Oppituntivinkit

Oppituntivinkkien avulla voit ottaa kätevästi uutiset osaksi opetusta. Vinkkejä on tarjolla esiopetukseen, alakouluun, yläkouluun ja toiselle asteelle.

Oppituntivinkeissä pureudutaan tuoreiden sanomalehtijuttujen avulla erilaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Vinkeissä käsitellään muun muassa ajankohtaisia uutisaiheita, kouluvuoden rytmiin liittyviä teemoja ja erilaisia medianlukutaitoon liittyviä aiheita. Vinkeissä hyödynnetään verkossa julkaistuja sanomalehtijuttuja.

Voit tilata oppituntivinkit myös sähköpostiisi. Ne ilmestyvät noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Kaikki valinnat
Poista valinnat
Ikäryhmät
Oppiaineet
Aiheet

Kirje tuleville ekaluokkalaisille

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Lue Keski-Hämeen juttu Liikenneturva: Koulumatkan harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt

  • Miksi koulumatkan harjoittelu on hyvä aloittaa jo nyt?
  • Millainen on turvallinen koulureitti?

2. Tulevat ekaluokkalaiset eivät välttämättä pääse tutustumaan kouluun koronatilanteen takia. Millaisia vinkkejä sinä tahtoisit antaa heille? Millaisia ajatuksia koulun alku sinussa herätti? Yllättikö siinä jokin? Entä mikä oli lopulta kaikista kivointa?

Kirjoita tulevalle ekaluokkalaiselle kirje, jossa annat vinkkejä, kannustusta ja neuvoja tulevaan koulun alkuun.

Kotimaanmatkailua

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto
Aiheet
monilukutaito

1. Lue Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu kolumni Ihan kuin olisi ulkomailla kotimaassa ja vastaa kysymyksiin:

  • Mikä Suomessa matkaillessa voi kirjoittajan mukaan yllättää?
  • Mikä kirjoittajan mainitsemista matkakohteista kuulostaa sinusta kaikista kiinnostavimmalta?

2. Mikä on pohjoisin, eteläisin, itäisin ja läntisin Suomen paikka, jossa olet käynyt? Merkitkää koko luokan kohteet yhteiselle kartalle.

3. Missä kotimaan matkakohteessa sinä tahtoisit vierailla ja miksi? Mieti jokin sellainen kohde, jossa et ole entuudestaan käynyt. Miksi tahtoisit vierailla juuri täällä ja mitä siellä tekisit?

Mitä odotat ensi syksyltä?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Lue Suupohjan Sanomien pääkirjoitus Kevään kohokohta jää väliin.

  • Pääkirjoituksessa kirjoitetaan: ”Toukokuun loppu on ajankohta, jolloin katse on siirretty nuoren elämässä seuraavaan vaiheeseen. Joku odottaa jo seuraavan lukuvuoden alkamista ja siirtymistä ylempään luokkaan tai yläkouluun, lähtöään ammatilliseen kouluun, yliopistoon tai korkeakouluun. Jollakin nuorella odottaa armeija tai työelämän alku.” Millä mielin sinä olet päättämässä tätä lukuvuotta? Entä mitä odotat ensi syksyltä?
  • Tänä vuonna koronan vuoksi koulujen päättäjäiset ja valmistujaisjuhlat poikkeavat totutusta. Kuinka tärkeää sinulle on juhlistaa koulun päättymistä tai valmistumista?

2. Millä mielin sinä aloitit aikanaan yläkoulun? Millaisia mielikuvia sinulla oli etukäteen? Entä millaisia huhuja tai käsityksiä yläkoulusta liikkui kuudesluokkalaisten keskuudessa? Pitivätkö mielikuvasi, ennakko-oletukset tai mahdolliset huhut paikkansa?

Tehkää yläkouluhuhujen ja -oletusten faktantarkistus. Kirjatkaa ylös käsityksiänne yläkoulusta ja selventäkää, pitivätkö ne paikkansa ja jos, niin miltä osin. Mihin käsitykset pohjasivat?

Millaisen viestin sinä tahtoisit kertoa kuudesluokkalaiselle, joka ehkä jännittää yläkoulun alkua? Kirjoita kuvitteellinen, kannustava ja rohkaiseva WhatsApp-viesti jollekulle kuudesluokkalaiselle, joka aloittaa ensi syksynä yläkoulun.

Drive in -lakkiaiset

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Lue Eparin juttu Tätä ei olla ennen nähty! Ilmajoella ylioppilaat saavat lakin drive in -periaatteella.

  • Miten valmistujaiset hoidetaan tänä vuonna teidän oppilaitoksessanne?
  • Mitä mieltä olet Ilmajoen lukion drive in -lakkiaisideasta?
  • Kuinka harmillisena itse kokisit, jos et pääsisi juhlimaan perinteisiä lakkiaisia tai valmistujaisjuhlia?

2. Valmistuminen tuo mukanaan ison muutoksen. Haastattele jotakuta koulunsa päättävää siitä, millaisia suunnitelmia, toiveita ja ajatuksia hänellä on tulevaisuudesta. Julkaise haastattelu halutessasi Päiväni journalistina -sivustolla.

Vähän erikoisempi lemmikki

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

1. Tutustu minisika Nuuttiin lukemalla Kymen Sanomien juttu Hyvän mielen jutut: Yli 50-kiloiseksi kasvanut pyhtääläinen sika rakastaa omaa perhettään, mutta saattaa näykätä vieraita.

  • Millainen lemmikki Nuutti on?
  • Miten lemmikkisika suhtautuu perheenjäseniin, entä vieraisiin?
  • Kuinka vanha Nuutti on? Kuinka vanhaksi se voi elää?
  • Mitä Nuutti syö?
  • Mikä on Nuutin lempinukkumispaikka?
  • Mitä tarkoittaa, kun Nuutti availee laatikoita kärsällään?

2. Listatkaa aluksi yhdessä, mitä kaikkia eläimiä voi pitää lemmikkinä. Valitkaa sitten yksi eläinlaji, johon perehdytte tarkemmin. Selvittäkää, millainen lemmikki tämä eläin on. Mitä se vaatii omistajaltaan? Mitkä ovat sen parhaimmat puolet? Entä mikä voi olla sen kanssa haastavaa?

Uutisia lapsille

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Ensi syksynä Suomessa alkaa ilmestyä kaksi uutta lapsille suunnattua sanomalehteä: HS Lasten uutiset -lehti ja Hufvudstadsbladetin ruotsinkielinen lasten lehti.

1. Tutustu lehtiin lukemalla seuraavat jutut:

Helsingin Sanomat: Helsingin Sanomat alkaa julkaista kotiin tilattavaa lasten omaa sanomalehteä – ”Mikään aihe ei ole sellainen, ettei siitä voisi kertoa lapsille”, sanoo uutisten tuottaja Fanny Fröman

HBLHBL lanserar nyhetstidning för barn – vill fostra mediekritiska medborgare

2. Vastaa kysymyksiin:

  • Selvitä ensin perustiedot tulossa olevista lehdistä: Milloin ne alkavat ilmestyä ja kuinka usein? Kenelle ne on suunnattu? Millaisia sisältöjä lehdissä julkaistaan?
  • Miksi HBL ja HS ovat päättäneet tehdä oman lehden myös lapsille?
  • Miksi on tärkeää, että tarjolla on myös lapsille suunnattuja uutisia?
  • Kuinka kiinnostunut sinä olet uutisten seuraamisesta?

3. Millaisia juttuja sinä tahtoisit lukea sanomalehdestä? Suunnittele oma unelmien sanomalehti. Mitä aiheita siinä käsiteltäisiin? Miltä lehti näyttäisi? Ketä siinä haastateltaisiin?

Nuorten näkemykset esiin

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Lue Nurmijärven Uutisissa julkaistu juttu Korona-aika on lisännyt teinien uutisnälkää. Juttu käsittelee Sanomalehtien Liiton tuottamaa tutkimusta, joka selvitti koronan vaikutuksia nuorten mediankäyttöön.

Vastaa kysymyksiin:

  • Kartoituksessa selvisi, että iso osa nuorista seuraa koronan seurauksena enemmän uutisia. Onko korona vaikuttanut sinun mediankäyttöösi ja uutisten seuraamiseen?
  • Mistä lähteistä sinä etsit tietoa isoista uutisaiheista? Mitä lähteitä pidät luotettavimpina?
  • Koronauutiset herättävät kyselyyn vastanneissa nuorissa turhautumista ja kyllästymistä. Millaisia tunteita uutiset sinussa herättävät?

2. Kyselyssä selvisi, että nuoret kokevat, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi koronauutisissa. Sama viesti kuului myös Sanomalehtiviikolla 2020 julkaistussa kyselyssä, johon vastanneet nuoret kokevat, ettei heidän äänensä kuulu riittävästi ilmastouutisoinnissa.

Pohdi: Kuuluuko nuorten ääni sinun mielestäsi riittävästi mediassa? Mikä merkitys on sillä, kuullaanko nuoria mediassa vai ei? Miten nuorten äänen kuulumista voisi vahvistaa?

Tee mediakartoitus. Selaile jonkin sinulle tutun uutismedian sivuja. Kuinka paljon siellä näkyy nuoria? Millaisten aiheiden yhteydessä heitä on haastateltu? Valitse yksi juttu, jossa sinun mielestäsi olisi voitu haastatella myös jotakuta nuorta. Miten juttu olisi muuttunut, jos siinä olisi ollut mukana myös joku nuori?

Kotimaan lennot puhuttavat

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Finnair tiedotti sunnuntaina, että se ei lennä useille kotimaan lentokentille lainkaan tulevan kesän aikana. Myöhemmin selviää, jatkuvatko lennot kesän jälkeen.

1. Lue aihetta käsittelevät jutut:

Vastaa kysymyksiin:

  • Millaisia haasteita Suomen maantiede asettaa kotimaan lentoliikenteelle?
  • Millainen merkitys kotimaan lennoilla on Suomessa kansallisesti? Entä alueellisesti?
  • Miksi lennot maakuntiin ovat poliittisesti herkkä aihe?
  • Millaisia vaikutuksia olisi sillä, jos lennot osalle kotimaan kentistä loppuisivat kokonaan?
  • Onko mielestäsi valtion tehtävä tukea kotimaan tappiollisia lentoreittejä?

2. Miten kotimaan matkustamista ja joukkoliikennettä pitäisi sinun mielestäsi kehittää? Tee sinun unelmiesi liikennesuunnitelma Suomeen. Hahmottele siinä, miltä liikkuminen Suomen sisällä näyttää kymmenen vuoden päästä vuonna 2030

Jee, taas kouluun!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

1. Lue Ylä-Karjalan juttu Lasten kulma: ”On kiva päästä kouluun ja nähdä kavereita” ja Alasatakunnan juttu Kiva tulla kouluun! ja vastaa kysymyksiin:

  • Millaisissa tunnelmissa jutuissa haastatellut lapset ovat aloittamassa koulua?
  • Mitä he odottavat eniten alkavalta koululta?

2. Tehkää luokassa kouluun paluu -gallupit. Haastatelkaa kolmea luokkatoverianne siitä, millaisin mielin he tulivat taas kouluun. Ennen haastattelun tekemistä, suunnitelkaa yhdestä kolmeen haastattelukysymystä.

Vinkki: Voitte julkaista gallupit halutessanne Päiväni journalistina -sivustolla.

Mitä mieltä sinä olet kouluun palaamisesta?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Lue Iijokiseudun juttu ja tutustu siihen, miten kouluun paluun valmistelut sujuivat Mattilan perheessä Pudasjärvellä: Mattilan perheessä pakattiin koululaisten reput – Millaiset olivat ajatukset viikolla? Vastaa kysymyksiin:

  • Mikä huoletti vanhempia etukäteen etäkoulussa? Miten etäopiskelu sujui?
  • Mitä etua syrjässä asumisesta on ollut korona-aikana?
  • Millaisin keinoin koronaturvallisuus huomioidaan Pudasjärven kouluissa?

2. Kouluun paluu on herättänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lue Länsi-Savon pääkirjoitus Paluu kouluun on oikea päätös ja Kangasniemen lehden pääkirjoitus Kouluun palaaminen jakaa mielipiteet.

  • Millaisia perusteluja kouluun palaamisen puolesta ja sitä vastaan on esitetty? Tehkää koonti yhdessä.

3. Mitä mieltä sinä olet kouluun palaamisesta? Kirjoita mielipidekirjoitus aiheesta koululaisen näkökulmasta. Voit julkaista tekstin Päiväni journalistina -sivustolla tai lähettää sen halutessasi lähilehteen.

Miten etäkoulu sujui?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Perehdy huolellisesti Helsingin Sanomien juttuun, jossa eritellään etäkoulun sujumista selvittäneen laajan kyselyn tuloksia: Näin etäkoulu sujui: Kymmenettuhannet suomalaislapset vastasivat kyselyyn, grafiikat näyttävät ilot ja murheet.

2. Vastaa kysymyksiin:

  • Kuinka hyvin etäopiskelu kokonaisuudessaan sujui Suomessa tämän kyselyn perusteella? Mikä sujui hyvin? Mikä oli hankalaa?
  • Yläkoululaiset olivat etäopiskeluaikana huolissaan siitä, oppiiko riittävästi. Kuinka hyvin oma oppimisesi sujui etäopiskeluaikana? Olitko itse huolissasi oppimisesta?
  • Noin viidesosa yläkoululaisista koki etäjakson aikana ahdistuneisuutta. Millaiset asiat lisäsivät kyselyn perusteella ahdistuneisuutta?
  • Etäjakson aikana kotona olevien aikuisten kanssa tehtiin enemmän kivoja asioita, heiltä sai enemmän apua ja riitoja oli tavallista vähemmän. Millaisia asioita te teitte etäjakson aikana perheessä enemmän, mitä vähemmän?
  • Kiusaamisen määrä romahti etäjakson aikana. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

3. Mieti kolme asiaa, jotka etäopetusjakso sinulle opetti. Miten oppia voisi hyödyntää jatkossa nyt, kun ollaan jälleen lähiopetuksessa? Kootkaa koko luokan huomiot yhteen ja miettikää, miten voisitte hyödyntää opittua jatkossa.

Onnea uusille ylioppilaille!

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Kevään ylioppilastulokset julkistettiin tällä viikolla ja mediassa on julkaistu paljon juttuja uusista ylioppilaista. Lue seuraavat jutut, joissa on haastateltu kevään ylioppilaita:

2. Mediassa kirjoitetaan usein paljon ylioppilaista, jotka ovat kirjoittaneet huippuarvosanoja ja menestyneet opinnoissa hyvin.

  • Korostuuko mediassa mielestäsi liikaa huippusuoritukset?
  • Millaisia muunlaisia näkökulmia ylioppilasjutuissa voisi nostaa esiin?

3. Ideoikaa ylioppilashaastatteluita, joissa on jollain tavalla uudenlainen näkökulma. Jutussa voidaan vaikkapa haastatella jotakuta, joka pääsi ylioppilaaksi vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta tai jotakuta, joka usean yrityksen jälkeen saa viimein valkolakin.

Linnuille koti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito
  1. Lue Siikajokilaakson juttu Tipulle koti, pojille tienestiä – Mustajärven pojat keksivät vaihtelua etäkouluun ja vastaa kysymyksiin:
  • Miksi Leevi, Niilo, Nuutti ja Antti päättivät ryhtyä tekemään linnunpönttöjä?
  • Mitä kautta linnunpöntöille löytyi ostajat?
  • Mitä pojat nikkaroivat ennen kuin ryhtyivät tekemään linnunpönttöjä?
  • Miksi linnunpönttöjä tarvitaan?

2. Ensi viikolla vietetään lasten lintuviikkoa. Lintuviikko haastaa tarkkailemaan lintuja ja niiden puuhailuja.

Ryhdy lintujen tarkkailijaksi. Tee ensin bingopohja, jossa on kolme ruutua vaakasuunnassa ja kolme ruutua pystysuunnassa. Kirjoita tai piirrä bingoon erilaisia lintujen tekemisiä. Voit keksiä tekemisiä itse tai poimia tekemiset oheiselta listalta. Koita saada koko bingoruudukko täyteen havaintoja!

  • Näin linnunpöntön
  • Näin linnun lentämässä
  • Näin linnun etsimässä ruokaa
  • Lintu ui vedessä
  • Lintu rakensi pesää
  • Kuulin linnun laulavan
  • Näin ison linnun
  • Näin ihan pienen linnun
  • Näin linnun nakuttamassa puuta.
  • Kuulin linnunpoikasten ääntä

VINKKI: Jos haluat lisää haastetta, voit tulostaa Lasten lintuviikon bingon kampanjan sivuilta ja havainnoida lintuja pesimäpuuhissa.

VINKKI: Kalasääksen pesimäpuuhia voi seurata WWF:n sääksilivessä.

Kirjastot ja urheilupaikat avautuvat

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Hallitus kertoi tällä viikolla, että esimerkiksi kirjastot ja ulkoliikuntapaikat avautuvat taas. Lue Iltalehden juttu Kirjastot, uimahallit, huvipuistot… Näitä kaikkia vapaa-ajan harrastuksia avataan ja vastaa kysymyksiin

  • Milloin kirjastosta voi lainata taas kirjoja?
  • Kuinka iso joukko voi kokoontua yhteen kesäkuun alusta lähtien?
  • Milloin pääsee taas uimahalliin?
  • Pääseekö kesällä huvipuistoon?
  • Mikä pian aukenevista vapaa-ajan paikoista ilahduttaa sinua eniten?

2. Kesälomaan ei ole enää kovin kauaa. Lue Helsingin Sanomien juttu 12-vuotiaan Sofie Jauhiaisen kesäkahvila kaatui koronakriisiin, mutta sitten nuorella välähti – Seurasi ”tajunnanräjäyttävä” tilausten tulva

Sofien suunnitelmissa oli pitää ensi kesänä kesäkahvilaa, mutta suunnitelmat muuttuivat koronan vuoksi. Kahvilan pitämisen sijasta hän ryhtyi myymään vapaan kanan munia.

Tee lista asioista, joita sinä haluaisit voida tehdä kesällä. Merkitse sitten listaan, mikä näistä tekemisistä onnistuu varmasti koronasta huolimatta. Minkä onnistuminen on vielä epävarmaa? Entä pitääkö jotain suunnitelmaa muuttaa vähän toiseksi?

Miten mieli voi korona-aikaan?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto, psykologia
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Lue Aamuposti Viikossa 29.4.2020 julkaistu juttu Nuoret kaipaavat kaveriporukoihin (s. 4) ja kuuntele Lapin Kansan Vasan Poikkeustila-podcast, jossa nuoret keskustelevat poikkeusajan ahaa-elämyksistä sekä siitä, miten korona on vaikuttanut mielialaan. Vastaa kysymyksiin:

  • Miltä sinusta on tuntunut se, että kavereita ei ole voinut nähdä nyt tavalliseen tapaan?
  • Millainen mieliala sinulla on ollut poikkeusaikana? Miten olet ylläpitänyt mielen hyvinvointia?
  • Millaisia oivalluksia tai ahaa-elämyksiä sinä olet saanut?

