi tekijä, uhrit tai auttajat). Jos tarkastelette sanomalehteä, kannattaa seurata sekä verkkouutisia että printtilehteä. Halutessanne voitte myös haastatella lähisanomalehtenne toimittajaa Turun tapahtumien uutisoinnista.

Kootkaa havaintonne lopuksi yhteen ja pohtikaa yhdessä: Kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti Turun iskun tapaisista tilanteista on mielestänne tarpeen uutisoida? Mistä on tärkeää kertoa, mistä ei? Mitä vaikutusta on sillä, ketä nostetaan keskiöön?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Turussa tapahtui viime perjantaina järkyttävä puukotus, jota tutkitaan terroritekona.

1. Lukekaa sunnuntaina Aamulehdessä julkaistu professori Jaakko Hämeen-Anttilan teksti Vihaa vastaan: Terroristien tarkoituksena on levittää pelkoa. Sille ei saa antaa sijaa.

2. Keskustelkaa lukemisen jälkeen pienryhmissä:

  • Mitä samaa kirjoittaja näkee Suomessa aiemmin tapahtuneissa kouluampumisissa ja Turun iskussa?
  • Hämeen-Anttilan mukaan on olennaista muistaa, että tekijät ovat yksilöitä, eivät laajemman väestöryhmän edustajia. Miksi tämä on tärkeää?
  • Millaisia jakolinjoja isku voi Suomessa aiheuttaa? Miten näiden syntymisen voisi estää?
  • Hämeen-Anttila kysyy ”Onko Suomi nyt siirtynyt terrorin aikakauteen?” Mitä terrorin aikakausi tarkoittaa? Voiko yksi isku viedä Suomen toiseen aikakauteen?
  • Hämeen-Anttilan mukaan terroristit ovat osoittaneet voimansa, jos Suomi jakautuu ja ajautuu väkivallan kierteeseen. Mitä terrori-iskuilla tavoitellaan? Miten Suomen jakautumisen voi estää? Miten vihaa ja pelkoa vastaan voi taistella?

Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla voisi edistää malttia ja yhtenäisyyttä Suomessa Turun iskujen jälkisenä aikana.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto

Nyt eletään lintubongarin kulta-aikaa. Lukekaa Etelä-Saimaan uutistoimittaja Seija Hackmanin kolumni Bongarin juhlavuosi, jossa hän ideoi erilaisia asioita, joita voisi lintujen lisäksi bongailla.

Jutelkaa ensin yhdessä: Mitä bongaaminen tarkoittaa? Millaisia lintuja te tunnette? Mikä on kunkin tuntemanne linnun varmin tuntomerkki?

Bongaaminen on Birdlifen mukaan eräänlaista keräilyä, jossa pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta erilaista lintulajia. Hackman ehdottaa kolumnissaan, että lintujen lisäksi voisi bongata jotain ihan muuta, vaikkapa kesäfestareita, kaloja tai retkikohteita.

Miettikää, millaisia uusia asioita te voisitte tänä kesänä bongailla. Asia voi olla mikä tahansa, vaikkapa erilaiset kivilajit, uudet leikkipuistot tai erilaiset uimarannat. Valitkaa ryhmässä yksi bongailtava asia ja suunnitelkaa myös, miten kirjaatte bongauksenne. Voitte esimerkiksi pitää muistikirjaa tai ottaa havainnoista valokuvat.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Osa sanomalehdistä on jo julkaissut kesälehden (esimerkiksi Kesä-Kaleva ja Hämeen Sanomien Kesälehti). Moni kesälehti on parhaillaan tekeillä, ja niihin toivotaan juttuideoita.

Tutustukaa johonkin kesälehteen. Millaisia juttuja kesälehdessä julkaistaan? Miten se eroaa tavallisesta sanomalehden numerosta?

Työskennelkää pienryhmissä. Laittakaa sekuntikello pyörimään ja ideoikaa ensin kolmen minuutin ajan aiheita kivoihin kesäjuttuihin. Yksi ryhmästä toimii kirjurina.

Kun kolme minuuttia on kulunut, käykää läpi ideoimanne aiheet. Valitkaa niistä yksi ja suunnitelkaa, millaisen jutun siitä saisi tehtyä. Jutun muodon voitte valita vapaasti – voitte tehdä videon, valokuvareportaasin tai vaikkapa kesäisen kolumnin. Julkaiskaa jutut Meidän juttu -verkkolehdessä ja osallistukaa samalla kesäkisaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Varsinais-Suomessa sijaitseva Littoistenjärvi saatiin kirjastumaan kemikaalikäsittelyllä.

Lukekaa jutut

Perehtykää vesistöjen kunnostamiseen pienryhmissä:

Ryhmä1: Onko jokin vesistö teidän alueellanne huonossa kunnossa? Perehtykää vesistön huonon kunnon syihin ja sen vaikutuksiin. Selvittäkää myös, miten vesistön voisi kunnostaa.

Ryhmä 2: Littoistenjärveen laskettiin lähes 200 tonnia polyalumiinikloridia. Selvittäkää, millaisia kokemuksia tästä käsittelystä on aiemmin ja mihin sen teho perustuu.

Ryhmä 3: Missä kunnossa Suomen sisävedet ovat? Minkä verran huonossa kunnossa olevia järviä, jokia ja lampia Suomessa on? Mistä vesistöjen huono kunto pääasiallisesti johtuu?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Pian on edessä valmistujaisjuhlat. Nyt julkaistaan paljon vinkkijuttuja sopivista valmistujaislahjoista ja juhliin valmistautumisesta.

Silmäilkää seuraavia juttuja:

Tehkää oma vinkkijuttunne valmistumisjuhliin liittyen. Voitte valita juttuun jonkin oheisista näkökulmista tai miettiä siihen oman näkökulman. Jutun tyylin voitte valita vapaasti – voitte tehdä sen vakavasti, humoristisesti tai vaikkapa vinkkijuttuja ironisoiden.

1. Vinkit juhliin valmistautumiseen ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle.
2. Vinkit juhliin ylioppilaan tai valmistuvan vanhemmille.
3. Vinkit juhliin tulevalle etäiselle sukulaiselle.
4. Vinkit sinulle, jolla on tiedossa useat ylioppilas- tai valmistujaisjuhlat samana päivänä.

Voitte julkaista jutut halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Uudenkaupungin Hakametsän päiväkodin lapset tekivät Leikkipuisto-oppaan lahjana 400-vuotiaalle kotikaupungilleen. Uudenkaupungin Sanomien Viikon kuvat -jutussa  kerrotaan lyhyesti oppaan tekemisestä. Lukekaa katkelma ”Pallomeri on paras”.

Lukekaa myös varsinainen juttu Lapset tekivät oman puisto-oppaan, joka on julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 13.4.2017 (näköislehti, s. 6). Pääsette lukemaan jutun täällä.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia asioita lapset toivovat puistoihin? Mihin he ovat tyytyväisiä?
  • Mitä hyötyä oppaasta on kaupungin puisto-osastolle?
  • Millainen on teidän mielestänne hyvä leikkipuisto? Mitä siellä pitää olla? Mitä siellä ei saa olla?

Tehkää arvio omasta lähileikkipuistostanne.

  1. Kuvatkaa mahdollisimman tarkasti, mitä puistossa on ja mitä siellä on mahdollista tehdä.
  2. Antakaa konkreettisia parannusehdotuksia ja perustelkaa, miksi nämä muutokset olisivat tarpeen.
  3. Antakaa puistolle tähtiarvosana (1–5 tähteä).
  4. Ottakaa puistosta yhdestä viiteen kuvaa tai kuvatkaa vaihtoehtoisesti sieltä pieni video.

Julkaiskaa arviot Meidän juttu -verkkolehdessä. Niillä voi osallistua myös Tee oma juttusi -kilpailuun.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Uutisten juttu, joka käsittelee koulujen pihojen kuntoa: Helsingin koulujen pihat rankattiin parhaimmasta huonoimpaan – ”Remontti jäi kesken ja pihalla on nyt möykky

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka suuri merkitys koulupihan viihtyisyydellä teidän mielestänne on?
  • Mitä te tahdotte tehdä välitunnilla ja miksi?
  • Millainen koulupiha edistää liikkumista?
  • Minkä arvosanan annatte teidän koulunne pihalle?

Työskennelkää pienryhmissä ja tehkää lyhyet videoklipit koulunne pihasta. Valitkaa  yksi seuraavista näkökulmista. Videot voi kuvata älypuhelimilla.

  1. Tehkää video, jossa esittelette koulunne pihan ja selvennätte, mitä pihalla on mahdollista tehdä. Entä mikä ei ole mahdollista?
  2. Tehkää video, jossa kysytte koulunne eri-ikäisiltä oppilailta heidän toiveitaan siitä, mitä koulupihalla tulisi olla.
  3. Tehkää video, jossa esittelette kolme erilaista tapaa viettää välituntia.

Julkaiskaa videot Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, terveystieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Kahdeksasluokkalainen Aino Donner kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa koulujen kuntotesteistä. Lukekaa Donnerin kannanotto Kahdeksasluokkalainen mielipidesivulla: Koulun kuntotestit vaarantavat oppilaiden mielenterveyden eivätkä paranna juoksukuntoa.