2. Etäkoulun viimeisen päivät ovat käynnissä. Pidä etäkoulun viimeisten päivien ajan Hyvän mielen päiväkirjaa. Kirjoita päiväkirjaan päivittäin ylös asioita, jotka ilahduttavat sinua tai josta olet kiitollinen.

Vinkki: Mieli ry:n hyvän mielen materiaaleista saa työkaluja mielenterveystaitojen vahvistamiseen

Miltä koronan sairastaminen tuntuu?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto
Aiheet
monilukutaito

1. Lue Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu kolumni Tältä tuntuu tavallinen korona

  • ”Median korona on tehohoitoa, kuolemaa ja kasvotonta uhkaa”, Ulla Järvi kirjoittaa. Mitä mieltä olet väitteestä? Millaisen kuvan Covid-19-sairaudesta media mielestäsi antaa?
  • ”Kun avaa television, siellä kerrotaan edellisen päivän koronakuolemat. Uutisissa korona kuvitetaan suojavarusteisiin kietoutuneina hoitajina ja lääkäreinä, jotka pörräävät hengityskoneiden ympärillä.” Millaiset asiat uutisoinnissa sinun havaintojesi mukaan korostavat uhkaa?
  • Mitä sinä toivot koronauutisoinnilta?

2. Tee media-analyysi. Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja sen koronaa koskevat uutiset. Lajittele jutut kolmeen kategoriaan: uhkakuvia, toivoa ja ratkaisuja. Mihin kategoriaan tulee eniten uutisia?

Lelujen esittelyä ja vapun viettoa etänä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Luontopäiväkoti Otson lapsista puolet on tällä hetkellä etähoidossa. Perjantaiseen leluhetkeen pystyvät kuitenkin osallistumaan kaikki, koska se järjestetään etäyhteyden välityksellä.

Lue alkuosa Kollissanomien jutusta Näin toimii varhaiskasvatus etänä: livelähetyksiä, tehtävävinkkejä ja askartelumateriaaleja kotiin ja katso video.

  • Kuinka iso osa teidän luokastanne tai ryhmästänne työskentelee nyt etänä?
  • Kun esittelee lelua etäyhteyden välityksellä, mihin kaikkeen pitää kiinnittää huomiota?

2. Viime viikolla hallitus järjesti kaikkein aikojen ensimmäisen lapsille suunnatun tiedotustilaisuuden. Siinä kerrottiin koronatilanteesta ja vastattiin lasten kysymyksiin. Tiedotustilaisuuden pääse katsomaan esimerkiksi Raahen Seudun sivuilta: Hallitus kertoo lapsille koronasta

Tiedotustilaisuudessa lapset pääsivät esittämään ministereille kysymyksiä. Jos sinä olisit saanut esittää heille kysymyksen, mitä olisit kysynyt?

3. Koronainfossa pääministeri Sanna Marin kertoi, että vapunjuhlinta on tänä vuonna erilaista. Mitä sinä teet yleensä vappuna? Entä millaisia vappusuunnitelmia sinulla on tänä vuonna? Tee piirustus siitä, miltä etävappu näyttää.

Mitä on sananvapaus?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

1. Tällä viikolla vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää. Katso Helsingin Sanomien Lasten uutisten Sanomalehtiviikon lähetys kohdasta 3:40 alkaen. Siinä kerrotaan, mitä on sananvapaus ja tutustutaan siihen, millaista on toimittajan työ.

2. Vastaa katsomisen jälkeen kysymyksiin:

  • Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?
  • Meillä kaikilla on sananvapaus. Miksi emme voi kuitenkaan sanoa mitä tahansa?
  • Miten sananvapaus liittyy uutisiin ja sanomalehtiin?
  • Millä tavalla kirjasto on osoitus sananvapaudesta?
  • Mitä toimittaja tekee?
  • Miten juttu syntyy? Keitä kaikkia siihen tarvitaan?

3. Sananvapauteen kuuluu, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä. Kirjoita mielipidekirjoitus jostakin sinulle tärkeästä aiheesta. Se voi liittyä esimerkiksi etäkouluun tai koronarajoituksiin – taikka johonkin ihan muuhun.

Ennen oman tekstin suunnittelua ja kirjoittamista, lue ideoinnin avuksi joensuulaisen kutosluokkalaisen mielipidekirjoitus sanomalehti Karjalaisesta”Kyllä tämä tilanne pientä sielua huimaa”

Millaisia valintoja lehtikuvaaja tekee?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

1. Lue Ilkka-Pohjalaisen koululinkin juttu Tällaista on lehtikuvaajan työ – Ilkka-Pohjalaisen kuvaajat kertovat käytännöistä ja vastaa kysymyksiin:

  • Kuvaajat kertovat jutussa, että journalistinen kuva on aito, ei järjestetty tai lavastettu, ja se kertoo totuudenmukaisesti maailmasta. Miksi aitous ja totuudenmukaisuus on journalistisessa kuvassa niin tärkeää?
  • Miten kuvajournalistiksi tai lehtikuvaajaksi tullaan?
  • Millaista yhteistyötä kuvaaja tekee jutun toimittajan kanssa?

2. Journalistisella kuvalla on omat periaatteensa ja sääntönsä. Perehdy lehtikuvien muokkaamiseen Missä kulkevat median rajat? -videon (Tapaus 2: Lehtikuvien muokkaaminen) avulla. Videolla kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen puhuu kuvankäsittelystä.

Katso aluksi ensimmäinen video. Vastaa sen jälkeen kuvaajan esittämään kysymykseen. Katso vielä lopuksi kuvaajan vastaus.

3. Vaikka journalistisen kuvan tulee olla totuudenmukainen, kuvassa näkyy kuitenkin aina eri tavoin valokuvaajan tekemät valinnat. Etsi kolme erilaista pääministeri Sanna Marinista otettua kuvaa. Pohdi jokaisen kuvan kohdalla, millaisia valintoja kuvaaja on kuvaa ottaessaan tehnyt

Miten sujuu etäopiskelu ammattikoulussa ja lukiossa?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tutustutaan siihen, miten korona on vaikuttanut opiskeluun lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa.

1. Lue Rantalakeuden juttu, jossa kerrotaan tuoreesta Lukiolaisten liiton tekemistä kyselystä: ”Olen lähes täysin loppuunpalamisen partaalla, enkä saa apua mistään” – Lukiolaisten liitto vaatii lisää resursseja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, opinto-ohjaukseen sekä opiskeluhuoltoon sekä Helsingin Sanomien juttu Rekkakuskin työtä ei opi etänä: Jonna Koskinen ja kolme muuta ammattiin opiskelevaa kertoo, miten korona muutti kaiken.

2. Pohdi lukemisen jälkeen:

  • Lukiolaisten liiton tekemän kyselyn mukaan etäopiskelu rasittaa opiskelijoita huomattavasti tavallista opiskelua enemmän. Vastaavatko kyselyn tulokset omia kokemuksiasi? Mitkä asiat etäopiskelussa ovat mielestäsi erityisen kuormittavia?
  • Monelle ammattiin opiskelevalle etäopiskelu on haastavaa. Millä aloilla opintoja on erityisen hankalaa suorittaa etänä? Miten vaatturi-, lähihoitaja-, laborantti- ja kuljettajaopiskelija on ratkaissut etäopiskeluajan?

Koirien juhla

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

1. Lue Ilkka-Pohjalaisen juttu: Perjantaina juhlitaan ihmisen parhaita ystäviä – lähetä toimitukseen kuva koirastasi

  • Miksi valtakunnallista koiranpäivää vietetään?
  • Koiranpäivän teema on ”kaikki erilaisia, kaikki yhtä rakkaita”. Mitä tämä tarkoittaa?
  • Kuinka montaa koiraa sinä tiedät tai tunnet?

2. Tutustutaan yhdessä erilaisiin koiriin. Valitse yksi tuntemasi koira. Koira voi olla joko oman perheen koira, naapurin tai kaverin koira tai sitten jokin koirarotu, josta olet kiinnostunut (rotuihin voi tutustua esimerkiksi Kennelliiton sivuilla). Tee esittely koirasta. Tarvitset sitä varten vähintään paperia ja kynän.

  • Piirrä ensin kuva koirasta paperille.
  • Kirjoita kuvan yhteyteen:
    • Koiran nimi.
    • Millainen tämä koira on luonteeltaan?
    • Mikä on tämän koiran lempiasia?
    • Mistä koira ei yhtään tykkää?

Tutustutaan kevään lastenkirjallisuuteen

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

1. Tällä viikolla vietetään Lukuviikkoa. Lue Helsingin Sanomien juttu, jossa esitellään tämän kevään lasten ja nuortenkirjallisuuden uutuuksia Kevään lastenkirjoissa näkyvät ajankohtaisesti luonnon ja ystävyyden merkitys.

2. Valitse jutuissa esitellyistä kirjoista se, joka kiinnostaa sinua eniten ja perustele, miksi valitsit juuri tämän teoksen.

3. Tee oma juttu, jossa esittelet sinun mielestäsi kiinnostavia kirjoja. Listalla voi olla monenlaisia kirjoja, esimerkiksi:

  • Kirjoja, joista olet kuullut ja jotka tahtoisit lukea, mutta joita et ole vielä lukenut.
  • Kirjoja, jotka löytyvät juuri nyt kotoasi.
  • Lukemiasi kirjoja, joista olet pitänyt erityisen paljon.

Kirjoita jokaisesta kirjasta lyhyt esittelyteksti ja ota kirjasta kuva tai piirrä kuvitus jutun yhteyteen.

4. Missä sinä tykkäät erityisesti lukea? Rakenna kotiisi oma lukunurkkaus, -soppi tai -maja. Lukusoppi voi olla myös ulkona. Lue lukupesässä. Ota lukupesästä myös kuva. Lisää lukuvinkkejä löydät Lukuviikon bingosta.

Koronataidetta

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yksi korona-ajan ilmiöistä on ollut #karanteenitaide-haaste. Siinä tehdään omia versioita kuuluisista taideteoksista hyödyntäen kotoa löytyviä tavaroita.

1. Tutustu haasteeseen lukemalla seuraavat jutut:

2. Valitse yksi jutuissa esitellyistä taideversioinneista ja vastaa kysymyksiin:

  • Tunnistaako versioinnista alkuperäisen teoksen?
  • Mitä samaa ja mitä erilaista uudessa veriossa on alkuperäiseen verrattuna?
  • Millainen tunnelma uudessa versiossa on?
  • Mitä uutta uusi versio teoksen tulkintaan?

3. Tee oma versio suomalaisesta klassikkotaideteoksesta. Selaile aluksi teoksia Kansallisgalleriasta ja valitse niistä yksi sinua kiinnostava ja sellainen, josta pystyt tekemään oman versiosi kotoa löytyviä tavaroita hyödyntäen. Kuvaa versio ja jaa se somessa aihetunnisteella #karanteenitaide

Koronan vaikutukset lehdistönvapauteen

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikolla julkistiin vuosittainen World Press Freedom -lehdistönvapausindeksi.

1.Lue aihetta käsittelevät jutut: Maaseudun Tulevaisuus: Suomi jatkaa lehdistönvapauden kärkisijoilla – kokonaisuutena suunta heikompaan ja poikkeusolot vaikeuttavat toimittajien mahdollisuuksia tehdä työtään ja KeskisuomalainenToimittajat ilman rajoja: Koronakriisi uhkaa lehdistönvapautta, eikä Suomikaan ole turvassa ja pohdi:

  • Millaisia vaikutuksia koronalla saattaa olla sananvapauteen Pohjoismaissa? Entä autoritaarisissa maissa?
  • Maaseudun Tulevaisuuden jutussa haastatellun ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan mediaa vallan vahtikoirana tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Miksi?
  • Millaisia uhkia journalismille koronakriisi aiheuttaa?

2. Valitse tarkastelun kohteeksi yksi maa. Selvitä, mikä on sen sijoitus lehdistönvapausindeksissä ja mitkä asiat vaikuttavat sen sijoittumiseen. Millaisia vaikutuksia koronakriisillä on lehdistönvapauteen tässä maassa?

Mikä tarina kuvaan kätkeytyy?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Ensi viikolla vietetään valtakunnallista Lukuviikkoa. Tänä vuonna viikko järjestetään virtuaalisena lukufestarina. Lukuviikko haastaa osallistumaan viikkoon luovilla lukutavoilla ja tuottamaan omia tarinoita.

Lukuviikolla voi lukea myös uutisia tai tehdä tarinoita mediasisältöjen pohjalta. Tee jokin seuraavista:

  • Poimi jostakin verkko- tai paperilehdestä kiinnostavia sanoja. Leikkaa ne talteen saksilla tai kuvakaappauksin. Kokoa sanoista uusia otsikoita uutisiin tai satuihin.
  • Etsi lehdestä jokin kiinnostava tai erityisen kaunis kuva. Kirjoita kuvan pohjalta tarina.
  • Etsi lehdestä henkilöjuttuja. Valitse yksi kiinnostava henkilö ja kirjoita hänelle kirje.
  • Etsi joka päivä Lukuviikolla lehdestä jokin sinua kiinnostava juttu. Lue se kokonaan tai pyydä jotakuta aikuista lukemaan se sinulle.

Miten uutiset syntyvät etänä?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Korona-aika on vaikuttanut paljon myös siihen, miten lehtiä tehdään. Uutisia seurataan nyt tavallista enemmän, mutta jutut syntyvät isolla osin etänä.

Lue Länsi-Suomen juttu Toimitusta johdetaan vaatehuoneesta – Länsi-Suomi ilmestyy tavalliseen tapaan, mutta tekemisen tavat ovat poikkeusoloissa muuttuneet sekä Helsingin Sanomien juttu Suomalaiset ovat päässeet kurkistamaan Jenni Vartiaisen koti­studioon ja nähneet Nordean analyytikon huone­kasvit – näin korona­virus mullisti Ylen tv-uutisten ulko­asun

  • Mieti, millaista toimittajan työ on tavallisesti. Millaisissa tilanteissa toimittaja kohtaa ihmisiä?
  • Miten korona on vaikuttanut toimittajan ja valokuvaajan työhön? Miten haastattelujen tekeminen, valokuvaaminen ja tietojen etsiminen onnistuu, kun täytyy pitää etäisyyttä ihmisiin?
  • Miksi Yle Uutisten ulkoasu on muuttunut koronan aikaan? Miksi haastatteluissa pääsee nyt samalla kurkistamaan ihmisten koteihin?

Uudenlaista urheilujournalismia

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
monilukutaito

1. Lue loppuosa Suomen Lehdistön jutusta Näin korona iski mediataloihin: ”Voi olla, että tipumme astetta pienemmälle tasolle”. Siinä Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen kertoo, miten korona on vaikuttanut urheilujournalismin tekemiseen. Osio alkaa Vesa Rantasen kuvan jälkeen.

Vastaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:

  • Miksi korona on vaikuttanut erityisen paljon urheilujournalismiin?
  • Millaisia urheilusivujen jutut tyypillisesti ovat? Millaisia urheilujuttuja koronakriisin aikana on ryhdytty tekemään?
  • Mitä tarkoittaa ”yhteiskunnallinen urheilujournalismi”?
  • Millaisia pysyviä jälkiä urheilujuttuihin kriisi voi jättää?

2. Tutki lähimmän maakuntalehtesi tai jonkin valtakunnallisen lehden urheilujuttuja.

  • Mene lehden verkkosivuille ja etsi sieltä Urheilu-osio.
  • Silmäile otsikoita ja tarkastele: Millaisia aiheita jutuissa käsitellään? Miten sivulla näkyy koronakriisin vaikutukset? Millaiset jutut urheilusivulta puuttuvat?
  • Poimi sivulta jokin sellainen juttu, jota ei olisi ehkä julkaistu, jos eläisimme normaalioloissa.

3. Urheilusivuilla julkaistaan tavallisesti paljon juttuja kilpaurheilusta ja tulosuutisia. Kun urheilutapahtumat on peruttu, urheilujuttuja joutuu ideoimaan uudella tavalla. Mediassa on muun muassa julkaistu paljon henkilöjuttuja urheilijoista, kerrottu urheiluharrastuksista ja annettu vinkkejä kuntoilemiseen korona-aikana.

Ideoi oma korona-ajan urheilujuttu. Millaisista urheilujutuista sinä olisit kiinnostunut? Mitä urheiluun liittyvää voi käsitellä nyt, kun kilpaurheilu on tauolla?

Uutisaiheet koronan varjossa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

1. Iso osa uutismedian jutuista on viime viikkojen ajan käsitellyt koronaa. Sanomalehtien Liiton tuottaman tutkimuksen mukaan 70 prosenttia nuorista aikuisista kokee, että koronauutisia on ainakin jonkin verran liikaa heidän tarpeisiinsa nähden.

  • Millaisena sinä koet koronauutisten määrän?
  • Mitä mieltä olet siitä, että uutiset keskittyvät nyt niin vahvasti koronaan?

2. Lue Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikosken kolumni Mitä jää koronan varjoon?

3. Silmäile jonkin uutismedian verkkosivuja. Kuinka iso osa jutuista liittyy nyt jollain tavalla koronaan?

4. Mitkä uutisaiheet olivat pinnalla ennen koronakriisiä? Listaa vähintään kolme aihetta. Valitse tarkasteltavaksi yksi näistä aiheista ja selvitä, millainen tilanne nyt on.

Ilahduttavat etävirpojat

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  1. Viime sunnuntaina vietettiin palmusunnuntaita, joka on perinteinen virpomispäivä. Tänä vuonna virpominen oli vähän toisenlaista, koska joudumme pitämään etäisyyttä toisiin ihmisiin. Lue etävirpomista käsittelevät jutut: Aamuset: Etävirpojat ilahduttavat Turussa palmusunnuntaina, Kouvolan Sanomat: Korona syö suklaamunatkin virpojilta: ”Video sulle, hyvä mieli mulle” – Palmusunnuntaina Iitissä virvotaan virtuaalisti sekä Karjalainen Virpomisen perinnettä ei suinkaan tarvitse katkaista

Vastaa kysymyksiin:

  • Miksi tavallinen virpominen ei tänä vuonna onnistunut?
  • Millaisia uudenlaisia virpomistapoja nyt keksittiin?
  • Kuuluuko virpominen sinun pääsiäisperinteisiin? Kävitkö sinä tänä vuonna virpomassa? Jos kävit, miten?
  1. Tee oma pääsiäisaskartelu sanomalehdestä. Tarvitset askartelua varten printtisanomalehden, yhden A4-kokoisen paperin tai pahvin, liimaa ja kynän.
  • Valitse ensin, haluatko tehdä pupun, tipun vai pääsiäismunan.
  • Piirrä paperille hahmosi (pupu, tipu tai pääsiäismuna) ääriviivat. Hahmo saa täyttää miltei koko paperin – älä tee liian pientä.
  • Etsi sitten sanomalehdestä mahdollisimman värikkäitä sivuja ja kohtia. Vinkki: väriä löytyy erityisesti mainoksista sekä valokuvista. Revi niistä suikaleita.
  • Liimaa sitten suikaleet piirtämääsi hahmon päälle. Laita suikaleita päällekkäin, limittäin ja lomittain niin, että taustapaperia ei enää näy hahmon kohdalta.
  • Jos teet tipua tai pupua, piirrä lopuksi sille silmät ja suu tai nokka.

Valokuvia poikkeustilasta

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  1. Lue Turun Sanomien juttu Lähes 160 valokuvaajaa dokumentoi poikkeustilaa – Kuvien parhaita valikoimassa muun muassa näyttelijä Martti Suosalo
  2. Mene Poikkeustila 2020 -hankkeen verkkosivuille. Selaa sivustolla julkaistuja kuvia. Valitse yksi kuva, joka on sinusta erityisen kiinnostava ja vastaa kysymyksiin:
  • Miksi valitsit juuri tämän kuvan?
  • Mitä kuvassa tapahtuu?
  • Millainen on kuvan tunnelma?
  • Miten poikkeustila näkyy kuvassa?

3. Ota kolmen kuvan sarja, jossa kuvaat jollain tavalla poikkeuksellista arkeasi. Ota useita kuvia eri tilanteista yhden päivän aikana ja valitse niistä kolme kiinnostavinta. Anna lopuksi kuvasarjallesi nimi.

Töissä, työttömänä, etänä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys
  1. Kuuntele Lapin Kansan Vasan poikkeustila-podcast Töissä, työttömänä, etänä. Kuinka korona vaikuttaa nuorten töihin, harjoitteluihin ja kesätöihin? ja vastaa kuulemasi perusteella seuraaviin kysymyksiin:
  • Millaisia vaikutuksia koronatilanteella on podcastissa keskustelevien nuorten töihin ja miten nuoret ovat ratkaisseet tilanteen?
  • Onko sinulla suunnitelmissa mennä ensi kesänä kesätöihin? Vaikuttako korona tähän jollain tavalla?
  • Millaisia vinkkejä etäopiskelijoille ja -työskentelijöille podcastissa annetaan? Millainen on sinun mielestäsi rutiinien merkitys etäopiskellessa?

2. Tee gallup, jossa kysyt eri-ikäisiltä nuorilta sitä, millaisia vaikutuksia koronalla on ollut heidän töihinsä, harjoitteluihinsa tai opiskeluihinsa ja miten he ovat ratkaisseet tilanteen. Jos luokallanne on käytössä Päiväni journalistina -tunnukset, julkaise halutessasi gallup sivustolla.

Korona-arki eri puolilla maailmaa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, terveystieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
1. Tutustu siihen, miten koronaan on reagoitu eri puolilla maailmaa. Lue seuraavat jutut: Kainuun Sanomat: Analyysi: Maapallon valtakeskukset ovat koronaviruksen armoilla – pandemia sammuttaa valot EU:sta ja syrjäyttää Trumpin, selviääkö Kiina voittajana? sekä Ilta-Sanomat: Näistä 18 maasta ei ole ilmoitettu vielä koronatartunnoista ja vastaa kysymyksiin:

  • Koronatilanteeseen on reagoitu eri maissa hyvin eri tavalla. Miksi reagointi on ollut niin erilaista? Millaisia arvoja kunkin maan toimintatavan taustalla on?
  • Mikä toimintatapa vaikuttaa toimivimmalta ja mikä taas vaarallisimmalta?
  • Millaisia pysyviä vaikutuksia koronalla voi olla maailmanpolitiikkaan?

2. Valitse yksi sinua kiinnostava maa, maanosa tai alue ja tarkastele sitä, millainen koronatilanne alueella on, miten koronaan on reagoitu ja miten se vaikuttaa parhaillaan kansalaisten arkeen.

Nallejahdissa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  1. Lue seuraavat jutut ja vastaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:

Kysymykset:

  • Miksi monet ovat laittaneet nyt esille nalleja eri paikkoihin?
  • Oletko sinä bongannut nalleja naapureiden ikkunoista, pihapuista tai jostakin muualta?
  • Jos olet bongannut nallen, miltä sen näkeminen sinusta tuntui? Jos et ole vielä nähnyt nallea, mieti, miltä tuntuisi, jos näkisit nallen.

2. Kun seuraavan kerran liikut ulkona, osallistu nallejahtiin ja koita bongata nalleja. Kerro sitten luokkatovereillesi, miten jahdissa kävi.

3. Nallejen tarkoitus on ilahduttaa toisia lapsia. Vaikka meidän pitää pysyä toisista etäällä, meillä on kuitenkin mahdollisuus ilahduttaa toisia eri tavoin. Mieti, millaisin keinoin sinä voisit ilahduttaa nyt a) isovanhempaasi tai jotakuta muuta iäkästä ihmistä, b) koulukaveriasi, jota et voi juuri nyt nähdä tai c) naapureitasi.

4. Tee jokin ilahduttava teko! Voit toteuttaa joko jonkin kohdassa 3 ideoimistasi tehtävistä tai valita jonkin seuraavista:

  • Soita mummolle tai kirjoita kirje ukille.
  • Tee ikkunaan asetelma leluista naapureiden iloksi.
  • Tee jokin yllätys äidille tai isälle.

Pihalätkää, kirjavinkkausta ja digivälkkiä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  1. Monet ovat kehitelleet erilaisia luovia ratkaisuja, siihen, että voisimme tehdä asioita yhdessä, vaikka emme voikaan nähdä livenä. Tutustu seuraaviin ideoihin:
  1. Tee jokin seuraavista
  • Tee kirjavinkkaus kaverille. Lue lempikirjaasi videolle ja lähetä se kavereillesi. Arvaavatko he, mistä kirjasta on kyse?
  • Suunnittele oma taukojumppa ja tee siitä video luokkakavereillesi.
  • Tee video, jolla opastat, miten sinulle tärkeää harrastusta voi harjoitella korona-aikana.
  • Suunnittele, millaisen yhteisen digivälkän te voisitte pitää kavereiden kanssa.

Pelottomien riemulaulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  1. Vaskivuoren lukion kamarikuoro julkaisi viime viikolla etänä äänitetyn Pelottomien riemulaulun, josta tuli hitti. Lue Vantaan Sanomien juttu Vaskivuoren kamarikuoro esittää Jussi Chydeniuksen sille säveltämän laulun ensi kertaa etänä – kuuntele kappale verkossa ja kuuntele Pelottomien riemulaulu jutun lopusta. Vastaa kysymyksiin:
  • Mitä arvelet, miksi kappaleesta tuli niin suosittu?
  • Mikä on kappaleen sanoma? Miten se resonoi tähän aikaan? Mitä tunteita kappale sinussa herättää?
  • Mitä arvelet, millä tavalla kappale on äänitetty? Mitä sen tekeminen on vaatinut kuorolaisilta? Entä ohjaajalta?

2) Vaskivuoren lukion kamarikuoron johtaja Jonna Vehmanen ja videon tekemisessä auttanut muusikko Juho Vehmanen avaavat kuoron facebook-sivuila, miten video syntyi. Lue postaus. Yllättikö jokin?

3) Tee toinen seuraavista:

  • Korona-aikana kuoroharrastaminen on vaikeaa – niin myös moni muu taide- ja urheiluharrastus, jota harrastetaan porukalla tai joukkueena. Valitse jokin harrastus, jonka harjoittamista korona hankaloittaa. Ideoi uudenlainen tapa jatkaa harrastusta, vaikka näkeminen livenä ei olekaan mahdollista.
  • Millaisen videon teidän luokkanne voisi toteuttaa siten, että se olisi jollain tavalla koko luokan yhdessä tekemä? Tee suunnitelma videosta ja mieti samalla, millaista tekniikkaa videon tekeminen vaatisi ja kuinka paljon sen tekemiseen menisi aikaa.

Sofin koronakeittiö ja poikkeusajan kirjoittamisvinkit

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  1. Kirjailija Sofi Oksanen järjestää etäopetuksen tueksi IG-live-koronakeittiöitä pääsiäiseen asti tiistaisin ja torstaisin klo 19. Livelähetyksissä hän vastaa koululaisten ja opiskelijoiden kirjallisuuskysymyksiin ja kokkaa samalla ruokaa aineksista, joita monelta löytyy nyt kotoa.

Lue osio ”Kirjailija auttaa koululaisia sosiaalisessa mediassa” Länsi-Suomen jutusta Kun koronavirus sulki Suomen, ihmiset innostuivat auttamaan – naapureille ja maatiloille tarjotaan apukäsiä, opettaja perusti Youtube-kanavan etäoppilaiden tueksi sekä Markkinointi ja mainonta -lehden juttu ”Tervetuloa kirjailijan koronakeittiöön” – Sofi Oksasen suositut IG-livet jatkuvat pääsiäiseen saakka

2) Katso yksi Oksasen koronakeittiö ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin:

  • Mitä arvelet, miksi Oksanen tekee koronakeittiö-livelähetyksiä?
  • Mitä lähetys opetti sinulle kirjallisuudesta? Entä ruuanlaitosta?

3) Kirjoitusoppaiden tekijät antavat Helsingin Sanomien jutussa kirjoitusvinkkejä koronaviruksen aikaan. Lue vinkit, valitse suosikkisi ja kokeile kirjoittamista ohjeen mukaan.

Retkellä keväisessä luonnossa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Moni tekeminen on muuttunut vähän toisenlaiseksi, mutta ulkona voi edelleen rauhassa liikkua, kunhan pitää riittävästi etäisyyttä toisiin ulkoilijoihin. Sää on eri puolilla Suomea jo varsin keväistä. Nyt onkin erinomainen aika ryhtyä tarkkailemaan kevään merkkejä.

  1. a) Sanomalehti Kalevalla on käynnissä oma kevätseuranta. Tutustu lukijoiden lähettämiin keväisiin kuviin täällä Kevät näkyy luonnossa – katso lukijoiden hienoja kuvia. Mitä kevään merkkejä kuvissa näkyy?
  2. b) Keskilaakso-lehden jutussa Leskenlehdet värittävät alkavaa kevättä – luonnossa saa liikkua edelleen luetellaan monenlaisia jo havaittuja kevään merkkejä. Tutki juttua ja listaa vähintään kolme kevään merkkiä, jotka mainitaan jutussa.
  3. c) Tee oma kevätseuranta-bingo. Piirrä paperille yhdeksänruutuinen bingolomake (kolme ruutua vaakasuoraan ja kolme pystysuoraan). Piirrä jokaiseen ruutuun yksi kevään merkki (esimerkiksi kevätpuro, leskenlehti, pääskynen tai hiirenkorva). Voit etsiä vinkkejä kevään merkeistä myös kevätseurannan verkkosivuilta. Kun havaitset kevään merkin, merkitse se bingolomakkeellesi. Milloin saat koko ruudukon täyteen?

d) Suunnittele perheellesi keväinen luontoretki. Valitse jokin kohde jostakin teidän läheltä tai vähän etäämmältä. Mieti, menettekö retkelle kävellen tai pyörällä vai tarvitsetteko autoa? Mitä kaikkea voitte nähdä retkellä? Ottaisitteko mukaan eväitä?

Kuulumisia etäopetuksesta

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lue Iltalehden juttu Meneekö lapsen kanssa hermot etäkoulussa? Kokeile palkkioita ja näitä viittä muuta vinkkiä.

  • Jutussa puhutaan kotiopetuksesta ja etäopetuksesta. Mikä on näiden ero?
  • Millaisena koet jutun otsikon? Mieti jutulle vaihtoehtoinen otsikko.
  • Jutun lopussa on kerrottu vinkkejä vanhemmille etäopetukseen. Mikä vinkeistä on sinun mielestäsi kaikista paras ja miksi?

Etäopetus on nyt jatkunut noin viikon. Mikä etäopetuksessa toimii sinun mielestäsi parhaiten? Entä mikä on ollut hankalaa? Mitä sinä toivoisit opettajalta tai luokkakavereilta – entäpä vanhemmaltasi? Tee oma vinkkilista etäopetukseen, jossa kerrot toiveita etäopetukseen oppilaan näkökulmasta.

Espoolainen luokanopettaja on piirtänyt hauskoja kuvia siitä, miltä etäopiskelu näyttää opettajan näkökulmasta. Tutustu kuviin Helsingin Sanomien jutussa Miltä etäkoulun kaaos näyttää opettajan silmin? Luokanopettaja Niina Sivonen päätti tiivistää etätyöpäivät piirroksiksi ja nousi heti ilmiöksi.

Miltä etäopiskelu näyttää oppilaan silmin? Tee 1–3 kuvan sarjakuva, jossa kuvaat etäopiskelua omasta näkökulmastasi.

Kuuluuko koronauutisissa riittävästi nuorten ääni?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

a) Uusi Rovaniemi -lehden nuorten raati kertoi näkemyksensä koronatilanteesta. Lue juttu: UR:n Nuorten raati kommentoi koronaa: ”Pelolle ei pitäisi antaa valtaa”. Lue myös Kalajokilaakson juttu Paikallisten nuorten murheet lisääntyneet koronan myötä – Jelppiverkolle kerrotaan omista huolista ja läheisiin kohdistuvasta huolesta. Vastaa oheisiin kysymyksiin:

  • Miten korona näkyy sinun arjessasi ja millaisena koet poikkeuksellisen arjen?
  • Millaisia tunteita korona sinussa herättää?
  • Kuinka tyytyväinen olet ollut hallituksen toimintaan tilanteessa?
  • Jelppiverkon puheluissa aiheena korostuu erityisesti yksinäisyys. Mieti kolme käytännön vinkkiä, miten yksinäisyyttä voisi helpottaa tässä tilanteessa.

b) Uusi Rovaniemi -lehti perusti nuorten raadin, joka kommentoi ajankohtaisia ilmiöitä – ensimmäisessä jutussa koronatilannetta. Tubettaja Roni Back teki koronasta infovideon (ks. esim. Ilta-Sanomat) kanavalleen, kun hän huomasi, että asiasta ei ole tarjolla tietoa nuorille sopivassa muodossa. Pohdi nuorten huomioimista mediassa:

  • Kuinka hyvin mielestäsi koronauutisissa kuuluu nuorten ääni? Millaisissa jutuissa ja uutisissa tulisi mielestäsi haastatella myös nuoria?
  • Mistä lähteistä sinä seuraat uutisia koronasta? Onko mielestäsi aiheesta tarjolla riittävästi nuorille sopivaa tietoa?
  • Millaisia tunteita koronauutiset sinussa herättävät?

Ota kantaa aiheeseen! Kirjoita mielipidekirjoitus siitä, kuuluuko koronauutisissa riittävästi nuorten ääni ja näkemykset, onko mediassa tarjolla riittävästi tietoa koronasta nuorille sopivassa muodossa tai siitä, millaisia tunteita koronauutiset herättävät nuoressa lukijassa. Lähetä teksti lähilehteen tai julkaise se Päiväni journalistina -sivustolla

Yrittäjien piina ja luovat ratkaisut

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Koronaepidemian aiheuttamilla poikkeusoloilla on suuria vaikutuksia talouteen ja yritysten toimintaan – vaikutukset tuntuvat erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla. Yritykset ovat joutuneet keksimään luovia toimia selvitäkseen poikkeuksellisesta ajasta.

Kauppalehti on koonnut Yrittäjän selviytymispaketin, josta löytyy tietoa koronaviruksen vaikutuksista yritystoimintaan. Silmäile paketissa julkaistuja juttuja ja listaa ylös, millaisia luovia ratkaisuja eri alojen yrittäjät ovat keksineet tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Millaisia vaikutuksia yrityksiin koronaepidemialla on ollut teidän alueellanne? Tutustu tilanteeseen selailemalla alueenne oman uutismedian (paikallis- tai maakuntalehti) julkaisemia talousjuttuja.

Valitse yksi paikallinen yritys ja arvioi, millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on tämän yrityksen toimintaan. Pohdi sitten konkreettisia keinoja, miten tämä yritys pärjää poikkeustilanteen yli. Mitä liiketoiminnassa tulisi muuttaa tai uudistaa? Entä miten yksittäinen kuluttaja voisi tukea tätä yritystä?

Kivaa tekemistä korona-arkeen

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Koronavirus on mullistanut meidän arkeamme monella tavalla, kun tapahtumat on peruttu, harrastusryhmät on tauolla, moni aikuinen tekee etätyötä ja koulut on isolta osin suljettu.

Vaikka arki on muuttunut, voi siinä keksiä monenlaista kivaa tekemistä. Lue Helsingin Sanomien juttu Moni kiva meno peruuntui ja vapaa-aika piti järjestää uudelleen – HS:n lukijoiden 60 hyvää vinkkiä tylsyyden selättämiseksi.

  • Miten sinun arkesi on muuttunut korona-viruksen myötä? Mitä on jäänyt pois? Onko tullut jotain uutta tilalle?
  • Valitse Helsingin Sanomien jutun listalta jokin sellainen tekeminen, jota itsekin tahtoisit kokeilla.

Ideoi itsenäisesti tai yhdessä jonkun aikuisen kanssa omia tekemisiä tylsyyden voittamiseksi. Mieti vähintään kolme erilaista tekemisvinkkiä. Tee vinkeistä juttu ja julkaise se Päiväni journalistina -sivustolla.

Oppia etänä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaanohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Valtaosassa Suomen kouluista on nyt siirrytty etäopetukseen. Lue Hämeen Sanomien juttu Etäopetus alkoi useissa lukioissa ja yläkouluissa: ”Kymmenen vuotta sitten tämä olisi ollut katastrofi”

  • Miten etäopetus sujuu eri oppiaineissa?
  • Mitä hyviä puolia etäopetuksessa voi olla?
  • Entä millaiset asiat ovat haastavia, kun opiskellaan etänä?

Miten teidän luokkanne etäopiskelu sujuu? Tehkää uutiset tai kirjoittakaa mielipidekirjoitukset aiheesta. Julkaiskaa ne Päiväni journalistina -sivustolla.

Luotettavaa tietoa koronasta

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

1. Lue Ilkka-Pohjalaisen koululinkin Hanna Hietikon kirjoittama juttu Koululinkin sivuilta Kaikki, mitä koronasta väitetään, ei pidä paikkaansa ja vastaa kysymyksiin:

  • Mistä sinä olet saanut tietoa koronasta? Listaa kolme tärkeintä lähdettä.
  • Kuinka paljon koronaan liittyvää sisältöä kohtaat media-arjessasi?
  • Oletko kohdannut tietoa, jonka todenperäisyydestä et ole ollut varma?
  • Mistä saatavaan tietoon sinä luotat? Listaa kolme luottavimpana pitämääsi tietolähdettä.