Uusi opetussuunnitelma tuo muutoksen liikunnanopetukseen. Tavoitteena on ensisijaisesti innostaa liikkumaan – ei esimerkiksi opettaa jonkin tietyn lajin taitoja. Arvioinnin kohteena on oppiminen ja työskentely – ei fyysinen kunto (ks. tarkemmin Keski-Uusimaa: Liikunnan uusi opetussuunnitelma palauttaa oppiaineen takaisin opettajille – ”Koululiikunta ei ole kilpalajien palvelija”).

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Donnerin mukaan kuntotestit vaarantavat mielenterveyden ja tuottavat voimakasta häpeää.  Millaisia kokemuksia kuntotesteistä teillä on?
  • Ovatko kuntotestit tarpeellisia? Voisiko kuntotestejä järjestää siten, että ne olisivat kaikille mielekkäitä?
  • Mitä mieltä olette uuden opetussuunnitelman mukaisista koululiikunnan tavoitteista? Mitä koululiikunnassa olisi teidän mielestänne tarpeen oppia? Miten koululiikunta voisi tukea liikunnan iloa?

Tehkää videojutut koululiikunnasta.  Valitkaa jokin seuraavista näkökulmista. Julkaiskaa videot halutessanne Meidän juttu verkkolehdessä. Muistakaa kysyä luvat kuvaamiseen ja julkaisuun videoissa esiintyviltä henkilöiltä.

VINKKI! Lukekaa ennen videoiden tekemistä Jutuntekijän oppaasta (s. 38–39) Aamulehden videotoimituksen tuottajan Tuukka Välimäen vinkit uutisvideon tekemiseen.

  1. Kuntotestit – hyödyllistä vai horroria? Tehkää juttu kuntotestistä. Voitte kertoa omia kokemuksianne, haastatella testiin osallistujia ja kysyä opettajan näkemystä asiasta.
  2. Täydellinen liikuntatunti. Millaisia taitoja koululiikunnassa tulisi oppia? Miten koululiikunta voisi rakentaa positiivista suhdetta liikuntaan? Miten uusi ops muuttaa yläkoulun liikuntatunteja? Voitte haastatella juttuunne vaikkapa eri-ikäisiä oppilaita, liikunnanopettajaa, rehtoria, urheilijaa tai liikunnan ilon vasta aikuisena löytänyttä.
  3. Liikunnan iloa! Miksi yksi innostuu maratonista, toinen ratsastuksesta ja kolmas hyötyliikunnasta? Selvittäkää, millainen liikunta tuottaa iloa eri ihmisille. Yrittäkää löytää juttuunne mahdollisimman erilaisia haastateltavia.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänä vuonna Suomi menetti kärkipaikkansa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausvertailussa. Syy oli niin sanottu Sipilä-kohu.

Lukekaa Itäväylän juttu Sananvapaus: Ammattitaitoisen journalismin merkitys nyt entistä suurempaa, jossa haastatellaan Suomen Journalistiliiton puheenjohtajaa Hanne Ahoa.

Hanne Aho esittää jutussa useita sananvapauteen ja journalismin merkitykseen liittyviä väitteitä ja kannanottoja. Oheen on koottu niistä neljä. Käykää ne läpi pienryhmissä ja keskustelkaa siitä, mitä Aho tarkoittaa väitteillä ja miten hän perustelee niitä. Keskustelkaa myös, mitä mieltä itse olette kustakin asiasta.

1.Niin sanottu Sipilä-gate eli pääministerin Yleen kohdistama painostus oli sananvapauden kannalta erinomainen asia.
2.Sananvapaudesta puhuminen ei ole enää journalistien sisäinen asia. Ihmiset ottavat sananvapauteen liittyviin kysymyksiin todella paljon kantaa.
3.Journalistin ohjeita noudattava media sekoittuu ihmisten mielessä huuteluun, sepustuksiin ja valeuutisiin. Tämä on vaikuttanut mediauskottavuuteen.
4.Koskaan ei ole ollut näin isoa tarvetta ammattitaitoisesti tehdylle journalismille kuin tänä päivänä.

Kuntavaalit

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina valittiin jokaiseen Suomen kuntaan uudet kunnanvaltuutetut.  He päättävät monista tärkeistä kuntalaisten arkeen vaikuttavista asioista, kuten vaikkapa remontoitavista kouluista ja päivähoidon järjestämisestä.

Lukekaa Lasten uutisten juttu Lapset haluaisivat parempaa kouluruokaa ja puhtaamman luonnon tai katsokaa uutislähetys ja perehtykää siihen, mihin Kulosaaren koulun oppilaat tahtoisivat vaikuttaa, jos he olisivat kunnanvaltuutettuja.

Työskennelkää pienryhmissä. Mihin asioihin kunnanvaltuutettujen pitäisi teidän mielestänne vaikuttaa? Jos teidät olisi valittu valtuustoon, mitä tahtoisitte muuttaa? Tehkää kolmen mahdollisimman konkreettisen asian suunnitelmat ja esitelkää ne lopuksi muulle ryhmälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Selailkaa kuntanne alueella ilmestyvän paikallis- tai maakuntalehden verkkolehteä (löydätte lehdet Tutustu sanomalehtiin -sivulta.) ja etsikää sieltä vaaleihin liittyviä uutisia. Mikä on teidän alueellanne suurin vaaleihin liittyvä uutinen? Mikä oli vaaleissa suurin yllätys?

2. Perehtykää siihen, keitä kuntanne valtuustoon pääsi.  Selvittäkää ainakin seuraavat asiat:

  • Kuka on nuorin valtuutettu?
  • Minkä puolueen tulos romahti?
  • Minkä puolueen kannatus kasvoi eniten?
  • Kuka kahmi suurimman äänisaaliin?
  • Kuka pääsi valtuustoon pienimmällä äänimäärällä?

3. Valitkaa yksi valtuutettu ja perehtykää häneen tarkemmin. Kannatta ainakin selvittää, miten hän on vastannut vaalikoneen kysymyksiin. Mitä te tahtoisitte kysyä uudelta valtuutetulta? Suunnitelkaa 3–5 haastattelukysymystä ja haastatelkaa valtuutettua joko puhelimitse tai sähköpostitse. Kirjoittakaa haastattelut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntavaaleissa valituksi tuli 31 18-vuotiasta valtuutettua. Valtuutettujen keski-ikä on nyt valtakunnallisesti 50 vuotta.

Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää nuoriin valtuutettuihin ja valtuustojen ikäjakaumaan. Valitkaa yksi seuraavista teemoista. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta uutisanalyysit Meidän juttu -verkkolehteen.

Teema 1: Nuoret valtuutetut
Mihin nuoret valtuutetut tahtovat vaikuttaa? Perehtykää johonkin nuoreen valtuutettuun ja siihen, miksi hän tahtoo olla mukana kuntapolitiikassa.

Taustajuttuja:

Teema 2: Valtuustojen ikäjakauma
Perehtykää valtuustojen ikäjakaumaan eri puolilla Suomea. Missä kunnassa on nuorin valtuusto? Entä missä vanhin? Millainen on oman kuntanne valtuuston ikäjakauma? Kuinka monta alle 20-vuotiasta valtuustossa on?

Taustajuttuja:

Teema 3. Äänestysikäraja
Ennen vaaleja nousi jälleen keskusteluun, pitäisikö äänestysikäraja laskea 16-vuoteen. Perehtykää äänestysikärajasta käytyyn keskusteluun ja pohtikaa, millaisia vaikutuksia äänestysikärajan laskulla voisi olla.

Taustajuttuja:

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Perehtykää kuntavaalien tuloksiin pienryhmissä. Valitkaa tarkasteltavaksi jokin seuraavista teemoista. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta uutisanalyysit Meidän juttu -verkkolehteen.

Teema 1: Äänestysaktiivisuus
Kuntavaaleissa äänesti 58,8 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus nousi hieman viime vuodesta. Huippuvuosiin verrattuna äänestysaktiivisuus on kuitenkin romahtanut – esimerkiksi vuonna 1976 kunnallisvaaleissa äänesti vielä lähes 80 prosenttia äänioikeutetuista (ks. Tilastokeskus: Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1972 – 2012)

Mitkä asiat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen? Miksi nykyään paljon harvempi äänioikeutettu äänestää huippuvuosiin verrattuna? Miten äänestysprosenttia saisi nostettua? Mitä 58,8 prosentin äänestysaktiivisuus kertoo yhteiskunnastamme?

Taustajuttu:

Teema 2: Suuria nousuja
Vaalien suurin voittaja oli Vihreä puolue. Missä Vihreiden kannatus kasvoi erityisesti ja miksi? Selvittäkää, millaisia muita suuria nousuja alueellisesti tapahtui ja millaisia syitä on kunkin nousun taustalla. Valitkaa yksi kunta, jossa valtuuston puoluesuhteet muuttuivat voimakkaasti ja pohtikaa, miten muutos vaikuttaa kunnan politiikkaan.

Taustajuttuja:

Teema 3: Jytky suli
Näissä vaaleissa suurin häviäjä oli Perussuomalaiset. Missä puolueen kannatus romahti pahiten? Missä kannatus säilyi samana tai kasvoi? Pohtikaa syitä romahduksen taustalla. Pohtikaa lisäksi, millaisia vaikutuksia puolueen kannatuksen romahduksella tulee olemaan a) uuden puheenjohtajan valintaan ja b) hallitustyöskentelyyn.

Taustajuttuja:

Teema 4: Pienpuolueet
Feministinen puolue sai yhden valtuutetun Helsingissä ja Piraattipuolue sai valtuutetut sekä Helsingissä että Jyväskylässä.  Ottakaa selvää, mistä näissä puolueissa on kyse ja pohtikaa, miksi ne saivat nyt valtuustopaikat.

Taustajuttuja:

Kevät etenee vauhdilla

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Pohjalaisen juttu, jossa kerrotaan kevään merkeistä Leskenlehtiä, töyhtöhyyppiä ja nokkosperhosia – kevät etenee etelässä vauhdilla sekä Keski-Uusimaan juttu  Kevät vapauttaa paksuista haalareista, joka kertoo, miten kevät käytännössä näkyy lasten ja lapsiperheiden arjessa.

Listatkaa yhdessä, millaisia kevään merkkejä, jotka näkyvät joko luonnossa tai perheiden arjessa, jutuissa luetellaan. Entä miten kevät on vaikuttanut teidän tekemisiinne? Millaisia merkkejä keväästä olette jo huomanneet? Lisätkää omat havaintonne listaan.

Osallistukaa Luonto-Liiton kevätseurantaan . Seurantakortin voit tulostaa ja kirjata ylös, kun näet vaikkapa muurahaisen, leskenlehden, sammakon tai pääskysen. Pohjois-Suomessa kevät etenee hitaammin ja sinne on olemassa erillinenhavaintokortti, jonka löydät  täältä.

Lintujen kevätmuutto alkoi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide

Lintujen muutto on alkanut tavallista aikaisemmin.  Perehtykää seuraavien juttujen avulla siihen, mitä lintuja eri puolilla Suomea on jo nähty:

Tarkkailkaa muutaman päivän ajan lintuja. Kirjatkaa ylös havaintonne ja ottakaa vähintään yhdestä linnusta luontokuvat.

Valelääkärin tuomio koveni

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valelääkärinä toimineen Esa Laihon tuomio koveni hovioikeudessa. Lukekaa Keskisuomalaisen juttu Hovioikeus korotti valelääkärin tuomiota – määrättiin heti vangittavaksi.

Valelääkärin paljasti Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen. Ratkaisevassa roolissa oli Paanasen venäjän kielen taito.

Miten Paananen paljasti valelääkärin? Tutustukaa skuupin taustoihin katsomalla Iltapäivälehtien journalismi -oppimateriaalin toinen osa Skuupin metsästäjät. Videolla kuulette muun muassa, miten Paananen haastattelee Laihoa. Tehkää myös videoon liittyvät taustatehtävät.

Kirvesmiehestä lääkäriksi

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu henkilöjuttu Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus.

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Miksi Karvinen tahtoi tehdä ison elämänmuutoksen? Mitä muutos häneltä vaati? Miksi Karvinen onnistui tavoitteensa saavuttamisessa?
  • Jutussa kuvataan useita Karvisen käyttämiä opiskelutaktiikoita. Miltä ne vaikuttavat? Millaisia opiskelutaktiikoita teillä on käytössä?
  • Karvisen henkilöhaastattelu oli tänään Helsingin Sanomien luetuimpia juttuja. Mikä tekee tästä tarinasta kiinnostavan?

Työskennelkää itsenäisesti: Kirsti Lonkan mukaan oppimista edistävät kiinnostus, ihmettely ja hämmästely. Karvisen mukaan taas olennaisia ovat hyvät yöunet, terveellinen ruokavalio ja aikataulutus.  Mikä teidän oppimistanne edistää? Kootkaa 3–5 kohdan listat asioista, jotka ovat olennaisia teidän oppimisen näkökulmasta. Valitkaa lisäksi yksi kokemanne oppimisen flow-tilanne, jolloin oppiminen sujui erityisen hyvin tai helposti ja eritelkää, mikä sen sai aikaan.

Kootkaa lopuksi yhteen koko luokan näkemykset siitä, mikä edistää oppimista.

Lammas lemmikkinä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Aamulehden juttu Viisilapsinen perhe adoptoi orvon Late-karitsan: Töpöttelee sisällä vaipassa, ystävinä kuusi koiraa.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi perhe otti lampaan lemmikiksi?
  • Miksi lammas lemmikkinä on vähän haastava?
  • Miten perheen koirat ovat suhtautuneet uuteen perheenjäseneen?
  • Millainen on Late-lampaan tulevaisuus?

Valitkaa jokin seuraavista:

  1. Tehkää kolmen kuvan sarjakuvastrippi Late-karitsan seikkailuista uudessa perheessä.
  2. Selvittäkää, mikä on erikoisin lemmikki, joka teidän ryhmäläisillänne on ollut. Tehkää pieni juttu tämän lemminkin tarinasta. Voitte julkaista sen Meidän juttu -verkkolehdessä. www.meidänjuttulehti.fi
  3. Yksi kuuluisaksi tullut erikoinen lemmikki on Esther-sika (ks. Iltalehti: Luokkatoveri huijasi eläinrakasta – minipossu paljastui siaksi). Valitkaa jokin erikoinen eläin, josta tulee lemmikki, ja kirjoittakaa siitä tarina. Miksi juuri tämä eläin päätyy lemmikiksi? Millainen se on lemmikkinä esimerkiksi kissaan tai koiraan verrattuna? Mikä yllättää? Mikä on hankalaa? Mikä ilahduttaa?

Tasa-arvon edistäjä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Maaliskuussa vietetään kahta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää merkkipäivää: Kansainvälistä naisten päivää ja Minna Canthin päivää. Lukekaa Moro-liitteen juttu Minna Canth oli rohkea tasa-arvon edistäjä – Kuka ansaitsee olla Pirkanmaan oma Minna?

Perehtykää pienryhmissä siihen, kuka oli Minna Canth ja miksi häntä juhlistetaan tasa-arvon edistäjänä. Millaisia konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi Canth teki? Millaista rohkeutta työ vaati?

Mistä nuoret haaveilevat?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla julkaistiin uuden nuorisobarometrin tulokset. Barometri kuvaa sitä, mistä nuoret haaveilevat, mitä he pelkäävät ja mikä on heille tärkeää. Perehtykää tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Keskipohjanmaa Nuorten luottamus lähimmäisiin ja Suomeen hupenee
Aamuposti Onko nuorten luottamus Suomeen jo mennyt? – Kolme asiaa pelottaa eniten
Maaseudun Tulevaisuus Näin nuoret unelmoivat: Haaveissa oma asunto, perhe ja vakityö – Suomeen ei uskota

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen kuva tulevaisuudesta barometrista välittyy?
  • Mikä tuloksissa yllättää teidät?
  • Miksi erityisesti poikien luottamus on vähentynyt ja kyynisyys lisääntynyt?
  • Barometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Mitä mieltä olette tästä tuloksesta?

Kirjoittakaa kolumnit, jossa otatte kantaa nuorisobarometrin tuloksiin. Voitte julkaista tekstit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Puheenjohtajakisa käynnistyi

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Timo Soini ilmoitti sunnuntaina luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta. Alkuviikosta Sampo Terho ilmoittautui mukaan kisaan ja Jussi Halla-aho kertoi harkitsevansa ehdokkuutta.

Työskennelkää pienryhmissä ja tehkää henkilökuvat Timo Soinista, Sampo Terhosta ja Jussi Halla-ahosta. Perehtykää heidän poliittiseen taustaansa, arvomaailmaansa ja siihen, millainen on heidän roolinsa puolueessa.  Selvittäkää myös perustiedot heidän henkilöhistoriastaan. Pohtikaa myös, mihin suuntaan Halla-aho ja Terho veisivät perussuomalaisia ja millainen vaikutus heidän puheenjohtajuudellaan olisi hallitusyhteistyöhön. Lukekaa taustaksi esimerkiksi seuraavat jutut:

Mitä odotat koululta?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen on alkanut monella paikkakunnalla. Lukekaa yksi seuraavista jutuista:

Sipoon Sanomat: Kouluun ilmoittaudutaan helmikuussa
Pohjalainen: Kouluun ilmoittautuminen alkoi
Kaleva: Esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen alkaa Oulussa

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä muuttuu, kun siirtyy esikoulusta kouluun? Entä mikä säilyy samana?
  • Eka- ja tokaluokkalaiset: Miltä kouluunmeno tuntui?
  • Esikoululaiset: Miltä ajatus kouluun menosta tuntuu?

Ryhtykää toimittajiksi. Ykkös- ja kakkosluokkalaiset haastattelevat jotakuta esikoululaista siitä, mitä hän odottaa kouluun menemiseltä. Esikoululaiset haastattelevat jotakuta ykkös- tai kakkosluokkalaista siitä, millaista kouluun meneminen oli ja mikä koulussa yllätti.

Tehkää haastattelujen pohjalta pienet jutut Meidän juttu -verkkolehteen. Voitte joko kirjoittaa jutut tai tehdä videohaastattelut. Jos kirjoitatte jutut, muistakaa ottaa myös kuvat!

Millainen on talviloman sää?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Talvilomakausi on aluillaan. Etelä- ja Lounais-Suomessa vietetään hiihtolomaa ensi viikolla. Lukekaa Iltalehden juttu  Hiihtolomalla hieno ulkoilusää – katso suosikkirinteiden lumitilanne!

Valitkaa yksi paikkakunta ja selvittäkää, millainen sää siellä on talvilomalla. Tehkää koko lomaviikon sääennustus. Olkaa vuorollaan meteorologeja ja esitelkää ennustuksenne.