2. Lue Suomen Lehdistön juttu ”Kriisitilanteessa ihmisillä on ennennäkemätön tarve saada eettisesti tuotettua journalismia” ja tee oheiset tehtävät:

  • ”Tällaisessa tilanteessa ihmisillä on ennennäkemätön tarve saada oikeaa ja eettisesti tuotettua journalismia”, Sanoman viestintä- ja kulttuurijohtaja Hanna Johde sanoo jutussa. Pohdi, miksi luotettavan tiedon saaminen on kriisitilanteissa erityisen tärkeää. Entä millaista olisi, jos nyt ei olisi saatavilla luotettavaa tietoa?
  • Jutussa kerrotaan, että Ilkka-Pohjalaisessa korona-uutiset vievät leijonanosan sisällöntuotannosta. Myös STT:ssä muu uutisseuranta on nyt selvästi tavanomaista vähäisempää. Tarkastele lähiuutismediaasi (esimerkiksi maakuntalehden verkkosivut). Kuinka ison osan uutisista korona vie?
  • STT:n vastaava päätoimittaja sanoo, että toimituksessa pyritään etsimään myös rakentavia ja rohkaisevia uutisia koronasta ja kertomaan, millaisia ratkaisuja ihmiset ovat keksineet. Hyppää toimittajan rooliin ja pohdi, millaisia rakentavia, rohkaisevia ja ratkaisukeskeisiä juttuja aiheesta voisi tehdä. Ideoi kolme juttuaiheitta, jossa on mukana myös toivon näkökulma.

Tauti X

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, biologia
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lue Helsingin Sanomien juttu Tauti X ja vastaa lukemasi pohjalta oheisiin kysymyksiin:

  • Jutussa kerrotaan, että tutkijat ennustivat kaksi vuotta sitten korona-viruksen kaltaisen taudin synnyn. Miten tämä on mahdollista?
  • Kuinka hyvin tähän taudin uhkaan varauduttiin?
  • Mistä korona-virus sai alkunsa? Entä sars? Miten nämä kaksi tautia eroavat toisistaan?
  • Miksi Kiina on otollinen paikka uusien tautien leviämiselle?
  • Billa Gates on sanonut, että maailma pelkää joskus vääriä asioita. Mitä hän tarkoitti tällä?
  • Miksi nykyinen elämäntapamme on niin otollinen virusten leviämiselle?
  • Yksilön kannalta korona on ebolaa helpompi, mutta yhteiskunnan näkökulmasta asia on juuri päinvastoin. Miksi?
  • Millaista tietoa ja toimia tulevaisuudessa tarvittaisiin epidemioiden ehkäisemiseksi?

Perehdy, millaisia pandemioita ihmiskunta on aiemmin kohdannut. Valitse yksi taudeista ja perehdy siihen, mistä se sai alkunsa, miten se levisi, millaisia oireita se aiheutti, millaista tuhoa se aiheutti ja miten se saatiin hallintaan.

Kevään merkkejä talvilomalla

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Talvilomakausi on alkanut, mutta eri puolilla Suomea on nähty jo monenlaisia kevään merkkejä. Lukekaa Lapin Kansan juttu Kirsikkapuut kukkivat Turussa, perhosentoukka mönki ikkunalaudalla Rovaniemellä – Oletko sinä havainnut jo kevään merkkejä?

Jutelkaa yhdessä:

  • Mitkä kevään merkit jutussa mainitaan?
  • Tutkikaa yhdessä kartalta, missä kukin näistä kevään merkeistä on havaittu.
  • Tutkikaa vielä, miltä leskenlehti, tarhamagnolia ja ruostesiipi näyttävät.

Joko te olette huomanneet joitakin merkkejä keväästä? Kertokaa huomionne muulle ryhmälle

Matkailuvinkkejä lomalaisille

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sompio-lehti listaa Sodankylän matkailun helmiä. Lukekaa juttu Sodankylän todelliset helmet matkailijalle.

  • Mikä jutussa esitellyistä matkakohteista kiinnostaa teitä eniten ja miksi?
  • Mihin kohteisiin matkailijat menevät yleensä teidän kotipaikkakunnallanne tai -seudullanne ja miksi? Millaisia asioita esimerkiksi kuntanne matkailuesitteessä nostetaan esiin?
  • Miettikää omia lähiseudulle tai jonnekin kauemmas suuntautuneita matkoja. Mikä on mieleen painunein käyntikohde ja miksi? Esitelkää se muille pienissä ryhmissä.

Ryhtykää paikallislehden matkailutoimittajiksi. Miettikää pienryhmissä kotipaikkakunnaltanne tai vähän laajemmin kotiseudultanne jollain tavalla tavallisuudesta tai perinteisistä vierailukohteista poikkeavaa tekemistä tai näkemistä. Tehkää viiden kohdan vinkkijuttu kiinnostavista käyntikohteista talvilomalaisille. Julkaiskaa jutut Päiväni journalistina -sivustolla.

Leudon talven harmit ja hyödyt

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Poikkeuksellisella talvella on monenlaisia vaikutuksia. Aurauskuluissa säästetään, mutta tiet ovat kovilla, puunkorjuuseen ei päästä ja talvivarusteiden kauppa ei käy. Työskennelkää pienryhmissä ja lukekaa leudon talven vaikutuksia käsittelevät jutut – kukin ryhmäläisistä voi lukea 1–2 juttua.

Ilta-Sanomat Helsingin aurauskalusto odottaa maan uumenissa talven saapumista, kuljettajia siirretty jo puutarhahommiin – ”Täysin poikkeuksellista”
UutisOiva: Leuto sää tuo monta harmia
Mäntsälän Uutiset: Maantiet kärsivät leudosta talvesta, myös tienpidon kulut nousevat
Maaseudun Tulevaisuus: Pähkinäpensas ja leppä kukkivat jo – siitepölykausi alkoi Suomessa poikkeuksellisen varhain
Uusimaa: Pohjois-Lappiin on satanut yhtä paljon lunta kuin koko viime talvena enimmillään
Aamuset: Ylipuutarhuri Simo Laine toivoo lumitalven vielä tulevan

  • Mihin kaikkeen leuto talvi on eri puolilla Suomea vaikuttanut? Tehkää listaus poikkeuksellisen sään hyvistä ja huonoista puolista.
  • Millaisena te itse olette kokeneet tämän talven sään?
  • Millaisia vaikutuksia leudolla talvella on ollut teidän kotiseudullanne?

Tehkää omat jutut leudon talven vaikutuksista. Valitkaa jokin seuraavista:

  1. Tarkastelkaa leudon talven vaikutuksia kokonaisuudessaan kotiseudullanne. Tehkää listausjuttu erilaisista käytännön vaikutuksista, joita leuto talvi aiheuttaa.
  2. Millaisena sinä itse koet leudon talven? Viihdytkö pakkasissa, suurten lumimassojen keskellä tai sulalla maalla? Kirjoita mielipidekirjoitus, jossa otat kantaan leudon talven puolesta tai vastaan.
  3. Valitse tarkasteltavaksi jokin yksittäinen leudon talven vaikutus ja syvenny tarkemmin sen syihin ja seurauksiin. Tee aiheesta taustoittava artikkeli.

Julkaiskaa jutut halutessanne Päiväni journalistina -sivustolla.

Lapin runsasluminen talvi

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, biologia
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

a) Lukekaa Helsingin Sanomien juttu 120 senttiä – ja kohta sitä tulee lisää, joka käsittelee Lapin lumitilannetta sekä Sompio-lehden juttu Lauha sää ja ilmastonmuutos toivat historiallisen määrän lunta Sodankylään.

b) Määritelkää oheiset termit ja selvittäkää, miten näitä mitataan.

  • Lumen syvyys
  • Lumikuorma ja määrä.
  • Lumen vesiarvo

c) Kuinka paljon voi painaa pakkaslumi ja kuinka paljon nuoskalumi?

d) Keskustelkaa lukemanne pohjalta:

  • Miksi Lapissa on nyt niin paljon lunta?
  • Kuinka poikkeuksellinen Lapin lumitilanne on lukemienne juttujen perusteella?
  • Millaisia riskejä runsas lumi aiheuttaa?

Uutisia lapsille

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Sanomalehtiviikolla moni digilehti on avoinna opetuskäyttöön. Tutustukaa aluksi omalla alueellanne ilmestyvään sanomalehteen joko verkossa tai printissä. Tutkikaa, kuinka paljon lapsia lehdessä näkyy. Etsikää yksi juttu, jossa on haastateltu jotakuta lasta ja selvittäkää, mistä juttu kertoo. Valitkaa lisäksi yksi juttu, joka vaikuttaa teistä erityisen kiinnostavalta ja esitelkää se ryhmissä toisillenne. Miksi valitsitte juuri tämän jutun?

Lukekaa sitten Salon Seudun Sanomissa 4.2.2020 julkaistu juttu Unikaveri ei ole vain lelu (uutisetusivu ja s. 10–11). Avoinna olevaan näköislehteen pääset Sanomalehtiviikon ajan täältä. Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi unikaveri on monelle lapselle niin tärkeä?
  • Missä Pihlajanmarjat-ryhmän unikaverit ovat päivän ajan?
  • Jutussa esitellään lasten unikavereita. Mikä tekee juuri tästä lelusta kullekin erityisen tärkeän?

Onko teillä omaa unikaveria tai jotakin muuta erityisen tärkeää lelua? Miksi juuri tästä lelusta on tullut teille niin tärkeä? Tehkää jutut, jossa esittelette omat unikaverinne ja julkaiskaa ne Päiväni journalistina -sivustolla.

Oma ääni kuuluviin mediassa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, biologia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
a) Lukekaa Itä-Savon pääkirjoitus Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja jutelkaa yhdessä:

  • Miksi Sanomalehtiviikkoa vietetään?
  • Mikä on tämän vuoden Sanomalehtiviikon teema ja kuka on sen keulahahmo?
  • Mitä kriittinen medialukutaito tarkoittaa? Miksi on tärkeä osata arvioida, onko jokin totta vai ei?
  • ”Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaikuttaa”, pääkirjoituksessa sanotaan. Miksi tämä on niin tärkeää?

b) Sanomalehtiviikon teemana on tänä vuonna ilmastonmuutos. Lukekaa Kouvolan Sanomien juttu, jossa kerrotaan koulujen ilmastoteoista: Kouvolan kouluissa sanomalehtiviikon teemana on ilmastonmuutos: Kaunisnurmen koulussa ei lotrata vedellä ja Pilkanmaan koulussa autetaan siivoojaa. Vertailkaa Kouvolan koulujen ja teidän oman koulunne ympäristötekoja: Teettekö jotain samaa? Mitä ideoita voisitte napata toisiltanne?

c) Sanomalehtiviikolla kannustetaan lapsia osallistumaan ja vaikuttamaan. Monet lehdet toivovat lapsilta ja nuorilta viikon aikana mielipidekirjoituksia. Tutkikaa, onko teidän lähilehdessänne julkaistu lasten tekemiä mielipidekirjoituksia. Millaisiin asioihin niissä otetaan kantaa?

d) Sanomalehtiviikolla on julkaistu paljon lasten ja nuorten ilmastoaiheisia kannanottoja. Tutustu esimerkiksi näihin:

e) Mitä sinä ajattelen ilmastonmuutoksesta? Millaisissa asioissa ilmastonmuutos näkyy ja mihin se vaikuttaa? Puhutaanko siitä riittävästi koulussa? Tehdäänkö sen eteen tarpeeksi? Mitä tahtoisit sanoa siitä toisille lapsille, aikuisille, päättäjille, opettajille tai vaikkapa toimittajille? Kirjoittakaa omat mielipidekirjoitukset ilmastonmuutokseen liittyen – tai halutessanne jostakin muusta teille tärkeästä aiheesta. Lähettäkää tekstit lähilehteen tai julkaiskaa ne Päiväni journalistina -sivustolla.

Millaista uutismediaa sinä tahdot seurata?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

a) Katsokaa aluksi Savon Sanomien Instagram-video, jossa Savon Sanomissa työskentelevä Kristiina Poutiainen esittelee ”manuaalista käyttöliittymää” eli paperilehteä. Lukekaa sitten Keskipohjanmaan pääkirjoitus Median on kysyttävä nuorilta itseltään näkemyksiä sopivasta mediastaLauttakylä-lehden (5.2.2020, s. 9) juttu Mitä uutisia luet ja mistä? ja Etelä-Saimaan pääkirjoitus Roni Bäck ja muut hauskat somettajat haastavat perinteisen median.

Keskustelkaa lukemanne pohjalta pienryhmissä omasta mediankäytöstänne:

  • Millainen on ollut teidän tähänastinen mediapäivä? Millaisia sisältöjä olette seuranneet ja tuottaneet? Mitä kautta?
  • Kuinka paljon journalistisia sisältöjä seuraatte?
  • Millaisista uutisista olette kiinnostuneita? Mitkä ovat olleet viime viikkojen suurimpia uutisaiheita teidän media-arjessanne? Mistä olette saaneet niistä tietoa?
  • Luetteko printtilehteä?

b) ”Monimutkaisessa maailmassa lapset ja nuoret muodostavat näkemyksiään maailmanmenosta hyvin pirstaleisesta kokonaisuudesta kuunnellen erilaisia lähteitä”, Tiina Ojutkangas kirjoittaa pääkirjoituksessaan. Ilmastonmuutos on yksi isoimpia tämän hetken puheenaiheita. Pohdi itsenäisesti, mitä kautta sinun tietämyksesi ja mielipiteesi ilmastonmuutoksesta on muodostunut. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä lähteitä? Mieti sekä medioita että muita tietolähteitä (esimerkiksi koti, ystävät ja koulu).

c) ”Medioissa mietitään, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan sanomalehdistä. Ainut tolkullinen tapa on kysyä heiltä itseltään”, Tiina Ojutkangas kirjoittaa. Millaisia sisältöjä te tahtoisitte seurata uutismediasta (esimerkiksi maakunta- tai paikallislehti)? Mikä saisi teidät aktiiviseksi sanomalehden sisältöjen seuraajaksi? Kuinka hyvin sanomalehdet huomioivat teidän mielestänne nuoret lukijat? Tehkää pienryhmissä viiden kohdan vinkkilistat siitä, miten uutismedia voisi tehdä tavoittaakseen nuoret entistä paremmin. Miettikää sekä sisältöjä että muotoja ja olkaa mahdollisimman konkreettisia.

Uhkakuvia, toivoa ja ratkaisuja

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Sanomalehtiviikon Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksessa selvitettiin nuorten ilmastonäkemyksiä ja mielipiteitä ilmastouutisoinnista.

Lukekaa tutkimuksen pohjalta tehty Kalevan juttu ja katsokaa sen yhteydestä video, jossa nuoret antavat käytännön vinkkejä tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: Ilmastonmuutos on nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe, kertoo tuore tutkimus – ”Kanavoikaa teinikapina taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, älkää vanhempiinne”. Lukekaa lisäksi pääkirjoitukset, joissa otetaan kantaa tutkimuksen tuloksiin: Kainuun Sanomat: Ilmastokeskusteluun tarvitaan lisää toivoa ja ratkaisuja ja Helsingin UutisetMediakasvatusta pitäisi lisätä voimakkaasti.

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Kuinka paljon kohtaatte ilmastosisältöjä media-arjessanne?
  • Millaiset teemat sisällöissä korostuvat?
  • Kuinka hyvin media on onnistunut ilmastouutisoinnissa? Käsitelläänkö teemaa riittävästi? Luodaanko uutisissa mielestänne uhkakuvia vai puhutaanko myös toivosta? Entä kerrotaanko mediassa riittävästi myös ratkaisuista?
  • Millaisia juttuja ja uutisia ilmastonmuutokseen liittyen te tahtoisitte seurata?

Tutkimuksessa nuoret toivoivat ilmastouutisilta ratkaisuja ja monet nuoret toivovat medialta myös vähemmän negatiivisuutta ja enemmän toiveikkuutta. Ilta-Sanomat julkaisee Sanomalehtiviikon kunniaksi enemmän positiivisia juttuja teemalla ”Luota huomiseen”. Lue kampanjasta kirjoitettu pääkirjoitus Älä pelkää huomista ja tutustu Sanomalehtiviikon erikoisliitteeseen täällä sekä viikon aikana julkaistuihin Luota huomiseen -juttuihin täällä. Jutelkaa yhdessä:

  • Onko mediassa liikaa negatiivisia uutisia?
  • Kerrotaanko hyvistä uutisista ja positiivisista muutoksista riittävästi?
  • Miltä tuntuu lukea Luota huomiseen -kampanjan juttuja? Millaisia eroja uutisissa on tavanomaisiin uutisiin verrattuna?

Ideoikaa omia positiivisia uutisaiheita. Tehkää halutessanne jutut ja julkaiskaa ne Päiväni journalistina -sivustolla.

Tutustutaan lehteen!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Savon Sanomien juttu Nyt löytyi parhautta! – Siilinjärven Pilvilinnan 3–5-vuotiaiden ryhmä tutustui paperilehteen

Työskennelkää yhdessä:

  • Millaisia medioita te käytätte? Tehkää yhdessä lista ja miettikää, millaisissa tilanteissa käytätätte näitä medioita.
  • Luetaanko teidän kotona joitakin paperilehtiä? Mitä?
  • ” Mun isä tietää, mikä on uutinen”, kolmevuotias Anni Paananen sanoo jutussa. Tiedättekö te, mikä on uutinen? Miettikää yhdessä.

Musikat-ryhmäläiset tekevät tammikuussa mediaan liittyviä projekteja. Tehkää tekin omat mediaprojektit!

Ryhtykää päiväkotinne tai koulunne reporttereiksi. Tehtävänänne on miettiä, mikä olisi tämän päivän kiinnostavin uutisaihe. Millaisia uutisia teidän päiväkodistanne tai sen lähiympäristöstä voisi tehdä? Mitä kiinnostavaa olette nähneet tai millaisista asioista puhutte kavereitten kanssa? Onko tapahtunut jotain uutta tai vallisuudesta poikkeavaa? Tehkää lyhyet uutiset ja ottakaa niihin kuvat. Julkaiskaa jutut Päiväni journalistina -sivustolla

Leuto talvi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Iltalehden juttu Näin leuto talvi vaikuttaa eläimiin: Korkeasaaressa pesukarhut rellestivät aitauksessaan, eikä siilien horrostaminen suju.

Lukekaa myös Hämeen Sanomien pääkirjoitus Jos haluamme pitää talvet, tekojen aika on nyt ja keskustelkaa yhdessä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen vuodenaikoihin.

Työskennelkää pienissä ryhmissä. Valitkaa tarkastelun kohteeksi yksi seuraavista: karhu, siili, metsäjänis, linnut, saimaannorppa tai naali. Selvittäkää, miten leuto talvisää vaikuttaa tähän eläimeen ja miksi.

Lintujen pihabongausta

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Tulevana viikonloppuna järjestetään BirdLifen Pihabongaus-tapahtuma, jossa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan esimerkiksi omalla pihalla. Lukekaa Inarilaisen juttu Birdlifen Pihabongaus-tapahtumassa seurataan talvilintuja omalla pihalla.

  • Miksi pihabongaus-tapahtuma järjestetään?
  • Miksi tänä vuonna on odotettavissa monipuolisesti havaintoja?
  • Mitä lintuja te olette havainneet viime päivien aikana ja missä?
  • Kuinka paljon teille tulee ylipäätänsä kiinnitettyä huomiota ympäristön lintuihin? Mitä lintuja tunnistatte varmuudella?