Yhteishaku alkaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Yhteishaku lukioon ja ammatilliseen koulutukseen  alkaa ensi viikolla. Lukekaa Savon Sanomien nuortentoimituksen toimittajan Irja-Ulriikka Valtan juttu: Yhdeksäsluokkalaisten on pian aika tehdä päätöksiä ja Iijokiseudun juttu: Hiekkaranta ja hevoset torilla – ammattiopiston väki jalkautui Kurenalle

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millainen tuki ammatinvalinnassa on tarpeen?
  • Joko te tiedätte, minne tahdotte yläkoulun jälkeen?
  • Mikä teille on tärkein kriteeri ammattia valitessanne?
  • Koetteko, että tiedätte riittävästi eri ammateista?
  • Savon Sanomien jutussa korostetaan työelämään tutustumisen merkitystä. Miten teidän mielestänne eri ammateista saa parhaiten tietoa?

Haastatelkaa jotakuta ammattikoulussa tai lukiossa opiskelevaa siitä, miten hän valitsi opiskelupaikkansa. Millaista tukea hän tarvitsi? Mikä ratkaisi valinnan?
TAI
Valitkaa yksi teitä kiinnostava ammatti. Haastatelkaa tässä ammatissa työskentelevää hänen työnkuvastaan.  Kirjoittakaa henkilöjutut ja julkaiskaa ne halutessanne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Vanhojenpäivän juhlintaa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, liikunta
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Huomenna juhlitaan vanhojen päivää. Tutustukaa seuraavien juttujen avulla siihen, miten vanhojentansseihin valmistaudutaan eri puolilla Suomea:

Perehtykää vanhojentanssien historiaan Suomessa ja selvittäkää, onko vastaavan kaltaisia perinteitä muissa maissa.

 

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Lukekaa Forssan lehden (31.1.) juttu ”Lehtiä luetaan, että tiedetään juttuja”, jossa Forssan Axelin eskarin Violetit-ryhmä tutustuu toimittajan työhön ja tekee omat etusivut. Pääsette lukemaan jutun Sanomalehtiviikon ajan näköislehdestä . Juttu löytyy sivulta 22.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaista on toimittajan työ?
  • Mihin uutisia tarvitaan?
  • Millaisia juttuja te tahtoisitte lukea sanomalehdestä

Valitkaa toinen seuraavista:

a) Selailkaa päivän sanomalehteä ja tehkää sen juttujen pohjalta oma sanomalehden etusivu, jossa on teitä kaikkein eniten kiinnostavat aiheet. Lisätkää etusivulle vähintään yksi oma juttuaihe, jonka voitte esimerkiksi piirtää.

b) Ryhtykää toimittajiksi. Tehkää yhdessä videouutislähetys parhaista talvipuuhistanne. Suunnitelkaa videoiden aihe ja sisältö etukäteen. Miettikää valmiiksi myös, ketä haastattelette ja mitä häneltä kysytte. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -lehdessä. Lisää vinkkejä juttujen ideointiin löydät Tee oma juttusi Sanomalehtiviikolla! -jutusta. Kannattaa lukea myös Kalevan juttu Kynät sauhuavat ja juttuja syntyy.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehtiviikko haastaa miettimään, mihin sinä luotat netissä ja miksi. Katsokaa Helsingin Sanomien Lasten uutisten video Miten valeuutisen erottaa oikeasta uutisesta?  ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä videossa tapahtuu? Miten uutiseen uskova toimii? Entä se, joka epäilee uutista?
  • Olisitteko te voineet uskoa tähän uutiseen?
  • Kuinka usein törmäätte netissä tietoon, jonka todenperäisyydestä ette ole varmoja?
  • Mitä kannattaa tehdä, jos törmää epäilyttävään juttuun?
  • Miksi kaikkeen näkemäänsä ei kannata uskoa?
  • Mitä tarkoittaa lähdekritiikki? (Käykää myös vastaamassa Lasten uutisten viikon kysymykseen Mitä tarkoittaa lähdekritiikki?)

Tehkää luokkaan jana, jonka toisessa päässä on ”en luota lainkaan” ja toisessa ”luotan täysin”. Janan voi esimerkiksi piirtää taululle tai jana voi kulkea läpi luokan.
Käykää läpi erilaisia medioita, sovelluksia, sisältöjä ja sivustoja (esimerkiksi sanomalehti, YouTube, oppikirja, Instagram, uutinen, Google, julkkisjuttu tai jokin videoblogi) ja asettakaa ne janalle niiden luotettavuuden mukaan. Voitte käydä läpi myös joitakin instituutioita ja henkilöitä (esimerkiksi presidentti, toimittaja, äiti ja rehtori) ja asettaa myös ne janalle.

Tarkastelkaa lopuksi luomaanne janaa ja keskustelkaa siitä, mikä tekee mediasta, sisällöstä, jostakin henkilöstä tai instituutiosta luotettavan. Entä epäluotettavan?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla julkaistussa Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus -tutkimuksessa kartoitettiin, miten yläkouluikäiset arvioivat nettilähteiden luotettavuutta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta. Tutustukaa tutkimuksen tuloksiin seuraavien juttujen avulla:

Aamulehti: Nuoret uskovat tunnistavansa valeuutisen, vaikka suurin osa ei ole edes kuullut koko käsitettä
Itä-Savo: Tiedon luotettavuus tarkoittaa nuorelle eri asioita eri kanavissa
Länsi-Uusimaa: Yläkoululaiset ja kapeneva uutisvirta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksessa haastatellut nuoret luottavat vahvasti siihen, että osaavat erottaa luotettavan uutisen epäluotettavasta. Kuinka helppoa luotettavan uutisen tunnistaminen teidän mielestänne on?
  • Kun seuraatte erilaisia nettisisältöjä, kuinka paljon kiinnitätte ylipäätänsä huomiota luotettavuuteen?
  • Kohtaatteko netissä paljon valheellista tietoa? Entä oletteko törmänneet valeuutisiin?
  • Mihin te luotatte netissä ja miksi?

Vinkki: Valeuutisiin ja niiden tunnistamiseen voi perehtyä tarkemmin Onko tämä totta? -materiaalin ”Feikki uutisena” -osion avulla.

Työskennelkää pienryhmissä. Tehkää halutessanne työskentelyn pohjalta jutut Meidän juttu -verkkolehteen.

Ryhmä 1. Luotettavuus eri kanavissa.
Pohtikaa yhdessä eri mediakanavien ja -sovellusten luotettavuutta: Mistä voi päätellä, onko Instagram-profiili aito? Mikä merkitys luotettavuudella on YouTubessa? Millainen on luotettava uutinen? Entä mistä tunnistaa valeuutisen?

Valitkaa kaksi käyttämäänne mediaa tai sovellusta tarkemman tarkastelun kohteeksi ja tehkää vinkkilista konkreettisista keinoista, miten näissä kanavissa/medioissa tunnistaa luotettavan sisällön.

Ryhmä 2. Kiinnostava uutinen
Keskustelkaa ensin yhdessä: Mikä on teille uutinen? Entä millainen on kiinnostava uutinen? Mistä uutisaiheista tahdotte pysyä kartalla? Mitkä uutisaiheet eivät kiinnosta teitä? Mistä ja miten seuraatte uutisia?

Sanomalehtiviikon tutkimuksessa haastatellut nuoret odottavat uutisilta viihdyttävyyttä, riittävän selkeää kieltä ja sitä, että ymmärtäminen ei vaadi liikaa ennakkotietoja aiheesta.
 Miettikää yhdessä, millaisia uutisia te tahtoisitte seurata? Millainen olisi kiinnostava uutisen muoto (esim. video, kuva, luettava teksti tai vaikkapa peli)? Millainen olisi lukijan/seuraajan rooli – pääsisikö hän jotenkin osallistumaan? Suunnitelkaa sellaiset tulevaisuuden uutiset, joita te tahtoisitte seurata.

Ryhmä 3. Somekupla
Sanomalehtiviikon tutkimukseen haastatellut nuoret eivät koe, että heille suositellut sisällöt kapeuttaisivat sometodellisuutta. Ennemminkin he ovat tyytyväisiä, kun sosiaalinen media ja internet mukailevat heidän omaa elämäänsä ja kiinnostuksenkohteitaan.

Millaisia asioita te seuraatte netissä ja somessa? Millaiset asiat kiinnostavat teitä? Mitkä taas eivät kiinnosta? Listatkaa itsenäisesti kolme tärkeintä aihetta, joista haluatte pysyä kartalla ja kolme tärkeintä mediaa, sivustoa tai sovellusta, joita käytätte arjessanne.

Vertailkaa listauksianne pienryhmässä. Kuinka samalaisia asioita seuraatte? Mitkä asiat ovat erilaisia? Mitä arvelette, millaisia sisältöjä ja medioita vanhempanne seuraavat? Mikä on erilaista ja mikä on samaa kuin teidän seuraamissanne sisällöissä?

Keskustelaa yhdessä: elättekö somekuplassa? Millaiset aiheet ja näkökulmat korostuvat seuraamissanne sisällöissä? Jääkö jotain olennaista tai kiinnostavaa ulkopuolelle? Miten voisi päästä oman kuplan ulkopuolelle?

Kokeilkaa parin päivän ajan seurata sellaisia medioita tai sisältöjä, joita ette tavallisesti seuraa. Pohtikaa lopuksi, mitä opitte.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astui virkaansa 20.1. Heti virkaanastujaisten jälkeen Trumpin hallinto loi termin ”vaihtoehtoiset faktat” (ks. Ilta-Sanomat: Trumpin neuvonantaja virkaanastujaisten yleisökohusta: Tiedotuspäällikkö antoi ”vaihtoehtoisia faktoja”).