Kokeilkaa pihabongausta ensi viikonlopun aikana. Tarkkailkaa tunnin ajan lintuja ja kertokaa havaintonne sekä pihabongauksen verkkosivuilla että ensi viikolla luokassanne.

Jakakaa lopuksi bongauskokemuksenne: Miltä tunnin lintujen tarkkailu tuntui? Kuinka helppoa/vaikeaa lintujen huomaaminen ja tunnistaminen oli? Voisitteko kiinnostua lintujen tarkkailusta yleisemminkin?

Nuori pääministeri kiinnostaa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanna Marinin valinta Suomen pääministeriksi on herättänyt maailmalla paljon kiinnostusta ja häntä on haastateltu useisiin kansainvälisiin medioihin. Time-lehden haastattelussa Marin kiinnitti huomiota tapaan kuvata nais- ja miespoliitikkoja.

Lukekaa Nyt-liitteen juttu Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia sekä Time-lehden juttu Finland’s Sanna Marin, the World’s Youngest Female Head of Government, Wants Equality, Not Celebrity.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä Sanna Marinin herättämä kansainvälinen kiinnostus kertoo politiikasta?
  • Kuinka paljon merkitystä teidän mielestänne on poliitikon iällä ja sukupuolella?
  • Suhtautuuko media eri tavalla nais- ja miespoliitikkoihin?

Marin kiinnitti Time-lehden haastattelussa huomiota tapaan kuvata mies- ja naispoliitikkoja. Tarkastelkaa eri uutismedioissa julkaistuja kuvia Sanna Marinista. Vertailkaa niitä aiemmista pääministereistä (Antti Rinne ja Juha Sipilä) julkaistuihin kuviin. Eroaako jonkin? Kuvataanko mediassa eri tavoin nais- ja miespoliitikkoja?

Hiirikin odottaa joulua

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Forssan Lehden juttu Mäntypuiston ikkunassa seurataan pikkuisen Hiirusen joulunodotusta – Eskarit syövät varmuuden vuoksi välipalan jalat ilmassa.

  • Mitä kaikkea Mäntypuiston jouluikkunassa tapahtuu?
  • Mitä pidätte Mäntypuiston päiväkodin pienten joulukalenterista? Entä isojen toiminnallisesta kalenterista?
  • Millaisessa kodissa pikku Hiirulainen asuu?

Katsokaa jouluinen video Kunnallislehden Facebook-sivuilta: Jouluiloa Kuntsarin lukijoille Rungon koulun kolmannen luokan oppilailta. Heidän joulukuulumisista luvassa lisää lehdessä myöhemmin

Vastaa vielä Lasten Uutisten kyselyyn Miten vietät joululomasi? 

Valkea vai musta joulu?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Pitkän aikavälin sääennuste ulottuu jo jouluun, ja monissa lehdissä on julkaistu juttuja joulun säästä. Tutkikaa juttujen avulla, millainen joulun sää näyttää tulevan eri puolille Suomea.

Jutelkaa yhdessä: Millainen on sinun toiveidesi joulusää? Missä päin Suomea näyttäisi nyt olevan sinulle mieluisin sää joulun aikaan? Ideoikaa kivoja joululomatekemisiä sekä valkeaan että mustaan jouluun

Karjalan Heili toivoo jouluisia kuvia. Ota jouluinen kuva, jossa näkyy, millainen sää teillä päin juuri nyt on. Lähetä se halutessasi Karjalan Heilin toimitukseen

Popparit esiin!

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanna Marin valittiin Suomen uudeksi pääministeriksi viime viikolla. Aiempi pääministeri Antti Rinne erosi, koska hallituskumppani keskusta ei enää luottanut häneen.

Käykää aluksi yhdessä läpi seuraavat asiat: Miksi Suomeen valittiin uusi pääministeri? Mitä puoluetta hän edustaa? Mitkä puolueet ovat mukana uudessa hallituksessa? Mitkä puolueet ovat sen ulkopuolella oppositiossa?

Pääministeriehdokkaaksi valitulle Marinille satoi onnitteluja sekä hallituksesta että oppositiosta. Lukekaa Kalevan juttu Marinille onnitteluja hallituksesta ja oppositiosta, Orpo toivottaa voimia ja viisautta – ”Luotan sinuun”, vakuuttaa puolestaan keskustan Kärnä ja Helsingin Sanomien uutinen Halla-ahon twiitistä puuttui popcorn. Keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka paljon te käytätte viestinnässänne emojeita? Millaisia merkityksiä ne tuovat viesteihin?
  • Millainen sävy eri puolueiden johtajien onnitteluissa on?
  • Miksi Jussi Halla-ahon onnittelussa on mukana popcorn-emoji? Millaisen sävyn se tuo onnitteluun?
  • Helsingin Sanomat siteerasi sanottua-palstalla Halla-ahon onnittelua ilman popcorn-emojia, mutta julkaisi sitten uutisen, jossa kerrottiin, että twiitistä puuttui popcorn. Pohtikaa, miksi tämä oli niin olennainen tieto, että siitä tehtiin oma jatkojuttu.

Perehtykää halutessanne vielä laajemmin aiheeseen ja lukekaa Jussi Pullisen essee Huvittunut sivullinen syö naksuja

Hallituskriisi livenä

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuluneina viikkoina Suomen poliittisessa kentässä kävi poikkeuksellinen myllerrys: pääministeri Antti Rinne erosi ja uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin.

Politiikan seuraajalle hallituskriisi tarkoitti lukuisien ovien seuraamista. Toimittajat päivystivät ovien takana ja mediat lähettivät katselijoille livelähetystä, jossa odotettiin ovien avautumista. Jutuissa seurattiin hallituskriisin etenemistä hetki hetkeltä (ks. esim. Turun Sanomien liveseuranta).

Lukekaa Jari Tervon kolumni Hallituskriisi oli kuin Prisman livelähetys kassahihnalta ja alku toimittaja Tommi Parkkosen näkökulmatekstistä Iltalehdestä Näkökulma: Hallituskriisi kuin Norppalive.

Perinteisesti liveseurantaa tai raportointia on tehty urheilujournalismissa, mutta nykyään yhä useammin myös esimerkiksi politiikan uutisissa. Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi mediat tekevät livelähetyksiä? Mitä lisäarvoa ne tuovat uutisointiin?
  • Millaisesta journalismin, uutisen ja median käytön muutoksesta ovilivet kertovat?
  • Onko ovilive journalismia?
  • Miten verkko muuttaa uutista ja erilaisia juttutyyppejä?

Livenä ja läsnä. Verkon uudet juttutyypit -teoksessa Terhi Uppola kertoo, että verkossa journalismi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai peliteollisuudesta tuttuja keinoja. Some vaikuttaa siihen, millaista kerrontaa journalismilta odotetaan.

Ideoikaa uudenlaisia uutisoimisen tapoja, jotka ammentavat tubettajien, pelien tai somekerronnan tyylistä. Ottakaa aiheeksi hallituskriisi (tai valitkaa jokin muu teitä kiinnostava uutisaihe) ja pohtikaa, miten siitä voisi uutisoida uudella tavalla. Lähtekää ideoinnissa liikkeelle omasta kiinnostuksesta – mikä saisi teidät kiinnostumaan esimerkiksi hallituskriisin käänteiden seuraamisesta.

Loista pimeässä!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kangasalan Sanomien juttu Heijastintempaus Vatialan koulun ympäristössä muistuttaa, että autoilija ei näe pimeää kulkijaa ja katsokaa video Pimeällä heijastin auttaa näkymään liikenteessä Liikenneturvan sivuilla. Jutelkaa yhdessä:

  • Miksi heijastimen käyttö on niin tärkeää?
  • Kuinka paljon heijastin parantaa jalankulkijan näkyvyyttä?
  • Mihin kohtaan heijastin kannattaa kiinnittää, että siitä olisi eniten hyötyä?

Tutkikaa, onko repuissanne tai ulkovaatteissanne heijastimia. Kuinka monta heijastinta löydätte? Onko heijastimia tarpeeksi vai olisiko lisäheijastin tarpeen?

Testatkaa vielä pareittain, kuinka hyvin heijastimenne toimivat. Tarvitsette testausta varten taskulamput. Hyvin toimivat heijastimet heijastavat valon takaisin. Katsokaa tarkemmat ohjeet Liikenneturvan videolta.

Jokaisella lapsella on oikeus leikkiin

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, liikunta
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikolla vietettiin lasten oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlaa. Sopimuksessa määritellään, että jokaisella maailman lapsella on oikeus leikkiin. Pohtikaa ensin yhdessä sitä, miksi oikeus leikkiin on perustavanlaatuinen jokaisen lapsen oikeus.

Lukekaa sitten Iltalehden juttu Hyvää Lapsen oikeuksien päivää! Suloisissa kuvissa lapset leikkivät ympäri maailmaa. Jutun kuvissa on leikkiviä lapsia eri puolilta maailmaa. Millaisia tunteita kuvat sinussa herättävät? Mikä leikeistä näyttää sinusta erityisen kivalta? Valitse yksi kuvista.

Leikkipäivä-kampanjan sivuille on koottu sata suosittua leikkiä. Tutustukaa listaukseen pienissä ryhmissä. Valitkaa yksi leikki, jota tahtoisitte kokeilla koko luokan kanssa.

Herkkuja hävikistä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Maaseudun Tulevaisuuden juttu Koulun hävikki hupeni ja lapset oppivat, miten köyhillä ritareilla voi hillitä hukkaa – Kangasniemen maaseutuseura palkittiin ahkerasta ruokahävikkityöstä.

  • Milloin sinä jätät ruokaa? Kuinka paljon ruokahävikkiä sinulta jää tyypillisesti viikossa?
  • Miten ruokahävikkiä voisi estää teidän koulussanne? Entä kotona?
  • Köyhät ritarit on resepti, joka on syntynyt hävikkiruuan hyödyntämisestä. Keksittekö joitakin muita perinteisiä reseptejä, joissa hyödynnetään tyypillisesti hävikkiruokaa?

Työskennelkää pienryhmissä ja kehitelkää resepti, jossa käytetään raaka-aineena jotakin hävikkiruokaa. Valitkaa raaka-aineeksi jokin sellainen ruoka, jota teiltä jää usein hävikiksi. Testatkaa reseptiä vaikkapa kotitaloustunnilla tai kotona.

Ihana, kamala sähköpotkulauta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, terveystieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

a) Viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa pidettiin sijoittaja- ja kasvuyritystapahtuma Slush. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Sähköpotkulauta vaikutti järkevältä liikeidealta, mutta sitten iski onnettomuuksien suma: ”Me olemme käyttäjien armoilla”, sanoo Voin toimitusjohtaja.

  • Oletteko te testanneet tai nähneet sähköpotkulautaa?
  • Mihin tarpeeseen sähköpotkulauta pyrkii vastaamaan? Millaisia ongelmia siitä on syntynyt?

b) Yhtiöiden tarina sähköpotkulaudoista korostaa kestävää kehitystä ja liikkumisen muutosta. Julkisessa keskustelussa tarina on ollut valtaosin varsin erilainen – on puhuttu paljon sinne tänne jätettyjen lautojen herättämästä ärtymyksestä (ks. esim. Kauppalehti Tukholma sai tarpeekseen: ryhtyy keräämään sähköpotkulautoja jalkakäytäviltä ja perimään maksua ja Turun Sanomat Kolumni: Voi sähköpotkulauta!) ja loukkaantumisista (ks. esim. Aamulehti Loukkaantuneita sähköpotkulautailijoita tulee Tampereella ensiapuun muutamia viikoittain – ”On lyöty kaatuessa päätä tai tullut ruhjevammaa”).

Suunnitelkaa joko markkinointi- tai vastamainoskampanja sähköpotkulaudoille. Tuokaa kampanjassa esiin sähköpotkulautojen hyviä puolia tai niiden ongelmia. Päättäkää ensin kohderyhmä ja valitkaa sen mukaan kampanjanne kanava (esimerkiksi printtisanomalehti, YouTube-kanava tai podcast). Suunnitelkaa sitten kampanjanne pääviesti – millaisen tarinan tahdotte sähköpotkulaudoista kertoa – ja konsepti. Tutustukaa taustaksi Voima-lehden vastamainoksiin täällä.

c) Työskennelkää pienryhmässä ja suunnitelkaa omat liikeideanne liikkumisen edistämiseksi kotikunnassanne tai -kaupungissanne. Miettikää ensin, millaisia ongelmia liikkumiseen liittyy. Valitkaa jokin yksittäinen ongelma ja suunnitelkaa siihen jokin käytännöllinen ratkaisu. Miten ratkaisusta voisi saada aikaan liiketoimintaa? Millaiseen ideaan sijoittavat voisivat tarttua? Tehkää parin minuutin pituinen pitchauspuhe, jossa pyritte myymään ideanne. Lukekaa taustaksi Markkinointi ja mainonta -lehden juttu AMK-opiskelijat kehittivät liikeidean, joka lupaa mullistaa pyöräilyn: ”Homma alkoi pakollisesta kurssista”.

Isän iltasatu

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Viime viikolla vietettiin isien iltasatuviikkoa. Lukekaa Kittilä-lehdessä julkaistu juttu Tällä viikolla miehet lukevat lapsille.

Mikä seuraavista lukemisen tavoista on teidän suosikkinne? Pitäkää äänestys luokassa ja perustelkaa valintanne.

  • Luen kirjan itse
  • Kuuntelen äänikirjaa
  • Joku aikuinen lukee minulle ääneen
  • Luen yhdessä jonkun kaverin kanssa
  • Joku muu, mikä?

Osana isien iltasatuviikkoa julkisuudesta tutut miehet lukevat lapsille satuja. Kuunnelkaa Mur ja mustikka -kirja koripalloilija Lauri Markkasen lukemana.

Tehkää lopuksi Luetaan yhdessä -bingo. Tehkää yhdeksänruutuinen bingo ja merkitkää bingon ruutuihin on erilaisia paikkoja, kirjoja ja lukemisajankohtia, esimerkiksi:

  • luetaan ennen kuin syödään, heti heräämisen jälkeen tai illalla nukkumaan mennessä
  • luetaan yhdessä peiton alla, ulkona tai vaikkapa kirjastossa
  • luetaan tietokirjaa, sanomalehteä, kuvakirjaa tai vaikkapa jotain vähän jännittävää

Haasta joku lähipiirin miehistä (vaikkapa isä, pappa tai eno) lukemaan sinulle. Koita saada bingoruutu täyteen viikon aikana.

Kaamoksen aika

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu juttu Etelä-Suomen pimeys on paljon pahempaa kuin Lapin kaamos, sanoo kaksi Inariin etelästä muuttanutta naista.

  • Miten Etelä- ja Pohjois-Suomen talvet eroavat toisistaan ja miksi?
  • Mitä tarkoittaa kaamos? Millaista valo on kaamoksen aikaan?
  • Millaista aikaa kaamos jutussa haastateltujen mukaan on? Millaisia muutoksia elämään se tuo?
  • Lapissa asuvat jutun haastateltavat eivät koe kaamosta hankalana, mutta Lapin kevät on heidän mielestään välillä raskas. Miksi?

Selvittäkää, kuinka pitkä päivä on juuri nyt teidän kotiseudullanne. Entä minkä pituinen päivä on lyhyimmillään ja pisimmillään?

Parhaat paikallisuutiset

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Jutelkaa aluksi pienissä ryhmissä:

  • Mitkä paikallis- ja kaupunkilehdet ilmestyvät teidän kunnassanne?
  • Seuraatteko jotain paikallismediaa?
  • Millaisista uutisista te olette ylipäätänsä kiinnostuneita?
  • Millaisia juttuja tahtoisitte lukea paikallis- tai kaupunkilehdestä?

Suomessa ilmestyy yli 130 paikallislehteä ja yli 50 kaupunkilehteä. Viime viikolla Suomen parhaat paikallis- ja kaupunkilehdet sekä parhaat kaupunkilehdissä julkaistut jutut palkittiin Sanomalehtien Liiton Suurilla lehtipäivillä. Tutustu palkittuihin paikallis- ja kaupunkilehtiin sekä raadin perusteisiin: Suomen Lehdistö: Kiuruvesi-lehti, Koillissanomat ja Kuopion Kaupunkilehti voittivat sarjansa – katso täältä, miten lehdet pärjäsivät

Kaupunkilehtikisassa palkittiin myös vuoden parhaat kaupunkilehtijutut kahdessa sarjassa:

Sarja 1 (tekstin, kuvan ja taiton kokonaisuus)

Sarja 2 (pelkkä teksti)

Valitse tarkasteltavaksi yksi palkituista jutuista ja vastaa kysymyksiin:

  • Mikä juttutyyppi on kyseessä?
  • Kenelle juttu on mielestäsi suunnattu?
  • Mikä on jutun vahvuus?
  • Olisitko itse tehnyt jotain toisin?

Kielitaito avaa ovia

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, vieraat kielet
Aiheet
työelämätaidot ja yrittäjyys

Viime viikolla vietettiin ruotsalaisuuden päivää. Lukekaa kielitaidon hyötyjä käsittelevä kolumni Kielitaito laajentaa tilaa liikkua työ­mark­ki­noil­la, mutta Suomessa kielitaito on heikkenemässä Kalevasta ja keskustelkaa lukemanne pohjalta yhdessä.

  • Kolumnisti Kaisa Kepsun mukaan suomalaisten kielitaito on heikkenemässä. Miksi?
  • Mitä hyötyä ruotsin kielen taidosta Kepsun mukaan on?
  • Suomalaisten Ruotsiin-muuton huippuvuosina kielitaito ei ollut kynnyskysymys. Miksi tämä on muuttunut?
  • Keiden keskuudessa muutto Suomesta Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin on erityisen suosittua?
  • Millaista hyötyä suomen kielen osaamisesta on Ruotsista?

Kuinka hyödyllisenä te itse koette ruotsin kielen opiskelun? Oletteko Kaisa Kepsun kanssa samoilla linjoilla sen suhteen, että ruotsin kielen opiskeluun kannattaa panostaa?

Erikoinen luontoelämys

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto

Lukekaa Maaseudun Tulevaisuuden juttu Satu Vaarulan kotimatka sai erikoisen käänteen, kun hän näki tien vieressä valkoisen valkohäntäpeuran: ”Katsoin, että mikähän eläin tuo on”

  • Mitkä eläimet Satu Vaarula kohtasi kotimatkallaan? Mikä teki havainnosta yllättävän?
  • Minkä värisiä valkohäntäpeurat ovat yleensä?
  • Mistä peuran valkoisuus voi johtua?
  • Vaarula kohtasi eläimet Lopen Läyliäisissä. Selvittäkää, missä tämä paikka sijaitsee.

Jutelkaa lopuksi yhdessä: Oletteko te nähneet luonnossa jotakin tavallisesta poikkeavaa, erikoista tai sellaista, mitä jäitte ihmettelemään? Jakakaa kokemukset luokkakavereille.

Raha-asioita

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Forum 24 -lehden juttu ”Ihmisarvoa ei voi ostaa” sekä Kouvolan Sanomien juttu Tiedätkö paljon suomalaislapset saavat viikkorahaa? Katsokaa myös TATin (Talous ja nuoret) julkaisema video, jossa annetaan vinkkejä säästämiseen.

  • Mihin kaikkeen perheessä kuluu tavallisena viikkona rahaa? Mitä arvelette, mitkä ovat teidän omassa perheessänne suurimmat kuluerät?
  • Kuinka paljon suomalaiset lapset saavat keskimäärin viikkorahaa? Saatko sinä säännöllistä viikkorahaa tai vaikkapa palkkiota jostakin kotityöstä?
  • Mihin asioihin käytät itse rahaa?
  • Säästätkö sinä jotakin tarkoitusta varten? Jos säästät, onko sinulla käytössä jokin TATin videolla mainituista keinoista?
  • Miksi pikavippiä ei kannata ottaa?
  • Opetetaanko koulussa teidän mielestänne riittävästi rahankäyttöön ja talouteen liittyviä asioita?

Vuoden luontokuvat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia, kuvataide

Lukekaa Itä-Savon juttu Vuoden luontokuvat 2019 -kilpailun parhaiden kuvien näyttely tuli heti tuoreeltaan Savonlinnaan — ”Se on niin tuurissa”, kommentoi voittaja https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/d2575bf7-5aff-4c55-a0a3-03a0f6f52cae

Vuoden luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Tutustukaa tämän vuoden kilpailussa palkittuihin kuviin Vuoden luontokuva -kilpailun sivuilla täällä http://www.vuodenluontokuva.fi/vlk/palkitut2019 . Kuinka hyvin teidän mielestänne valitut kuvat vastaavat kilpailun tavoitteeseen?

Valitse nyt palkituista luontokuvista yksi, jota pidät itse vaikuttavimpana. Analysoi kuvaa:

  • Mitä kuvassa on?
  • Millainen on kuvan rajaus, asetelma ja kuvakulma?
  • Millaisia värejä kuvassa on? Entä millainen on kuvan tunnelma?
  • Millaista puolta luonnosta kuva korostaa? Mikä on kuvan viesti tai sanoma?
  • Mikä tekee kuvasta vaikuttavan luontokuvan?

Valheenpaljastajat

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu ”Maailman voimakkaimman valtion johdossa on salaliittoteoreetikko”, sanoo toimittaja Johanna Vehkoo ja kertoo, miten valheita vastaan voi taistella

  • Mikä on tyypillisesti valeuutisen tekijän motiivina?
  • Miten journalismi eroaa valeuutisesta?
  • Mikä on mis- ja disinformaation ero?
  • Mikä on Johanna Vehkoon mielestä tehokkain ase valeuutisia vastaan?

Jutussa kerrotaan Valheenpaljastajan käsikirjan kymmenen vinkkiä taisteluun valeuutisia vastaan. Lukekaa vinkit huolella ja keskustelkaa pienryhmissä siitä, kuinka vahvasti nämä vinkit ovat käytössä teidän omassa media-arjessanne. Valitkaa yksi vinkeistä ja miettikää, mitä sen käyttäminen käytännössä tarkoittaa tai voisi tarkoittaa teidän media-arjessanne.

Kokeilkaa yhtä Vehkoon vinkeistä viikon ajan. Jutelkaa viikon jälkeen yhdessä siitä, millaisia muutoksia mediankäyttöönne vinkin hyödyntäminen toi ja miltä sen käyttäminen tuntui. Muuttuiko jokin suhtautumisessanne kohtaamiinne sisältöihin? Paljastitteko valheita?

Perhepeuhulassa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Iijokiseudun juttu Perhe­peu­hu­lassa on lupa liikkua – Tuomas Sammelvuo -sali muuttuu torstaisin kaikille avoimeksi touhuilupaikaksi.

  • Perhepeuhula järjestetään Pudasjärvellä. Selvittäkää aluksi yhdessä, missä Pudasjärvi sijaitsee. Oletteko käyneet Pudasjärvellä tai sen lähettyvillä?
  • Miksi perhepeuhula päätettiin järjestää?
  • Mitä peuhulassa voi tehdä?

Millaisia asioita te tykkäätte tehdä yhdessä koko perheen kanssa? Tehkää piirustukset lempipuuhastanne.

Ensilunta ja ruskan loistoa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Ilta-Sanomien uutinen Ensilumi saapui Suomeen – Utsjoella kaksi senttiä lunta ja lisää tulee.

  • Missä lunta on satanut?
  • Mitä tarkoitetaan ensilumella?

Ilmatieteen Laitoksen lumitilastoista selviää, milloin ensimmäinen pysyvä lumipeite on satanut missäkin päin Suomea. Selvittäkää, milloin ensilumi tyypillisesti sataa teidän kotiseudullanne.

Ruska on monin paikoin parhaimmillaan. Karjalainen-lehdessä on käynnissä tämän viikon ajan ruskakuvakisa: Kaunis ruska-aika on jälleen täällä – osallistu Karjalaisen ruskakuvakilpailuun! Ottakaa omat ruskakuvat. Jos asutte Pohjois-Karjalan alueella, voitte osallistua kuvillanne Karjalaisen kilpailuun.

Koulussa viihdytään ja uuvutaan

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa kouluterveyskyselyn tuloksia käsittelevät jutut Länsi-Suomesta Lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä ja viihtyvät koulussa sekä Hämeen Sanomista Hämeenlinnalaisten koulu-uupumus lisääntynyt – Taustalla liian vähäinen ruokailu, uni ja liikkuminen.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisia positiivisia ja millaisia huolestuttavia tuloksia kouluterveyskyselystä selvisi? Mainitkaa vähintään kolme molempia.
  • Yläkouluikäisten kokema koulu-uupumus on lisääntynyt. Koetteko te opinnoissanne uupumusta? Mikä uupumusta voi aiheuttaa ja miten sitä voi estää?
  • Kouluterveyskyselyn mukaan lapset ja nuoret ovat valtaosin tyytyväisiä elämäänsä. Pohtikaa yhdessä, millaiset asiat luovat ja rakentavat tyytyväisyyttä?

Ryhtykää toimittajiksi ja tehkää toisistanne henkilöhaastattelut kouluterveyskyselyn tuloksiin liittyen. Suunnitelkaa aluksi 5–10 kysymystä. Tehkää sitten haastattelut ja kirjoittakaa muistiinpanoja vastauksista. Kirjoittakaa haastattelun pohjalta juttu, jonka olisi voinut julkaista Hämeen Sanomien tai Länsi-Suomen jutun yhteydessä.

Greta, ilmastovaikuttaja

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lue aluksi Kalevan juttu Näin Greta Thunberg puhui YK:n ilmastokokouksessa – ”Minun ei pitäisi seistä täällä” ja kuuntele sen yhteyteen upotettu Greta Thunbergin puhe.

Pohtikaa lukemisen ja kuuntelemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaisia vaikuttamisen keinoja Thunberg käyttää puheessaan?
  • Kehen puhe vetoaa?
  • Kuinka vaikuttavana itse pidätte puhetta?

Lue vielä Aamulehden juttu Onko Greta Thunberg nykyajan Martin Luther King? – tamperelaisprofessori arvioi, miten Greta Thunbergin puhe YK:n ilmastohuippukokouksessa onnistui.

  • Professori Pekka Isotaluksen mukaan Greta Thunbergin puhe onnistui tavoitteissaan. Miksi?
  • Miksi Thunbergin puheen rakenne on Isotaluksen mukaan onnistunut?
  • Millä tavalla puhujan ikä vaikuttaa Isotaluksen mukana kuulijoiden tulkintoihin? Oletteko tästä samaa mieltä?

Pohtikaa vielä lopuksi, kuinka suuri vaikutus Thunbergin puheella voi olla? Onko Thunberg nykyajan Martin Luther King?

Uudistuneella päiväkodin pihalla

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kotiseudun Sanomat teki uutisen Pihtiputaan päiväkotikeskus Onnimannissa tehdystä pihan uudistamisesta. Lukekaa juttu Onnimannin uudet kulissit ihastuttavat ja jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia muutoksia Onnimannin pihalla on tapahtunut?
  • Ketkä kaikki saivat olla vaikuttamassa siihen, mitä kaikkea uudelle pihalle tulee?
  • Mikä pihan asioista kuulostaa sinusta kaikkein kivoimmalta?

Pohtikaa vielä yhdessä sitä, miksi toimittaja on tehnyt juuri tästä aiheesta jutun. Miksi tämä on kiinnostava uutinen Pihtiputaalla? Kenelle juttu on suunnattu – kuka voisi lukea jutun erityisen kiinnostuneena?

Jakautukaa lopuksi pienryhmiin. Onnimannin pihalle tuli muun muassa hevostalli ja sinne valmistuu myös liikennepuisto. Jos teillä olisi mahdollisuus uudistaa päiväkotinne tai koulunne pihaa jollakin yhdellä asialla, mitä tekisitte? Tehkää konkreettinen suunnitelma.

Kissa etsii kotia

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Uusi Lahti -lehden juttu Lomakausi päättyi, kissatalo täyttyi – ”Leikkauttakaa ja siruttakaa ne kissanne” sekä halutessanne myös Itä-Hämeen juttu Peräkärryllinen ruokaa riittää kissoille talven yli – lahjoitukset ovat tärkeitä Pertunmaan löytöeläintalolle (vaatii tilauksen).

  • Miten koirien ja kissojen tilanne löytöeläintalolla eroaa toisistaan?
  • Miksi on tärkeää siruttaa ja leikkauttaa kissat?
  • Miten kannattaa toimia, jos näkee omassa pihapiirissä kissan, jota ei tunne?
  • Miten sosiaalinen media on edistänyt sitä, että kissa löytää omistajansa?
  • Millä tavalla kodittomia kissoja voi halutessaan auttaa?

Työskennelkää pareittain tai pienryhmissä ja selvittäkää, missä sijaitsee teitä lähin löytöeläintalo. Ottakaa selvää, kuinka monta kissaa talolle on tullut tämän vuoden aikana. Voitte etsiä tietoa esimerkiksi löytöeläintalon verkko- tai Facebook-sivuilta, lähettää taloon viestiä tai sähköpostia tai soittaa talon yhteyshenkilölle.

Usean löytöeläintalon sivuilla esitellään kotia etsiviä tai kodin jo löytäneitä kissoja. Tutustu johonkin kotia etsivään kissaan ja selvitä, millainen kissa on luonteeltaan, millainen on sen tausta ja millainen koti sille sopisi.

Mielekästä ja monipuolista lukemista​

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

”Lukemisen pitäisi olla mielekästä ja monipuolista”, espoolainen lukiolainen Nora Selin kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Hänen mukaansa vanhemmilla on suuri vastuu lasten lukutaidon tukemisessa. Lue Selinin mielipidekirjoitus Lasten lukutaidosta suurin vastuu on vanhemmilla ja työskennelkää sen jälkeen pienryhmissä keskustellen:

  • Selinin mielestä suurin vastuu lasten lukutaidosta on vanhemmilla. Oletteko samaa mieltä?
  • Mitkä asiat tai ketkä ihmiset ovat innostaneet sinua lukemaan? Entä mikä on syönyt lukuintoa?
  • Selinin mukaan myös kirjan muodolla on vaikutusta lukuintoon. Missä muodossa sinä tahdot mieluiten lukea kirjoja tai uutisia? Pidätkö e-kirjoista, äänikirjoista vai painetuista? Luetko uutiset mieluiten puhelimella, printistä vai jotenkin muuten?
  • Selinin mukaan lukemiselle pitäisi antaa myös kouluissa tarpeeksi aikaa. Lukemisen pitäisi olla mielekästä ja monipuolista – pakosta lukeminen ei toimi. Millaista lukemista te tahtoisitte kouluun? Miettikää konkreettisia ideoita ja valitkaa niistä yksi esiteltäväksi muille.

Käykää lopuksi läpi ideanne. Valitkaa niistä vähintään yksi, jonka voisitte ottaa luokassanne käyttöön.

Liian itsenäistä opiskelua?​

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Alkuviikosta julkistettavassa OAJ:n kyselyssä selviää, että ammatillisen koulutuksen opettajien mielestä työpaikoilla oppimisessa on merkittäviä ongelmia.

Työskennelkää pienryhmissä. Lukekaa ensin Karjalaisen juttu OAJ:n kysely: Työpaikoilla oppimisessa on merkittäviä ongelmia – ammatilliset opettajat kokevat, etteivät yritykset tarjoa opiskelijoille riittävästi ohjausta sekä vähintään alku Iltalehden jutusta Yli 30 vuotta kokkeja kouluttanut Mika ei näe ammattikoulujen uudistuksessa mitään hyvää – valmistujat nyt täysiä raakileita: ”Ei ihmisen syy, vaan systeemin”

Ammatillisen koulutuksen reformissa lisättiin painopistettä siihen, että ammattiin opittaisiin yhä enemmän työssä. Keskustelkaan yhdessä:

  • Miksi tällainen muutos tehtiin – mikä oli sen tavoite?
  • Mitä etuja voi olla siitä, että työssäoppiminen lisääntyy?
  • Millaisia ongelmia uudistus on aiheuttanut?
  • Kokkien opettaja Mika Lehtinen sanoo Iltalehden jutussa: ”Elinkeino ei ole oikea oppimisympäristö. Se on oikea työympäristö.” Ravintolassa on Lehtisen mukaan vähemmän varaa mokailuun. Miksi mahdollisuus ja uskallus mokailla on oppimisen kannalta niin olennaista?
  • Millaisia kokemuksia työssä oppimisesta teillä on? Kuinka hyvin ohjaus on tukenut oppimista?

Ryhtykää toimittajaksi ja tehkää jutut siitä, millaisia muutoksia ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut teidän omaan oppilaitokseenne tai kouluanne lähinnä olevaan oppilaitokseen, jos itse opiskelette lukiossa. Haastatelkaa vähintään yhtä opettajaa sekä yhtä opiskelijaa. Jos teillä on omakohtaisia kokemuksia aiheesta, voitte kirjoittaa tai videoida kommentit, joissa havainnollistatte asiaa omien kokemustenne kautta.

Katse taivaalle!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Aamulehden juttu Tuhansia muuttolintuja Pirkanmaan taivaalla – Näillä asiantuntijan vinkeillä saat parhaat bongaustulokset ja jutelkaa yhdessä:

  • Miksi linnut muuttavat?
  • Mitä muuttolintuja te tiedätte? Tehkää listaus.
  • Osa linnuista on jo lähtenyt muuttomatkalle. Mitä jo muuttonsa aloittaneita lintuja Aamulehden jutussa mainitaan?
  • Aamulehden jutussa annetaan vinkkejä lintubongaukseen. Millaisissa paikoissa, mihin kellonaikaan ja millaisella säällä muuttavia lintuja voi parhaiten nähdä?

Työskennelkää pareittain. Valitkaa tarkasteltavaksi yksi teitä kiinnostava lintu. Selvittäkää, miten ja missä se viettää talvensa. Jos kyseessä on muuttolintu, selvittäkää myös, milloin se lähtee muuttomatkalle. Voitte etsiä tietoa lintukirjoista tai vaikkapa luontoportti.fi-sivustolta.

Emoji anteeksiannolle

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, elämänkatsomustieto
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Raahen Seudun juttu Kirkko etsii emojia anteeksiannolle ja jutelkaa yhdessä:

  • Miksi kirkko etsii emojia anteeksiannolle?
  • Miten uusien emojeiden käytöstä päätetään?
  • Olisiko sinulla käyttöä anteeksiantoemojeille? Olisiko helpompaa sanoa ”annan anteeksi” emojilla kuin sanoin?
  • Voiko emojeiden avulla rakentaa sovintoa tai rauhaa?

Työskennelkää pareittain. Tutustukaa aluksi forgivemoji.com -sivustolla ehdotuksiin anteeksiannon emojeiksi ja äänestäkää suosikkianne. Suunnitelkaa sen jälkeen oma ehdotuksenne ja ladatkaa se sivulle. Voit tutustua muiden tekemiin ehdotuksiin täällä: https://forgivemoji.com/kaikki-ehdotukset/.

Ilmastoahdistus

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Keskisuomalaisen juttu Kyselytutkimus: Noin neljännes suomalaisista arvioi kokevansa ilmastoahdistusta sekä Forssan Lehden juttu Ilmastonmuutos ei juuri paina forssalaiskoululaisia ja ​keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisia tunteita ilmastonmuutos Sitran kyselyyn vastanneissa herättää?
  • Millaiset tunteet herättävät Keskisuomalaisen jutussa siteeratun Markus Terhon mukaan aktiivisuutta? Entä mitkä saavat toimimaan?
  • Miten ilmastoahdistusta voi helpottaa?
  • Forssan Lehden jutussa haastateltuja yläkoululaisia ilmastonmuutos ei juurikaan ahdista eivätkä he ole tehneet varsinaisia ilmastotekoja – mielessä ovat muut teemat. Tuntuuko haastateltujen kokemus teistä tutulta? Koetteko te tai tunnistatteko lähipiirissänne ilmastoahdistusta?

Katsomme kauas kirjapinojen päältä

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, psykologia
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Lukutaidon, lukemisen ja kirjojen merkityksestä on puhuttu viime viikkoina paljon. Lue rauhassa syventyen Jussi Ahlrothin Helsingin Sanomissa julkaistu essee Kirjallisuus erottaa ihmisen muista eläimistä, ja tämän takia se on myös lajimme menestyksen salaisuus ja tee lukemisen aikana seuraavat asiat:

  1. Mittaa, kuinka kauan jutun lukeminen vie aikaa.
  2. Kiinnitä huomiota siihen, kuinka hyvin saat pidettyä ajatuksesi tekstissä. Keskeyttääkö jokin sinut tai harhaudutko ajattelemaan tai jopa tekemään jotain muuta? Kirjaa ylös kaikki keskeytykset.
  3. Poimi jutusta: a) Sen keskeisimmät asiat (1–3 kpl) ja b) Sinun mielestäsi kiinnostavin asia.

Työskennelkää lukemisen jälkeen pienryhmissä:

1. Keskustelkaa aluksi siitä, miltä tekstin syventyvä lukeminen tuntui ja kuinka hyvin se onnistui:

  • Kuinka kauan lukeminen vei aikaa? Millaiset asiat veivät lukemisen aikana huomionne?
  • Mikä yleisesti ottaen auttaa teitä keskittymään lukemiseen? Entä mikä häiritsee keskittymistä?
  • Parhaillaan on käynnissä Read Hour -kampanja, joka haastaa syventymään tunniksi lukemiseen. Kuinka tärkeää syventyvä lukeminen teidän mielestänne on?

2. Keskustelkaa sitten Ahlrothin esseen sisällöstä:

  • Mitkä asiat olivat teidän mielestänne Ahlrothin esseessä kiinnostavimpia ja keskeisimpiä?
  • Mitä mieltä olette Ahlrothin teesistä, jonka mukaan kirjallisuus erottaa ihmisen muista eläimistä?
  • Mitä tarkoittaa kumulatiivinen kulttuuri?
  • Seisooko ihmiskunta kirjapinojen päällä?