Lukekaa Keskisuomalaisen jutut  Onko Trumpin aika journalismin nousu vai tuho? ja  Trump voi tehdä toimittajien elämän oikeasti hankalaksi – uusi tilanne vaatii medialta uusia toimintatapoja.

Keskustelkaa pienryhmissä Trumpin ja median suhteesta:

  • Miksi Trumpin ja median suhde on jännitteinen?
  • Millainen työkalu Twitter on Trumpille? Miksi hän käyttää sitä niin aktiivisesti?
  • Jutussa kerrotaan, että media joutuu nyt pohtimaan, miten estää presidenttiä määrittelemästä koko uutistarjontaa. Miten Trumpin presidenttiys vaikuttaa median toimintatapoihin Yhdysvalloissa?
  • Taistelu siitä, kuka määrittää tosiasiat, on keskeinen Trumpin hallinnon piirre, kirjoittaa BBC:n pääkirjeenvaihtaja Gavin Hewitt. Mitä tämä tarkoittaa median näkökulmasta? Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta?

Jutussa haastatellun dosentin Outi Hakolan mukaan Trumpin aika on synnyttänyt tarpeen jatkuvalle jatkuvan faktantarkistukselle. Harjoitelkaa faktantarkistamista! Katsokaa ohjeet Pidä silmät auki -oppaan sivulta 46.

Jouluvalmisteluja

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Tutustukaa Kalevan kuvagallerian joulukalenterin avulla erilaisiin tapoihin valmistautua jouluun: Joulukalenteri: Miten jouluvalmistelut etenevät? Tehkää listaus erilaisista jouluvalmisteluista, joita kalenterissa on esitelty.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia jouluvalmisteluja teidän perheessänne tehdään? Lähetättekö esimerkiksi joulukortteja, laitettako jouluvaloja tai lähetättekö pukille lahjalistoja?
  • Mikä on sinulle tärkein jouluvalmistelu?

Tehkää 3–5 kuvan reportaasi joko teidän per4heenne jouluvalmisteluista tai siitä, miten joulu näkyy lähiympäristössänne (esimerkiksi koulussa ja kaupoissa). Esitelkää reportaasinne luokassa vielä ennen joulua.

Valon juhla

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, maantieto, uskonto, elämänkatsomustieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla vietettiin Lucian päivää. Tutustukaa siihen, miten Lucian päivää vietettiin Seinäjoella ja Iisalmella:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuuluuko Lucian-päivä teidän alueenne perinteeseen?
  • Mistä Lucian päivän perinne on tullut Suomeen? Missä päin Suomea juhlaa erityisesti vietetään?
  • Miksi Lucian päivää vietetään?

Lucian päivän on tarkoitus tuoda valon ja rauhan sanomaa pimeimmän vuodenajan keskelle. Suomen Lucia-neito kiertää muun muassa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja lastenkodeissa (ks. Salon Seudun Sanomat Suomen Lucia sai kruununsa joulukuun pimeydessä). Mieti, millaisella teolla sinä voisit tuoda valoa ja rauhaa teidän lähiympäristöönne. Suunnittele jokin konkreettinen teko ja toteuta se vielä ennen joululomaa.

Täydellinen nuorisotalo

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Työskennelkää pienryhmissä. Lukekaa aluksi Helsingin Sanomien juttu Maunulaan avatusta uudesta nuorisotalosta: ”Muslimitytöillä on vaikeuksia päästä perhepiiristä ulos” – Maunula-taloon tehtiin tyttöjen oma huone ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Maunulan nuorisotaloon on rakennettu oma tyttöjen huone?
  • Tyttöjen huoneen suunnittelussa on ollut mukana kahdeksan yläkouluikäistä tyttöä. Kuullaanko tiloja suunniteltaessa yleensä riittävästi niiden käyttäjiä? Miten nuoria kannattaisi ottaa mukaan heille suunnattujen tilojen suunnitteluun?
  • Huomioidaanko nuorisotaloissa teidän kokemuksenne mukaan riittävän hyvin sekä tytöt että pojat?
  • Tarvitaanko tytöille tai pojille nuorisotaloihin omia tiloja? Pohtikaa, millaisia hyviä puolia ja millaisia riskejä tässä voi olla.

Millaisessa nuorisotalossa te viihtyisitte? Mitä tahtoisitte siellä tehdä? Mikä tukisi siellä viihtymistä? Tehkää konkreettiset suunnitelmat täydellisestä nuorisotalosta. Pyrkikää tekemään suunnitelmista sellaiset, että ne olisivat realistisesti toteutettavissa.

Pisa-tuloksia

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin viime viikolla. Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää tuloksiin kolmesta eri näkökulmasta.

Ryhmä 1: Millaisia reaktioita Pisa-tulokset herättävät muissa maissa? Valitkaa yksi maa tarkemman tarkastelun kohteeksi. Lukekaa pohjaksi Kauppalahden juttu Muutkin syynäävät Pisa-tuloksia ja Helsingin Sanomien juttu Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista.

Ryhmä 2: Perehtykää siihen, millaisia maantieteellisiä eroja Suomen Pisa-tuloksissa on. Lukekaa taustaksi Suomenmaan juttu Maakunnat jäivät pääkaupunkiseudun jalkoihin Pisa-tutkimuksessa

Ryhmä 3: Perehtykää siihen, millaisia tyttöjen ja poikien välisiä eroja Suomen Pisa-tuloksissa on. Lukekaa taustaksi Lappeenrannan Uutisten juttu Suomi romahti Pisa-vertailussa: Tytöt jyräävät pojat nyt miehiselläkin alalla ja Etelä-Suomen Sanomien juttu Pisa-menestys enää tyttöjen varassa

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvalloissa valittiin tänään uusi presidentti. Monet yllättyivät, kun tehtävään valittiin Donald Trump. Lukekaa Helsingin Sanomien Lasten uutisten juttu  Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Trumpin voitto yllätti monet?
  • Miksi Donald Trump herättää sekä pelkoa että ihailua?
  • Mikä on vaalikampanjoiden tarkoitus? Miksi niissä saatetaan liioitella?
  • Millainen on hyvä presidentti?

Millainen on sinun mielestäsi hyvä presidentti? Millaisiin asioihin Yhdysvaltojen uuden presidentin pitäisi vaikuttaa? Tehkää uudelle presidentille videot tai kirjoittakaa kirjeet, jossa kerrotte, mihin hänen tulisi teidän mielestänne vaikuttaa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Tämä päivä alkoi uutisella, joka yllätti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa:Yhdysvaltojen seuraava presidentti on Donald Trump.

Katsokaa HSTV:n juttu, jossa helsinkiläiset kertovat tunnelmistaan Donald Trumpin voiton ratkettua: ”Ei hyvä!” Helsinkiläisten Trump-reaktiot.

Selvittäkää, millaisia ajatuksia vaalitulos herättää teidän seudullanne. Työskennelkää pareittain ja tehkää gallup, jossa kysytte lähialueen ihmisten kommentteja vaalituloksesta. Videoikaa tai kirjoittakaa vastaukset huolella ylös. Tehkää lopuksi vastauksista luokan yhteinen koonti.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Perehtykää seuraavien juttujen avulla siihen, millainen mies USA:n uusi presidentti on.
Kaleva: Aikamoinen diili – Tällainen on Valkoisen talon uusi isäntä. Keskisuomalainen: Tällainen mies on Donald Trump: Kiinteistöjä, konkursseja, avioeroja ja valinta presidentiksi. 

Keskustelkaa yhdessä: Trumpin voittoa kutsutaan historialliseksi. Mikä tekee siitä poikkeuksellisen? Mistä Trumpin suosio johtuu?

Työskennelkää pienryhmissä. Pohtikaa, millaisena Trumpin kannattajat näkevät hänet? Entä millainen Trump on hänen vastustajiensa näkökulmasta? Tehkää karikatyyripiirrokset Trumpista sekä hänen kannattajiensa että vastustajiensa näkökulmasta.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Tämä yllätti sekä ennustajat että median.

Työskennelkää pienryhmissä:

Ryhmä 1: Selvittäkää, miksi Trumpin voitto yllätti niin monet ja miksi ennusteet menivät vikaan. Lukekaa taustaksi seuraavat jutut: Aamulehti: Washington Post: Trumpin voiton takana on toimittajien eeppinen moka ja  Ilta-Sanomat: Suomalaistutkija: Tämän takia Trumpin menestyksen ennakkoarviointi meni poskelleen

Ryhmä 2. Ketkä ratkaisivat vaalit? Selvittäkää, miten äänet jakautuivat eri osavaltioissa. Mitkä osavaltiot olivat tässä vaalissa ratkaisevia ja miksi? Perehtykää myös Trumpin äänestäjien ikäjakaumaan, koulutustasoon ja muihin taustoihin.  Taustajutut: Aamulehti: Kymmeniä miljoonia vihaisia nuoria – Näin olisi käynyt, jos vain y-sukupolvi olisi äänestänyt ja Maaseudun Tulevaisuus: Maaseudun ennakkosuosikki Trump vienyt myös teollisuusalueita – nousemassa USA:n presidentiksi.

Ryhmä 3. Perehtykää siihen, millaisia lupauksia Trump on antanut kampanjassaan. Pohtikaa, tulevatko lupaukset toteutumaan. Taustaksi ks. esim. Helsingin Sanomat  Presidenttinä Trump ei ole velkaa kenellekään – Mitä se merkitsee maailmalle ja Suomelle?