Ekalle luokalle!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, liikunta
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Länsi-Savon juttu Mikkelin Otavan koulun ekaluokkalaisten ensimmäinen päivä sujui hyvin — Ekaluokkalainen Emma Lind: ”Eniten odotan lukemaan oppimista” sekä Seutu-Sanomien juttu Viljami pyöräilee turvallisesti kouluun – Koulumatka taittuu kevyen liikenteen väylää pitkin. Jutelkaa yhdessä:

  • Millaisissa tunnelmissa Otavan koulun ekaluokkalaisten ensimmäinen koulupäivä sujui?
  • Mitä asioita ekaluokkalaiset odottavat koululta?
  • Mitä saamme tietää Viljami Rinteen luokasta ja ensimmäisistä koulupäivistä? Mainitkaa kolme asiaa.
  • Millainen on Viljamin koulumatka?

Viljami ajaa pyörällä vajaan kolmen kilometrin mittaisen koulumatkansa. Millaiset ovat teidän koulumatkanne? Tehkää omasta koulumatkastanne joko a) video tai b) kuvatkaa matkan vaiheet sarjakuvaksi. Esitelkää videot tai sarjakuvat pareittain tai pienissä ryhmissä toisillenne.

Tunnelmat koulun alkaessa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Koulujen alkamisen aikaan lehdissä on julkaistu paljon erilaisia juttuja koulujen alkuun liittyen. Lukekaa aluksi itsenäisesti läpi Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten juttu Uudella repulla uuteen kouluvuoteen – Arki alkoi monessa perheessä, jossa eri-ikäiset oppilaat kertovat ajatuksiaan koulujen alusta. Työskennelkää sen jälkeen pareittain:

  1. Valitkaa yksi haastateltavista ja päätelkää, mitkä kysymykset toimittaja on häneltä kysynyt.
  2. Mitä olisitte vielä halunneet tietää? Miettikää yksi lisäkysymys.
  3. Kysykää samat kysymykset toisiltanne vuoron perään Kirjoittakaa haastateltavan vastaukset tarkasti ylös. Halutessanne voitte myös videoida haastattelun.
  4. Kirjoittakaa vastausten pohjalta juttu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten jutun tapaan.
  5. Ottakaa toisistanne kuvat, jotka voisi julkaista jutun yhteydessä.

.

Maailman parhaat uutiskuvat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa vuoden parhaisiin uutiskuviin lukemalla Helsingin Sanomien juttu Lapsenkasvoiset sotilaat, jossa on poimintoja World Press Photo -voittajista. (Opettaja – varmista kuvien sopivuus luokallesi etukäteen – osa kuvista voi järkyttää herkimpiä oppilaita.)

Jutussa on esitelty World Press Photo -kilpailun eri kategorioiden voittajakuvia. Työskennelkää pienryhmissä, valitkaa yksi kuva ja vastatkaa yhdessä oheisiin kysymyksiin.

  • Kuka on ottanut kuvan, missä ja milloin?
  • Mitä kuvassa on tai mitä siinä tapahtuu?
  • Mihin uutiseen tai tapahtumaan kuva liittyy?
  • Miten kuva on rajattu? Millaisesta kulmasta kuvaaja katsoo kuvattavaa kohdetta?
  • Millainen tunnelma kuvassa on?
  • Millaista kuvaa on katsoa? Millaisia tunteita tai ajatuksia se teissä herättää?
  • Mikä on kuvan viesti? Millaisen sanoman se kertoo?
  • Arvioikaa kuvaa: Onko se vaikuttava? Miksi juuri tämä kuva on valittu yhdeksi maailman parhaista uutiskuvista?

Kampanjointia lakanoiden ja lukemisen puolesta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tällä viikolla lanseerattiin WSOY:n ja maalivahti Kevin Lankisen lukutaitokampanja Lankisen lukupiiri, jossa Lankinen valitsee lukupiiriläisille luettavaa WSOY:n valikoimasta.

Viime viikolla taas julkaistiin Finlaysonin keskustelua herättänyt mainos Helsingin Sanomien etusivulla. Siinä Finlayson kohdisti suoran viestin kilpailijalleen Ikealle ja Ikea vastasi omalla mainoksellaan Finlaysonille.

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa tarkasteltavaksi toinen näistä kampanjoista:

Teema 1: Finlayson, Ikea ja vastuulliset lakanat

Lukekaa Helsingin Uutisten juttu Finlayson haastoi Ikean nyt lakanoista – uusi kärkäs mainostyyli toi Oatlylle tuomion, joka ei Suomea koske ja keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisen ensireaktion Finlaysonin mainos teissä aiheuttaa? Kuinka onnistuneena pidätte kampanjaa? Voitte vastata myös Helsingin Uutisten jutun perässä olevaan kyselyyn.
  • Mikä on mainoksen kohderyhmä? Entä sen viesti ja tavoite?
  • Millä tavalla kampanja poikkeaa perinteisestä markkinoinnista? Mitä yllättävää siinä on?
  • Mainos pyrkii tuomaan esiin yhtiön vastuullisuutta. Kuinka hyvin se teidän mielestänne onnistuu tässä?
  • Vertailkaa vielä Finlaysonin mainosta Ikean mainokseen. Kummasta pidätte enemmän?

Valitkaa jokin yhtiö, järjestö tai muu taho ja suunnitelkaa sille kampanja, jossa on mukana jonkinlainen kilpailijalle suunnattu viesti. Miettikää myös, miten kilpailija siihen vastaisi.

Teema 2: Lankinen, WSOY ja innostaminen lukemaan

Lukekaa Turun Sanomien juttu MM-tähti Kevin Lankisen lukupiiri aukeaa nyt kaikille
ja Markkinointi ja Mainonta -lehden juttu WSOY innostui Kevin Lankisen lukuharrastuksesta – avaavat yhteistyössä Lankisen lukupiirin.

  • Millaisen ensireaktion Lankisen lukupiiri -kampanja teissä herättää? Kuinka onnistuneena avauksena pidätte sitä?
  • Mikä on tämän kampanjan viesti ja tavoite? Entä kohderyhmä?
  • Millä tavalla kampanja poikkeaa perinteisestä markkinoinnista?
  • Miksi WSOY lanseerasi tällaisen kampanjan? Mitä hyötyä siitä on sille?
  • Vaikuttajien ja julkkisten hyödyntäminen erilaisissa kampanjoissa on nykyään suosittua. Pohtikaa, miksi näin on.

Jos teidän tehtävänänne olisi innostaa nuoria ja erityisesti poikia lukemaan, millaisen kampanjan loisitte asian puolesta? Suunnitelkaa oma kampanjanne.

Mennään metsään!

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Ensi viikolla vietetään Suomen lasten metsäretkipäivää osana kansainvälistä Ulkoluokkapäivää. Metsäretkipäivä on kunnanosoitus suomalaiselle metsäluonnolle. Sen avulla halutaan nostaa esiin metsien ja retkeilyn merkitystä.

Lukekaa Forssan Lehden juttu. Metsä voi tarjota lapselle tutkimusmatkan – “Luontosuhdetta kannattaa rakentaa jo nuorena” ja jutelkaa yhdessä:

  • Miksi jutussa haastatellun Neea Vepsän suosikkipäivä on maanantai?
  • Kuinka paljon te vietätte aikaa metsässä?
  • Mikä on teidän lempipuuhanne metsässä?

Ryhtykää metsäreporttereiksi. Tehkää pieni retki metsään. Havainnoikaa tarkasti, mitä metsässä tapahtuu. Rakentaako lintu pesää, ovatko muurahaiset jo heränneet tai kasvaako metsässä jokin yllättävä kasvi? Ottakaa kuvia tai tehkää videot havainnoistanne. Tehkää luokassa kuvien ja videoiden pohjalta lähimetsän uutiset.

Vinkki: Metsäretkipäivänä järjestetään myös runokilpailu – kannattaa osallistua. Lisätietoja löydät täältä: https://blogs.helsinki.fi/metsaretkipaiva/metsaretkelle/runokilpailu/.

Monika, pieni hirvenvasa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Iltalehden juttu Fjalar löysi metsästä hylätyn hirvenvasan – nyt pieni pitkäkoipi kasvaa Mervi-hirven isännän hoivissa: katso suloiset kuvat!

  • Miten Fjalar Suni löysi hirvenvasan? Miksi eläimeksi hän aluksi luuli sitä?
  • Miksi vasa päätettiin viedä villieläinhoitolaan?
  • Mitä ruokaa vasa saa hoitolassa?
  • Miten isot hirvet suhtautuvat tulokkaaseen?
  • Miksi kevät ja kesä ovat villieläinhoitolassa kiireistä aikaa?
  • Mitä tulee tehdä, jos kohtaa luonnossa villieläimen poikasen? Miksi on tärkeää, että eläimeen ei koske?
  • Millainen tulevaisuus Monika-hirvellä on edessään?

Kesälomatunnusteluja

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Ari Kinnarin kolumni Kesäloman ja kriisin kynnyksellä.

  • Millaisia samankaltaisuuksia kesäloman suunnittelun ja hallitusneuvottelujen väliltä Kinnari löytää?
  • Onko Kinnarin kolumnissa tutulta tuntuvia rooleja tai asetelmia?
  • Mistä tekstin humoristisuus syntyy?

Lukekaa vielä Keskisuomalaisen juttu, jossa kuvataan hallitusneuvottelujen etenemistä: Hallitusneuvottelut käyntiin, Rinne uhkuu optimismia: uskoo, että viiden puolueen toiveet saadaan soviteltua yhteen

Pitäkää omat kesälomaneuvottelut hallitusneuvottelujen tapaan. Voitte pitää neuvottelut joko kavereiden kesken tai kotona. Valmistautukaa neuvotteluihin aluksi luokassa. Miettikää itsenäisesti, millaisia asioita lomaltanne toivotte ja mitkä asiat loman suhteen ovat teille kynnyskysymyksiä. Arvioikaa lisäksi, mistä teemoista tulee tiukin vääntö. Entä mistä asioista olet valmis joustamaan?

Ladataan akkuja

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, terveystieto, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Pauliina Grönholmin HS-analyysi Lukiolaisella pitäisi olla aikaa myös etsiä itseä ja luoda ystävyyssuhteita.

  • Monet HS:n kyselyyn vastanneista kuvasivat lukiotaivalta paineen ja pärjäämisen vyyhdiksi. Kuinka tutulta tämä teistä kuulostaa?
  • Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Mistä tämä johtuu
  • Miten opiskelujen aiheuttamaa stressiä ja painetta voisi helpottaa?
  • Kuinka tärkeää teidän mielestänne on tavoitella ysejä ja kymppejä?

Lukekaa vielä Savon Sanomissa julkaistu Sirpa Kähkösen kolumni Väsyneelle nuorelle.

  • Miksi Kähkönen kirjoittaa väsyneelle nuorelle? Mikä on hänen viestinsä?
  • Millaisia tunteita Kähkösen teksti sinussa herättää?
  • Kähkönen antaa tekstinsä lopussa ohjeita, vinkkejä ja kannustusta väsyneelle nuorelle Lue vielä uudestaan tekstin loppu. Tuntuuko jokin Kähkösen antamista ohjeista osuvalta?

Pian alkaa kesäloma. Millä tavalla sinä aiot rentoutua, palautua ja ladata akkuja loman aikana? Keskustele parin kanssa.

Mielipide kuuluviin

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tänään vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää. Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Kuullaanko sinun mielipiteitäsi päiväkodissa/koulussa tai kotona riittävästi?
  • Millaisissa tilanteissa mielipiteen ilmaiseminen vaatii rohkeutta?
  • Kuinka helppoa on päättää yhdessä jostakin asiasta silloin, jos olette kavereiden tai luokan kanssa eri mieltä?
  • Miksi on tärkeää, että jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä?

Lehdissä julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia – sekä tekstiviestejä että pidempiä mielipidetekstejä. Niissä lukijat ottavat kantaa johonkin heille tärkeään tai ajankohtaiseen aiheeseen. Etsikää omasta lähilehdestänne (verkko- tai paperilehti) osio, jossa julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia. Mistä osion tunnistaa? Millaisia aiheita kirjoituksissa käsitellään?

Mieti sananvapauden päivän kunniaksi, mihin asiaan sinä tahtoisit ottaa kantaa tai mihin asiaan toivoisit, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota. Kirjoita lyhyt mielipidekirjoitus tai -tekstiviesti ja lähetä se halutessasi lähilehteesi.

Millaisen jäljen sinä tahdot jättää?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito
Lukekaa Nokian Uutisten pääkirjoitus Sananvapautta pitää puolustaa aktiivisesti ja keskustelkaa yhdessä:

  • Pääkirjoituksessa sanotaan, että sananvapaus voi Suomessa hyvin. Miksi näin on?
  • Miksi sananvapautta on tarpeen puolustaa aktiivisesti?
  • Millaisia rajoja sananvapaudella on?

Sananvapauden päivän kunniaksi Suomen sanomalehdet kampanjoivat vastuullisen sanankäytön puolesta. Sanomalehtien Liiton tuottaman kampanjan viesti on ”Sanasi ovat sormenjälki maailmaan. Mieti tarkkaan, millaisen jäljen sinä haluat itsestäsi jättää.”

Tutustukaa kampanjaan täällä  ja keskustelkaa yhdessä:

  • Kuinka voimakkaan jäljen sanat voivat jättää?
  • Millaisen jäljen sinä tahdot sanoillasi jättää?

Miettikää yhdessä, mitä vastuullinen sanankäyttö tarkoittaa koulussa, kavereiden kanssa ja kotona, ja tehkää omat vastuullisen sanankäyttäjän sormenjäljet. Kirjatkaa niihin sellaisia sanoja ja asioita, joita tahdotte sanoa toisille ja joita tahtoisitte myös itse kuulla.

Sananvapaustilanne eri puolilla maailmaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Turun Sanomien juttu RSF:n indeksi: Suomi nousi lehdistönvapauden kakkosmaaksi ja Kalevan juttu Suomi nousi lehdistönvapaudessa maailman toiseksi parhaaksi maaksi – kaksi tapahtumaa vaikutti maineen kirkastumiseen

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä nousi?
  • Millaisia huolenaiheita tämän vuoden lehdistönvapausindeksi herättää?

Työskennelkää pareittain.
1. Tutkikaa eri maiden sijoittumista lehdistönvapausindeksissä. Yllättääkö jonkin maan sijoitus?
2. Valitkaa yksi valtio, jonka sijoitus sananvapausindeksissä on heikko tai jonka sijoitus on heikentynyt edellisestä vuodesta.  Perehtykää siihen, millainen sananvapaustilanne on tässä maassa ja mikä maan sijoitukseen vaikuttaa. Selvittäkää, millä tavalla sananvapaustilanne vaikuttaa käytännössä tämän maan kansalaisten elämään, yksittäisen toimittajan työhön ja median toimintaan.

Sanojen valta politiikassa

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Selviöitä ja kiistiöitä, joka käsittelee politiikan iskusanojen ja kielipelien valtaa.

  • Miksi poliitikot toistavat tiettyjä iskusanoja esimerkiksi vaalitenteissä? Millaista vaikutusta sanavalinnoilla voi olla politiikassa?
  • Jutussa haastatellun perussuomalaisten Matias Turkkilan mukaan ”Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu”. Mitä mieltä olette tästä väitteestä – voivatko sanat muuttaa todellisuutta?
  • Millainen merkitys kekseliäällä kielenkäytöllä ja ”soinismeilla” on ollut perussuomalaisten suosion kasvulle?
  • Kielentutkija Vesa Heikkisen mukaan vain harva käsite on pohjimmiltaan neutraali. Mitä mieltä olette tästä väitteestä?

Pureudu johonkin jutussa mainittuun poliittiseen termiin. Halutessasi voit myös valita jonkin sellaisen termin, jonka käyttöön politiikassa olet itse kiinnittänyt huomiota, vaikka sitä ei mainitakaan tässä jutussa. Selvitä:

  • Kuka poliitikko tai mikä puolue käyttää tai on käyttänyt tätä ilmaisua ja missä yhteydessä?
  • Millaista mielikuvaa tämän sanan avulla pyritään luomaan? Millainen arvolataus siinä on?
  • Kuinka neutraalina sinä koet ilmauksen?

Mieti  lopuksi vaihtoehtoisia ilmaisutapoja tälle sanalle.

Jännitystä loppumetreille saakka

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käydyissä eduskuntavaaleissa valittiin Suomeen uudet kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Lukekaa Savon Sanomien juttu Kaikki äänet laskettu: SDP täpärästi suurin, perussuomalaiset ja kokoomus niskassa.

Näissä vaaleissa riitti jännitystä aivan loppumetreille asti, koska kisa kärkipaikoista oli niin tasainen.

Selvittäkää yhdessä:

  • Mitkä puolueet tulivat vaaleissa kolmen kärkeen?
  • Ketkä näitä puolueita johtavat?
  • Kuinka monta kansanedustajaa vaaleissa valittiin?
  • Millaisista asioista kansanedustajat päättävät? Missä konkreettisissa asioissa teidän elämässänne näkyy kansanedustajien tekemät päätökset?

Millainen on sinun mielestäsi hyvä kansanedustaja? Millaisia asioita hänen pitäisi ajaa? Millaisia lapsille tärkeitä asioita kansanedustajien olisit tärkeää huomioida? Tehkää lyhyet videot, joissa kerrotte, mihin asioihin kansanedustajien olisi teidän mielestänne tärkeää vaikuttaa.

 

Lähes tasatulos

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käytiin eduskuntavaalit, joissa valittiin 200 uutta kansanedustajaa eduskuntaan ajamaan yhteisiä asioita seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Lukekaa Selkosanomien juttu Tasainen tulos eduskuntavaaleissa ja tutustukaa Aamulehden  tulospalvelussa vaalien tuloksiin.

Jutelkaa yhdessä

  • Miksi vaalien tuloslaskenta oli nyt niin jännittävä loppuun saakka?
  • Ketkä ovat vaalien voittajia? Ketkä kärsivät suurimmat tappiot?
  • Mikä oli vaalien suurin yllätys?
  • Miksi hallituksen muodostaminen on nyt vaikeaa?
  • Ketkä olivat vaalien ääniharavia? Entä ketkä pääsivät läpi pienimmällä äänimäärällä?

Lukekaa Lasten uutisten juttu Äänen käyttäminen on meidän oikeutemme. Miksi äänioikeuden käyttäminen on Frömanin mukaan tärkeää? Kuinka paljon äänestämällä voi teidän mielestänne vaikuttaa?

Seuraavaksi on edessä hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Miksi puolueet tahtoisivat hallitukseen ja mitä hallitus tekee? Entä mikä on opposition rooli? Perehtykää pienryhmissä.

Poikkeukselliset vaalit

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntain eduskuntavaaleissa koettiin monta yllätystä. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Näillä kuudella tavalla vaalitulos oli historiallinen. Ja STT:n juttu Näistä vaalit muistetaan Ilkasta.

HS:n jutussa vaaleja kuvataan poikkeuksellisiksi, historiallisiksi ja ennennäkemättömiksi. HS:n politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kuvaa  vaalien tulosta sekavaksi.