Ryhmä 4. Trumpin voittopuhe oli yllättävän maltillinen. Analysoikaa, miten Trumpin retoriikka muuttui vaalituloksen ratkettua ja miksi. Lukekaa taustaksi Keskipohjanmaa-lehden juttu  Trump kiitteli Clintonia voittopuheessaan – kannattajat kuuntelivat vaitonaisina

 

Milloin talvi alkaa?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
maantieto, ympäristö- ja luonnontieto

Monelle paikkakunnalle saatiin tällä viikolla ensilumi. Ensilumi on vahva merkki talvesta. Jutelkaa yhdessä:

  • Milloin talvi alkaa?
  • Millaisia talven merkkejä olette jo nyt havainneet?
  • Miksi talvi saapuu eri puolille Suomea niin eri aikaan?

Työskennelkää pienryhmissä ja selvittäkää, miten talvi eri puolilla Suomea parhaillaan etenee. Hyödyntäkää esimerkiksi seuraavia juttuja:

Suomen matkailuvaltit

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, ympäristö- ja luonnontieto

Lonely Planet nosti Suomen vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi. Lukekaa Keskisuomalaisen juttu aiheesta: Lonely Planet: Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde.
Keskustelkaa yhdessä:
•    Yllättikö Suomen valinta?
•    Miksi luonto on Suomen matkailuvaltti?
•    Millaisesta matkailusta te pidätte? Entä millaisiin paikkoihin te tahtoisitte matkustaa?

Jakautukaa viiteen pienryhmään ja tutustukaa Suomen matkailukohteisiin. Kukin ryhmä valitsee tarkasteltavaksi yhden maakunnan ja tutustuu sen matkailukohteisiin. Jokainen ryhmä laatii perehtymisen jälkeen maakunnasta TOP 5 -käyntikohteet -listan.

Halloween vai kekri? 

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
uskonto, elämänkatsomustieto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Loka–marraskuun vaihteessa juhlitaan halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää. Tutustukaa näihin juhliin Ilta-Sanomien jutun avulla: Tiesitkö, milloin Halloweenia oikeasti vietetään?

Jakautukaa kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä valitsee tarkasteltavaksi joko halloweenin, kerin tai pyhäinpäivän. Perehtykää juhlan historiaan ja perinteisiin. Miten juhla näkyy arjessanne? Pohtikaa myös, miksi halloween on syrjäyttänyt Suomessa kekrin tai pyhäinpäiväin vieton?

Taustajuttuja syksyn juhlista:

Kaamosväsymystä vastaan

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Tulevana viikonloppuna siirrytään jälleen talviaikaan. Kellojen siirtäminen herättää aina kiivasta keskustelua. Tutustukaa keskusteluun seuraavien juttujen avulla:

Kellojen siirtämisen alkuperäinen tarkoitus oli jaksottaa valoisa aika sopimaan paremmin arjen rytmiin ja säästää siten energiaa. Keskustelkaa yhdessä:

  • Miten talviaikaan siirtyminen näkyy arjessanne?
  • Onko kesä- ja talviaikaan siirtymisestä hyötyä? Tukeeko kesä- ja talviaika aktiivista valveillaoloaikaa?
  • Miten te pidätte huolta jaksamisestanne pimeänä vuodenaikana?

Keskustelkaa pienryhmissä, miten talviaikaan siirtyminen ja pimeä vuodenaika vaikuttaa teidän jaksamiseenne. Tarvitsetteko talvella enemmän unta kuin kesällä? Tehkää keskustelun pohjalta viiden kohdan vinkkilistat kaamosväsymyksen estämiseksi.

Luetaan yhdessä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Ensi viikolla vietetään satupäivää, jonka tavoitteena on tarjota kaiken ikäisille mahdollisuus uppoutua yhdessä sadun maailmaan.

Lukekaa Etelä-Suomen Sanomien juttu Yhdessä lukeminen on hienoa, vaikka äiti välillä vähän itkisi ja jutelkaa yhdessä:

  • Luetaanko teille iltasatu?
  • Tahdotteko lukea sadun itse vai haluatteko kuulla sen aikuisen lukemana?
  • Millainen teidän iltasatuhetkenne on?

Tehkää yhdessä tarina lehtikuvan pohjalta. Selailkaa aluksi sanomalehteä ja valitkaa sieltä yksi kuva, joka kiinnittää huomionne. Kertokaa kuvan pohjalta tarina yhdessä niin, että jokainen oppilas kertoo vuorollaan lyhyen pätkän tarinaa.

Opettaja kirjoittaa tarinan ylös ja lukee sen lopuksi koko luokalle. Harjoituksen voi tehdä halutessaan myös itsenäisesti kirjottaen. (Harjoitus mukailtu Satupäivän Ryhmässä syntyy satu -harjoituksen pohjalta, ks Ideoita satupäivän viettoon -materiaali ).

Lasten historia

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kahdeksasluokkalainen Sofia Halttunen kysyi Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, miksi lapset jätetään historiankirjoissa huomiotta. Lukekaa Halttusen teksti Historiankirjoista puuttuu lasten näkökulma

Keskustelkaa yhdessä:

  • Näkyykö lasten näkökulma teidän mielestänne riittävästi historiankirjoissa?
  • Miksi suurmiehet ovat usein historiankirjoituksen keskiössä?
  • Keiden historiasta te olisitte kiinnostuneita kuulemaan?

Valitkaa yksi luku teidän omasta historiankirjastanne ja miettikää, miten aihetta olisi voitu käsitellä lasten ja nuorten näkökulmasta.

Tyttöjen päivä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää. Tänä vuonna Tyttöjen päivänä nostetaan esiin erityisesti lapsiäitien tilannetta.

Pelastakaa Lapset ry:n raportin mukaan joka seitsemäs sekunti yksi alle 15-vuotias tyttö menee naimisiin (ks. Aamulehti Alle 15-vuotias tyttö naimisiin joka seitsemäs sekunti – Intiassa lähes puolet alle 18-vuotiaana).

Lukekaa Plan Internationalin pääsihteerin Ossi Heinäsen mielipidekirjoitus Ilkka-lehdestä: Lapsiäitien tilanteeseen puututtava.  Tutustukaa myös kahden lapsiäidin tarinaan Palan internationalin sivulla ”Minulla ei pitäisi olla vielä vauvaa” . Tarinat ovat osa Plan Internationalin ja UNFPA:n #childmothers-hanketta.

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa toinen seuraavista:

  • Tyttöjen päivän kampanjassa taistellaan tyttöjen puolesta, lapsiäitiyttä vastaan. Perehtykää siihen, millaisin keinoin lapsiäitiyttä vastaan voidaan taistella. Mitkä ovat tehokkaimmat ja tärkeimmät keinot estää tyttöjen tulemista äidiksi liian varhain?
  • Valitkaa yksi maa ja selvittäkää, millaista siellä on olla tyttö. Perehtykää ainakin siihen, millaiset mahdollisuudet tytöillä on päästä kouluun ja kuinka paljon lapsiavioliittoja maassa solmitaan.

Likainen vaaliväittely

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käytiin maanantain ja sunnuntain välisenä yönä vaaliväittely, jota on kutsuttu muun muassa historialliseksi, lohduttomaksi ja poikkeuksellisen rumaksi.  Perehtykää vaaliväittelyyn seuraavien juttujen avulla:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä teki väittelystä likaisen?
  • Miksi väittelyssä keskityttiin vain vähän asiakysymyksiin?
  • Millaisilla keinoilla Donald Trump pyrkii voittamaan Hillary Clintonin? Entä millaiset retoriset aseet Clintonilla on käytössä Trumpia vastaan?
  • Kumpi oli teidän mielestänne väittelyssä vahvemmilla?

Työskennelkää pienryhmissä ja pohtikaa, mikä ratkaisee nämä vaalit.  Mitä tarvitaan Clintonin voittoon? Entä miten Trump voisi voittaa vaalit?

Liikunnan iloa!

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Syyskuun alussa julkaistiin uudet pienten lasten liikuntasuositukset. Lukekaa juttu ja katsokaa video Iltalehden sivuilta: Pienet lapset halutaan liikkeelle – uusi suositus on kolme tuntia liikuntaa päivässä.

Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi liikkuminen on tärkeää?
  • Millaisesta liikunnasta te pidätte?
  • Kuinka pitkiä aikoja kerrallaan te istutte paikoillanne?
  • Liikutteko kolme tuntia päivässä?

Tehkää valokuvareportaasit omasta päivän liikkumisestanne. Ota valokuva aina, kun liikut. Kokoa ottamasi kuvat reportaasiksi aikajärjestyksessä. Kirjoita jokaisen kuvan yhteyteen, millaista liikuntaa harrastit, missä ja kuinka pitkän aikaa.

Tulostakaa reportaasinne tai julkaiskaa ne jollakin verkkoalustalla. Esitelkää liikuntapäivänne lopuksi parillenne.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi syyskuun alussa uudet liikuntasuositukset pienille lapsille (ks. esim. Hämeen Sanomat  Lisää liikettä niveliin päiväkodista lähtien).

Pokémon Go -peli on lisännyt lasten ja nuorten liikkumista. Lukekaa peliä käsittelevä Koillissanomien juttu Lääkettä nostalgianälkään ja liikettä nuorille – Pokémon Go villitsee.

Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia vaikutuksia pelaamisella ja älypuhelimilla on liikkumiseen?
  • Kuinka paljon aikaa tietokoneella, puhelimella tai tabletilla te vietätte päivittäin?
  • Kuinka paljon liikutte päivässä?

Työskennelkää pienryhmissä. Ideoikaa mobiilisovellus tai -peli, joka innostaa liikkumaan.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta, terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Parhaillaan Rio de Janeirossa on käynnissä paralympialaiset. Suomalainen Liisa Lilja Tuli Rion triathlonissa neljänneksi.

Tutustukaa Liisa Liljan tarinaan seuraavien juttujen avulla (valitkaa luettavaksi vähintään kaksi juttua).

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Millaiselta persoonalta Liisa Lilja vaikutta lukemienne juttujen perusteella? Kuvatkaa häntä kolmella adjektiivilla.
  • Mitä urheilu merkitsee Liljalle?
  • Miksi Lilja menestyy?
  • Jalan menettäminen ei katkeroittanut Liljaa. Pohtikaa yhdessä: Miten isosta menetyksestä tai pettymyksestä voi selvitä katkeroitumatta?

Työskennelkää lopuksi itsenäisesti ja kirjoittakaa kirje Liisa Liljalle.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Parhaillaan Rio de Janeirossa on käynnissä paralympialaiset. Kesäparalympialaisissa kisataan 22 lajissa. Riossa on mukana yhteensä 28 suomalaista urheilijaa.

Tutustukaa suomalaisin paralympialaisten urheilijoihin Etelä-Suomen Sanomien jutun Rion paralympialaiset alkavat: Suomen tavoite 6-10 mitalia ja Helsingin Sanomien jutun Paralympialaisissa tavoitteena on 6–10 mitalia: ”Monessa lajissa mitalipotentiaalia”.

Valitkaa pareittain yksi suomalaisurheilijoista ja perehtykää tarkemmin hänen lajiinsa. Selvittäkää ainakin seuraavat asiat: Kuinka kauan laji on ollut mukana paralympilaisissa? Millaisissa luokissa lajissa kisataan? Millaisessa luokassa suomalaisurheilija kisaa? Millaisia ominaisuuksia laji vaatii urheilijalta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Viikon tarkoitus on lisätä ruuan arvostusta ja vähentää ruokahävikkiä. Lukekaa Pohjalaisen juttu Paljonko sinulla menee ruokaa roskiin? – Tällä viikolla taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Jutelkaa yhdessä:

  • Mitä on hävikkiruoka?
  • Miksi ruokaa heitetään roskiin?
  • Miksi ruokaa ei pitäisi heittää hukkaan?

Muistele, millaista ruokaa olet heittänyt tällä viikolla hukkaan. Muistele myös, miksi ruoka meni roskikseen. Piirrä kuvat roskikseen heittämistäsi ruuista ja esittele parille, miksi nämä ruuat menivät hukkaan.  Miettikää yhdessä, miten roskikseen joutuisi vähemmän ruokaa.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Lukekaa Inkeri Pasasen  kolumni Nahistunut kurkku lautasella on ekoteko ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi ruokaa menee Suomessa niin paljon hukkaan?
  • Kuinka paljon ruokaa sinä heität roskikseen?
  • Milloin ja miksi heität ruokaa roskikseen?
  • Miksi nahistunut kurkku lautasella on ekoteko?

Seuraa yhden päivän ajan, millaista ruokahävikkiä teillä syntyy kotona ja koulussa. Ota hävikkiruuasta kuvia ja koita arvioida myös syntyneen hävikin määrä.

Laatikaa seuraamisen jälkeen 3–5 kohdan konkreettinen vinkkilista ruokahävikin vähentämiseen. Tehkää uusi seuranta noin kuukauden päästä. Onko ruokahävikin määrä vähentynyt?

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
yhteiskuntaoppi, biologia
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Nyt vietetään hävikkiviikkoa. Perehtykää aluksi erilaisiin keinoihin ruokahävikin vähentämiseksi seuraavien juttujen avulla:

Työskennelkää pienryhmissä. Valitkaa jokin ruoka-alan yritys tai organisaatio lähialueeltanne ja selvittäkää, millaista ruokahävikkiä sen toiminnassa syntyy. Suunnitelkaa yhdessä jokin konkreettinen keino, jonka avulla yritys/organisaatio voisi vähentää ruokahävikkiä.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

Tämän viikon suuri puheenaihe on ollut Särkänniemen delfiinien siirto Kreikkaan.  Lukekaa Helsingin Sanomien kolumni Delfiineistä leviää suru, vaikka vanhustenhoito on retuperällä ja lapset näkevät nälkää – mitä siitä pitäisi ajatella? ja Aamulehden juttu Näkökulma: Salailu paisutti delfiiniuutista – kiinnosti lukijoita yhtä paljon kuin eduskuntavaalit.

Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi delfiinien siirto herätti niin vahvoja tunteita?
  • Mitä kohu kertoo sosiaalisesta mediasta? Kohistaanko somessa turhista asioista? Voivatko somekohut aidosti vaikuttaa asioihin?
  • Aamulehden jutun mukaan delfiinit ovat ”valtamerten kauniita valkoisia tyttöjä”. Mitä tällä tarkoitetaan? Mitä tämä kertoo median toiminnasta?
  • Onko oikein surra delfiinejä, kun maailmassa on isompiakin ongelmia?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Suomalaiset ovat villiintyneet viime viikkojen aikana kahdesta saimaannorpasta. Tällä viikolla Siirin kaveri sai nimekseen Pullervo. Lukekaa Kouvolan Sanomien uutinen aiheesta: Norppaliven toisesta tähdestä tuli Pullervo

Norppaliveä on katsottu yli miljoona kertaa. Jutelkaa yhdessä: Miksi norppalive on saanut niin suuren suosion? Saimaannorppa on uhanalainen laji. Mitä tämä tarkoittaa?

Työskennelkää pareittain. Selvittäkää, kuinka monta saimaannorppaa tällä hetkellä on ja miten saimaannorppaa voi suojella.

Tehkää lopuksi omat piirrokset norppaliven tähdistä Siiristä ja Pullervosta.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Realistiset faktat: Kenen kannattaa ottaa koiranpentu? ja vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenen kannattaa ottaa koira?
  • Milla perusteella koiraa ei kannata ottaa?
  • Millaisia ongelmia koiran kanssa voi tulla vastaan?
  • Mistä lemmikin omistaja joutuu luopumaan?

Haastatelkaa jotakuta lemmikin omistajaa siitä, miksi hän on päättänyt hankkia lemmikin. Yllättikö lemmikin omistamisessa jokin? Mitä lemmikin kautta on saanut? Entä mistä on joutunut luopumaan? Kirjoittakaa haastattelun pohjalta lyhyet henkilöjutut.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Rovion hittipeli Angry Birdsiin pohjaava elokuva sai ensi-iltansa viime viikolla. Avausviikonlopun yleisömäärä yllätti positiivisesti. Lukekaa Aamulehden ja Iltalehden uutiset aiheesta:
Aamulehti: Angry Birds täräytti listaykköseksi 37 maassa – Peittosi myynnillään monta suosikkielokuvaa
Iltalehti: Rovion toimitusjohtaja Angry Birds -elokuvan räjähtävästä alusta: ”Emme ehkä uskaltaneet odottaa näin upeaa avausta”

Jakautukaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä perehtyy Rovioon yrityksenä: Miksi se on päättänyt panostaa nyt elokuviin? Toinen ryhmä selvittää, miten luodaan menestynyt animaatioelokuva.

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikonloppuna kisattiin Eurovision-laulukilpailuissa. Kilpailun voitosta käytiin kova kisa Ukrainan ja Venäjän välillä. Lukekaa Turun Sanomien uutinen aiheesta Euroviisuissa vahva tunne voitti hittipyrkyrit.

Ukrainan kappaleen poliittisuudesta keskusteltiin jo etukäteen. Venäjä olisi tahtonut estää kappaleen esittämisen Euroviisuissa. Järjestäjät kuitenkin sallivat osallistumisen.

Poliittisuus on Euroviisuissa kiellettyä. Perehtykää aluksi siihen, miten Ukrainan viisuvoitto otettiin vastaan Venäjällä. Selvittäkää sitten, miten poliittisuus on vuosien aikana näkynyt euroviisukappaleissa.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tällä viikolla vietettiin kansainvälistä sananvapauden päivää. Keskustelkaa aluksi yhdessä siitä, mitä sananvapaus tarkoittaa. Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?

Sananvapaus on tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on kuitenkin myös kantaa vastuu sanoistaan. Sananvapaus ei ole rajaton – mitä tahansa ei voi sanoa. Lukekaa yhdessä Koilissanomissa julkaistu Risto Pikkupeuran kolumni Sananvapaus ei ole sanomisen vapautta – fiksu muistaa sananvastuunsa

Jutelkaa yhdessä:  Pikkupeuran mukaan sananvastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että osaa pyytää anteeksi. Miksi anteeksipyytäminen on tärkeää? Millaisia asioita ei kannata sanoa?

Tehkää yhdessä omat vastuullisen sanankäyttäjän ohjeet. Miten voi kertoa mielipiteensä niin, ettei loukkaa muita? Entä milloin on tärkeää muistaa pyytää anteeksi?

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sananvapauden päivän kunniaksi Satakunnan Kansa kysyi neljältä ihmiseltä, mitä sananvapaus heidän mielestään on. Jakautukaa neljään pienryhmään. Jakakaa jokaiselle ryhmälle katsottavaksi yksi videoista.

Ryhmä 1: Katsokaa video, jossa Laura Huhtasaari kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Huhtasaari on.

  • Miksi Laura Huhtasaaren mukaan on hyvä kuulla myös vastakkaisia mielipiteitä?
  • Saako Huhtasaaren mukaan sananvapauden nimissä johtaa harhaan?
  • Pohtikaa: Huhtasaari sanoo alussa, että oppiaksesi, kuka hallitsee sinua, selvitä, ketä et saa arvostella. Mitä tämä tarkoittaa? Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa?

Ryhmä 2: Katsokaa video, jossa Kai Tanner kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Kai Tanner on.

  • Mihin Kai Tanner toivoo, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota?
  • Mitä huumorin varjolla ivaaminen voi Tannerin mukaan aiheuttaa?
  • Pohtikaa: Loukkaatteko te joskus huomaamattanne sanoillanne jotakuta?

Ryhmä 3 : Katsokaa video, jossa Nusrat Habib kertoo näkemyksensä sananvapaudesta.Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Nusrat Habib on.

  • Miten rauhaa voi Habibin mukaan rakentaa?
  • Miksi toisten ajatuksia ja mielipiteitä tulee kunnioittaa?
  • Mikä on Habibin mukaan sananvapautta tärkeämpää?
  • Pohtikaa: Kuinka helppoa Habibin ohjetta ”rakkautta kaikille, vihaa ei kenellekään” on noudattaa.

Ryhmä 4 : Katsokaa video, jossa Aulis Laaksonen kertoo näkemyksensä sananvapaudesta. Perehtykää ennen videon katsomista siihen, kuka Aulis Laaksonen on.

  • Miksi sananvapaus on yhteiskunnan perusta?
  • Miten myös kuunteleminen liittyy sananvapauteen?
  • Miksi vuoropuhelu on erityisen tärkeää?
  • Pohtikaa: Mikä Suomessa olisi erilaista, jos sananvapautta rajoitettaisiin?

Tehkää lopuksi omat videot, jossa kerrotte oman näkemyksenne siitä, mitä sananvapaus on.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

STT:n toimituksen väki kertoo  Sananvapaus on kaiken työn perusta -jutussa, mitä sanavapaus heille merkitsee. Lukekaa juttu ja kirjoittakaa sen jälkeen itsenäisesti tiivis kuvaus siitä, mitä sananvapaus sinulle merkitsee.

Sananvapauden päivänä suomalaiset mediatoimijat ottivat yhteisesti kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Tutustukaa kannanottoon esimerkiksi Länsi-Suomen jutun avulla. Koko ilmoituksen löydät esimerkiksi Sanomalehtien Liiton sivuilta.

Pohtikaa yhdessä, miksi media-alan toimijat tahtovat ottaa kantaa vastuullisen sanankäytön puolesta. Kuinka iso uhka vihapuhe on sanavapauden kannalta? Käytetäänkö suomalaisessa mediassa sanoja vastuullisesti? Entä käytättekö itse sanoja vastuullisesti?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla Suomessa on keskusteltu kahdesta sananvapausnäkökulmasta kiinnostavasta aiheesta: MV-lehden rikostutkinnasta ja Panama-papereiden luovutuspyynnöstä.

Tällä viikolla kerrottiin, että poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-julkaisusta. Karjalainen kertoo, että poliisin mukaan MV on julkaissut useita juttuja, ”joiden epäillään olevan perättömiä, vääristeltyjä tai täyttävän tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkit”. Lukekaa uutinen Poliisi tutkii kymmeniä rikosilmoituksia MV-lehdestä Karjalaisen sivuilta ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miten MV-lehti haastaa toiminnallaan sananvapauden rajoja?
  • Mitä nyt alkava rikostutkinta tarkoittaa sananvapauden näkökulmasta?
  • Miten sananvapauslaki rajoittaa median toimintaa?
  • Voitte perehtyä taustaksi myös ”Onko tämä totta? -materiaalin valeuutissivustoja käsittelevään osioon (s. 16–17).

Verohallinto on vaatinut Yleä luovuttamaan veroviranomaisille Panama-paperit. Toimittajayhdistysten mukaan Verohallinnon on lakattava vaatimasta papereita Yleltä. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä. Lukekaa seuraavat jutut:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Verohallinto on vaatinut Panama-papereita Yleltä?
  • Miksi Yle on kieltäytynyt luovuttamasta niitä?
  • Mitä tarkoittaa lähdesuoja ja miten se käytännössä näkyy median toiminnassa? Mikä merkitys lähdesuojalla on sananvapauden kannalta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kielen rikas maailma
Aiheet
monilukutaito

Nyt vietetään lukuviikkoa. Lukekaa Etelä-Saimaan juttu lukutoukista Lukutoukalle joka viikko on lukuviikko. 

Tykkäättekö te lukemisesta tai siitä, kun teille luetaan? Entä oletteko te lukutoukkia? Millaisista kirjoista pidätte eniten ja miksi?

Millainen on täydellisen kirjan resepti? Kirjoittakaa ja piirtäkää reseptinne ja esitelkää ne muulle ryhmälle.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Tällä viikolla juhlitaan lukemista, kun vietetään Lukukeskuksen Lukuviikkoa. Lukekaa Jämsän Seutu -lehden juttu Lukuviikko kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan.

Lukuviikon teema on ”monta tietä tarinaan”. Jutelkaa yhdessä siitä, miten te olette löytäneet omat suosikkikirjanne. Lukuviikolla kannustetaan lukemaan erityisesti kirjoja. Miksi kirjoja kannattaa teidän mielestänne lukea?

Juhlistakaa Lukuviikkoa ja sananvapautta järjestämällä oma lavarunoustunti. Tehkää omat runot, esittäkää ne ja valitkaa voittajat kansainvälisten Poertry Slam -sääntöjen mukaisesti.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Lapin Kansan juttu Poikien lukutaito on vaarassa, lukutaidottomuus on alkanut periytyä (ks. myös #pojatkinlukee-ryhmän julkaisu).  Vastatkaa lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin parin kanssa keskustellen:

  • Miksi suomalaisten lukutaito on heikentynyt?
  • Miten lukutaito voi periytyä?
  • Miksi lukutaito on selviämisen kannalta merkityksellistä? Miksi se on myös taloudellinen kysymys?
  • Pohtikaa, miksi suomalaislasten lukumotivaatio on niin heikko.

Lukekaa myös kainalojuttu Lukukampanja syntyi vahingossa. Jutussa sanotaan, että lukemisella on nuorten silmissä huono imago ja että sitä pidetään luusereiden ja nörttien puuhana. Pitääkö tämä teidän mielestänne paikkansa? Miten lukemisen imagoa voisi muuttaa?

Poikien lukutaito vaarassa -jutussa kerrotaan: ”Suurin lukutaidon tasoon vaikuttava tekijä on sitoutuminen. Sitoutunut lukija arvostaa lukemista ja haluaa käyttää siihen aikaa.” Kuinka sitoutunut lukija sinä olet? Kuinka paljon aikaa lukemiseen käytät päivittäin? Tee lukupäiväkirja omasta lukemisestasi. Merkitse siihen, millaista lukemista sinun päivittäiseen arkeen kuuluu. Merkitse, millaista tekstiä luit, millä välineellä ja kuinka paljon aikaa siihen käytit. Muista merkitä myös arkinen lukeminen (esim. tienvarsikyltit ja somekeskustelut).

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänään julkistettiin Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportti. Siinä Suomi nimettiin jälleen sananvapauden kärkimaaksi (ks. Etelä-Suomen Sanomat Toimittajat ilman rajoja: Suomi jälleen lehdistönvapauden ykkösmaa).

Perehtykää aiheeseen pienryhmissä kolmesta ei näkökulmasta:

  1. Tutustukaa ei maiden saamiin indekseihin Reportes without borders –järjestön sivuilla. Poimikaa listasta kolme maata, joiden sijoitus on huonontunut edellisestä vuodesta ja selvittäkää, mistä muutos johtuu.
  2. Selvittäkää, millaisia muutoksia globaalisti lehdistönvapauden tilassa on muutaman viime vuoden aikana tapahtunut. Lukekaa taustaksi teksti A “deep and disturbing” decline in media freedom Reporters without borders –järjestön sivuilta.
  3. Selvittäkää, miksi Suomi on sananvapauden ykkösmaa. Millaisia uhkia sananvapaudella Suomessa on?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Savonlinnan normaalikoulun ja Kellarpellon koulun viidennen luokan oppilaat tekevät parhaillaan luontoelokuvia, joissa seurataan kevään edistymistä. Lukekaa Itä-Savon juttu ja katsokaa video luontoelokuvan tekemisestä: Lapset kuvaavat luontoelokuvan Savonlinnassa – katso video!

Jutelkaa yhdessä kevään merkeistä. Millaisia kevään merkkejä olette jo havainneet? Mikä tekee teidän mielestänne kevään?

Tehdään oma luontoelokuvaprojekti kevään edistymisestä. Aloittakaa havainnoimalla luontoa. Valitkaa jokin kiinnostava kevään merkki, johon tahdotte elokuvassanne pureutua. Suunnitelkaa elokuvanne sisältö ja rakenne etukäteen. Kuvatkaa elokuvia kevään mittaan.
Järjestäkää lopuksi oma elokuvafestivaali, jossa katsotte tekemänne elokuvat. Mitä uutta keväästä opitte elokuvaa tehdessänne?