  • Millä perusteella vaalien tulosta voi sanoa historialliseksi?
  • Mikä tekee tuloksista sekavan?
  • Mikä oli teidän mielestänne vaalien suurin yllätys?
  • Ketkä olivat vaalien voittajia? Entä häviäjiä?

Työskennelkää pienryhmissä ja perehtykää tarkemmin johonkin seuraavista vaalien yllätyksistä:

Haastavat hallitusneuvottelut

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Sunnuntaina käytyjen eduskuntavaalien lopputulos oli poikkeuksellisen tasainen. Tämän uumoillaan johtavan haastaviin hallitusneuvotteluihin.

1. Perehtykää seuraaviin hallitusneuvotteluja, niiden haasteellisuutta sekä mahdollisia tulevia hallituskokoonpanoja käsitteleviin juttuihin:

2. Keskustelkaa yhdessä: Millaista hallituskokoonpanoa te toivotte? Entä millaista hallituspohjaa pidätte todennäköisimpänä? Milloin teidän veikkauksen mukaan uusi hallitus on kasassa?

3. Työskennelkää pienryhmissä ja kokeilkaa itse hallituksen muodostamista. Käyttäkää apuna Helsingin Sanomien jutun yhteydessä olevaa työkalua ja valitkaa teidän mielestänne todennäköiseltä tuntuva hallituspohja. Pohtikaa, millaisia kirjauksia hallitusohjelmaan tulisi tällä kokoonpanolla. Mitkä teemat ovat olennaisia millekin puolueelle? Entä missä asioissa ne voisivat tehdä kompromisseja?

4. Valitkaa pienryhmissä yksi puolue ja miettikää, millaisia asioita se korostaisi neuvotteluissa. Mistä se olisi valmis joustamaan? Voitte valita keskiöön sellaiset teemat, joita itse pidätte tärkeimpinä. Pitäkää omat hallitusneuvottelut puoluejohtajien rooleissa. Millainen hallitus neuvottelujen pohjalta muodostuu?

Vikellystä ja vesipalloa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Valitkaa luettavaksi toinen seuraavista liikuntaharrastuksia käsittelevistä jutuista. Vaihtoehtoisesti voitte myös etsiä jotakin kiinnostavaa harrastusta käsittelevän jutun lähilehdestänne.

1. Oskar ja Mikko Moisala harrastavat ratsastusta. Lukekaa Alueviestin juttu “Ihan muuta kuin ponien silittelyä” – Kärppälän Ratsutila innostaa poikiakin lajin pariin ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitä ponikerhossa tehdään?
  • Miksi Oskar Moisala on seissyt Keijo-ponin selässä?
  • Millainen ero ratsastusharrastuksessa on Suomen ja muun Euroopan välillä?
  • Tahtoisitteko te kokeila ratsastusta, vikellystä tai telinevoimistelua?

2. Lukekaa Satakunnan Kansan juttu Vesipalloa pelaavat ja painivat Tarkkion veljekset Vikke, 13, Ukko, 12 ja Ekku, 9: ”Tärkeintä on, että on hauskaa!” ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mistä veljesten urheiluharrastus sai alkunsa?
  • Millä tavalla paini ja vesipallo eroavat harrastuksina toisistaan?
  • Millaista apua painiharrastuksesta on vesipallossa?
  • Tahtoisitteko te kokeila painia tai vesipalloa?

Kuuttien syntymäpäiväjuhlat

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat kuuttien syntymäpäiväjuhlista kertovat jutut:

Vastatkaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:
  • Miksi Kuutinrotinat-tapahtumaa vietetään? Mistä asiasta se tahtoo muistuttaa?
  • Tapahtumassa norppapatsas saa päähänsä pullakranssin. Miksi?
  • Miksi kuuttien syntymä on niin iso asia?

Selvittäkää, milloin norpan poikaset syntyvät ja millaisia riskejä kuuttien elämän alkuun liittyy. Perehtykää myös siihen, millainen tämä talvi on ollut norpan pesinnän kannalta lukemalla esimerkiksi seuraavat jutut:

Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Turkulaisen juttu: Tuleva lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta: ”Heidät otettaisiin keskusteluun mukaan rinnalle täysivaltaisina ja tasa-arvoisina osallistujina” ja keskustelkaa yhdessä:

  • Elina Pekkarisen mukaan nuorten ilmastoahdistus pitäisi ottaa entistä vakavammin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
  • Pekkarinen sanoo jutussa toivovansa, että nuoret pääsisivät aidosti osallistumaan sen sijaan, että heidän aloitteisiinsa suhtauduttaisiin ylenkatsoen tai romantisoiden. Kuinka aitoa nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa teidän mielestänne yleisesti ottaen on? Romantisoidaanko tai ylenkatsotaanko teidän kokemuksenne mukaan nuorten tekemiä aloitteita?

Tutustukaa lapsiasia.fi-sivustoon ja perehtykää siihen, mitä lapsiasiavaltuutettu tekee ja millaista vaikutusvaltaa hänellä on.

  • Kuinka tärkeänä te koette, että on olemassa erillinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten etujen ja oikeuksien toteutumista?
  • Mihin asioihin tai epäkohtiin lapsiasiavaltuutetun tulisi teidän mielestänne erityisesti vaikuttaa?

Kritiikki vai kiiltokuva?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat popjournalismia ja kirjallisuuskritiikkejä käsittelevät jutut:

Nyt-liite: Saara Aaltoa ylistetään Suomessa loputtomasti, mutta laulajan mukaan hänen urastaan halutaan vain luoda mahdollisimman huono kuva
Helsingin Sanomat: Pyydän anteeksi ”Paskalta” – Häpeän yhä elävästi arviotani vuodelta 1993
Rumba: Vain kiiltokuvia – tarvitaanko kriittistä popjournalismia, jos ihmiset haluavat vain kuulla, kuinka siistiä kaikki on?

Keskustelkaa yhdessä:

Jose Riikosen mukaan popjournalismi on vaikeuksissa. Antti Majanderin mukaan terävä kritiikki edustaa uhanalaista kirjallisuusmaailmaa – sellaista, jossa ”ei risteillä taatuissa viiden tai vähintään neljän tähden maisemissa”.

  • Miksi popjournalismi ja kritiikki on kriisissä?
  • Mihin kriittistä kulttuurijournalismia ja kritiikkejä teidän mielestänne tarvitaan?

Saara Aallon mukaan suomalainen media liioittelee lähinnä negatiivisia asioita ja kansainvälisen median yltiöpositiivisuus on sille ongelmana. Toimittaja Juuso Määttäsen mukaan taas ”Median tehtävä on nimenomaan toimia puolueettomana välineenä, joka voi myös kritisoida suosittuakin artistia, jos kokevat siihen olevan tarvetta.” Pohtikaa yhdessä:

  • Missä menee positiivisen popjournalismin ja mainonnan raja?
  • Tulisiko suomalaisen median tukea kotimaisen artistin menestystä?
  • Miksi journalismin tulee voida olla myös kriittistä?

Artistit viestivät faneilleen yhä enemmän suoraan somen kautta eivätkä ole siksi enää samalla tapaa riippuvaisia medianäkyvyydestä.

  • Mikä ero on popjournalismilla ja artistin itsensä tekemillä somesisällöillä?
  • Entä mitä merkitystä on sillä, haastatteleeko tähteä ulkopuolinen toimittaja vai tähden kaveri?

Rumban jutussa haastatellun Maria Veitolan mukaan kiiltokuva ei kiinnosta lukijoita vaan tarvitaan samaistumispintaa ja säröä. Mitä mieltä te olette: kiinnostaako kiiltokuva?

Pienikin voi vaikuttaa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Johannes Hustadin mielipidekirjoitus Saastuttaminen pitää lopettaa ja jutelkaa yhdessä:

  • Johannes Hustad on huolissaan maapallon saastumisesta. Miksi? Mitä hän toivoo, että ihmiset tekisivät?
  • Kenelle tämä kirjoitus on teidän mielestänne kohdistettu? Ketkä Johannes haastaa toimimaan?
  • Kuinka tehokas Johanneksen teksti mielestänne on?
  • ”Olen vielä pieni”, Johannes Hustad aloittaa tekstinsä. Mihin kaikkeen pienikin voi vaikuttaa?

Johannes esittää tekstissään useita konkreettisia tapoja, miten maapallon saastumista voisi vähentää. Valitkaa pienryhmissä yksi Johanneksen ehdotuksista ja miettikää, miten te voisitte edistää tätä asiaa. Esimerkiksi miten voisitte vähentää muovinkulutusta, edistää roskien lajittelemista tai vähentää sähkön käyttöä?

Tehkää halutessanne omat kannanotot jostakin teille tärkeästi aiheesta. Kertokaa Johanneksen tapaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia tai haastakaa toimimaan. Lähettäkää tekstit lähilehteenne. Voitte julkaista ne myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Lintubongarin juhlaa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Kevät on lintubongareiden odotuksen aikaa. Tutustu jo saapuneisiin muuttolintuihin ja lintubongareiden tunnelmiin Kymen Sanomien jutun avulla: Lintuharrastajat odottavat lämmintä säätä kuin muumit ensimmäistä kevätpäivää — Laulujoutsenet kilpailevat jo parhaista pesäpaikoista Etelä-Kymenlaaksossa ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Milloin ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Suomeen?
  • Miksi laulujoutsenet saapuvat Suomeen niin aikaisin? Miten ne selviävät, kun ravintoa on vain vähän?
  • Miksi lintuharrastajat ovat keväällä hermostuneita?

Valitkaa tarkasteltavaksi yksi Suomeen muuttava muuttolintu ja perehtykää siihen, mistä se saapuu tänne ja milloin. Koittakaa bongata kevään aikana tämä lintu.

Vinkki: Karjalaisen lintuvisa on jälleen käynnissä. Tiedätkö sinä, mikä on kuvan valkoinen lintu? Tutustu visaan täällä.

Tutustutaan vaalikoneisiin

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Eduskuntavaalit lähestyvät. Monet mediat ovat jo julkaisseet vaalikoneensa. Yhteensä suomalaiset tiedotusvälineet julkaisevat huhtikuun eduskuntavaaleihin noin 20 vaalikonetta (ks. Suomen Lehdistö 2/2019 Vaalien pikku apurit).

Lukekaa Tamperelaisen juttu ”Jos vaalikoneita ei olisi, nousisi iso äläkkä” – Tutkimus: Vaalikoneiden merkitys on kasvussa sekä pääkirjoitus Vaalikone yhä tärkeämpi ja Kansan Uutisten juttu Lähes puolet nuorista hakee ehdokkaansa vaalikoneista.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mihin vaalikoneita tarvitaan? Mitä hyötyä niistä on äänestäjälle? Entä ehdokkaalle?
  • Tamperelaisen päätoimittajan mukaan vaalikoneet ovat Suomessa ennen kaikkea uutismedian projekti. Lehtori Sami Borgin mukaan muissa maissa vaalikoneet eivät ole median tuottamia vaan akateemisia hankkeita. Miksi suomalaiset tiedotusvälineet tuottavat vaalikoneita? Mitä hyötyä niistä on medialle?
  • Vaalikoneilla on merkitystä erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Miksi erityisesti nuoret äänestäjät käyttävät vaalikoneita?

2. Sanomalehtiviikolla julkaistun Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisten mielestä tulevalla vaalikaudella tulisi keskittyä ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, koulutuksen kehittämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Pohtikaa aluksi pienryhmässä: Mihin aiheisiin teidän mielestänne päättäjien tulisi tulevalla vaalikaudella keskittyä? Mitä muutoksia olisi tärkeintä saada aikaiseksi?

Valitkaa testattavaksi kaksi vaalikonetta. Millaiset teemat koneissa korostuvat? Onko mukana niitä teemoja, jotka te koette tärkeimpinä? Entä näkyykö niissä nuorten elämää lähellä olevat aiheet?

Tehkää vähintään yksi uusi vaalikonekysymys, joka koskee jotakin teille tärkeää teemaa. Miettikää tarkasti kysymyksen muotoilu ja vastausvaihtoehdot.

Miksi hallitus erosi?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikko oli politiikassa isojen uutisten aikaa: hallitus erosi soteuudistuksen kariutumisen vuoksi, kun vaaleihin on aikaa reilu kuukausi.

1. Tutki, millaisia kannanottoja hallituksen eroon liittyen on julkaisu eri puolueiden äänenkannattajissa. Lue seuraavat jutut:

a. Tarkastele, millainen kuva teksteistä välittyy hallituksen eroamisesta, soteuudistuksen kaatumisesta ja Juha Sipilän toiminnasta.
b. Teksteissä on käytetty melko värikästä kieltä. Poimi kustakin tekstistä muutama kohosteinen sana ja arvioi, miksi kirjoittaja käyttää juuri tätä sanaa.
c.  Millaisia vastakkainasetteluja teksteissä luodaan? Entä millaisia sankareita, uhreja ja syyllisiä teksteissä on?

2. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Keskustalaiset riehaantuivat Juha Sipilän poliittisesta silmänkääntötempusta
–    Marko Junkkarin mukaan ”erotemppu oli keskustan kannalta taitava”. Miksi?
–    Tekikö Sipilä teidän mielestänne oikean päätöksen hakiessaan hallituksen eroa?

Kuvan voimaa

Vauhdin hurmaa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
monilukutaito

arhaillaan vietetään koulujen hiihtolomakautta, ja lehdissä julkaistaan juttuja monenlaisista talvisista riennoista. Tutkikaa seuraavien mäenlaskua käsittelevien juttujen yhteydessä julkaistuja kuvia:

Jutelkaa yhdessä:
–    Mitä kuvassa tapahtuu?
–    Onko kuvassa joku ihminen? Millaisissa tunnelmissa hän on?
–    Näkyykö kuvassa laskemisen vauhti?
–    Jääkö kuvan ulkopuolelle jotain sellaista, mitä olisit tahtonut nähdä?

Tutkikaa vielä, millaisia kuvia talvisista puuhista löytyy teidän omasta lähilehdestänne (printti- tai verkkolehti). Koittakaa löytää kolme kuvaa ja valitkaa niistä oma suosikkinne.

Vinkki: Menkää pulkkamäkeen ja tehkää omat kuvareportaasit. Voitte julkaista ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Tuuletuksia ja suuria pettymyksiä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, liikunta
Aiheet
monilukutaito

Parhaillaan Itävallan Seefeldissä on käynnissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailut.

Millaisia urheilukuvia hiihdon MM-kisoista on eri lehdissä julkaistu? Etsikää kuva, jossa:
a. Välittyy vahvasti jokin tunne – vaikkapa pettymys, riemu tai yllätys
b. Välittyy hiihdon vauhti.
c. Välittyy yleisön tunnelmat.

Vuoden urheilukuvan 2015 ottanut Laura Oja kuvaa kuvajournalismikilpailun haastattelussa urheilukuvaamista seuraavasti: Valokuva on hetkien taidetta. Urheilussa nämä hetket ovat usein lyhyitä ja nopeita. Molari on maassa, pallo verkossa ja yleisö seisaaltaan sekunneissa. Tähän liittyy Ojan mukaan myös urheilukuvauksen vaikeus. ”Siinä pitää olla tosi nopea. Ja siinä pitäisi olla lajituntemusta sen verran, että pystyy ennakoimaan, että mitä tapahtuu milloinkin.”

Tarkastelkaa yhtä aiemmin valitsemaanne kuvaa tarkemmin ja pohtikaa:
a. Millaista ennakointia kuvan ottaminen on vaatinut kuvaajalta?
b. Millaisia riskejä kuvan epäonnistumiselle tilanteessa olisi voinut olla?
c. Millaista lajituntemusta hiihdon kuvaaminen vaatii?

Kuva ottaa kantaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Valokuvan taustalla on aina monenlaisia valintoja, ajattelua ja rajaamista. Se ei siis vain neutraalisti esitä tai dokumentoi ympäristöä, asioita tai ihmisiä.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Miten kuvan välityksellä voi ottaa kantaa?
  • Onko uutiskuva aina neutraali vai voiko se ottaa kantaa?

Valitse tarkastelun kohteeksi jokin seuraavista ajankohtaisista teemoista. Halutessasi voit valita myös jonkin muun sinua kiinnostavan teeman.
a. Ilmastonmuutos
b. Vanhustenhoito
c. Maahanmuutto

Tarkastele, millaisia kuvia teemaa käsittelevien juttujen yhteydessä on julkaistu. Rajaa tarkastelusi 1–3 uutismediaan ja noin kuukauden aikaraamiin.

Valitse 5–10 mielestäsi kiinnostavinta kuvaa ja pohdi:

  • Millaisen viestin ilmastonmuutoksesta/vanhustenhoidosta/ maahanmuutosta nämä kuvat välittävät?
  • Kaikuuko kuvan taustalla jonkinlainen kannanotto tai viesti?

Vinkki: Valokuvataiteen museon kevään päänäyttely ”Poliittisen valokuvan festivaali 2019” esittää valokuvahankkeita, jotka käsittelevät pieniä ja suuria muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja elää. Näyttelyyn liittyy myös kouluille suunnattu Vaikuttava kuva -työpaja.

Kuvassa keskellä arki

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito

Tutustukaa kuvajournalisti Markus Jokelan kuviin, joissa on keskiössä suomalainen arki, ja lukekaa kuvakoosteen lopusta löytyvä juttu, jossa kerrotaan Jokelan urasta.
Helsingin Sanomat: Mutta kiinnostavinta on arki

Keskustelkaa yhdessä:

  • Jutussa kerrotaan, että Jokela tahtoo kuvaajana keskittyä eksoottisen ja kaukaisen sijasta siihen, mikä on lähellä ja tavallista. Miksi Jokela kokee arjen niin kiinnostavana? Millaiselta suomalainen arki Jokelan kuvien perusteella näyttää?
  • Jokela sanoo jutussa halunneensa kuvata tavallisuutta humoristisesti ja twistillä, siis pienellä kierteellä. ”Valokuvan huumorin pitää olla hienovaraista. Sellaista, joka avautuu vasta, kun vähän aikaa katsoo.” Koetteko te Jokelan kuvat humoristisina? Miksi?

Malmberg ja Jokela ovat tehneet reportaaseja muun muassa suomalaisesta lauantaista sekä siitä, miten pitsasta tuli Suomen kansallisruoka. Ideoikaa kiinnostavia ääriarkisia aiheita, joista voisi tehdä kuvareportaasin. Valitkaa yksi aiheista ja tehkää suunnitelma reportaasista.

Hyvää ystävänpäivää! 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Rantapohja-lehden juttu “Ystävyys on hyvä juttu kiireen keskellä” ja Turun Sanomien gallup Mitä ystävyys merkitsee sinulle?

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä siitä, mitä ystävyys teille merkitsee ja miksi ystävät ovat niin tärkeitä.

Työskennelkää pareittain. Haastatelkaa toisianne ystävyydestä ja ystävien merkityksestä. Suunnitelkaa aluksi vähintään kaksi kysymystä. Kysykää kysymyksenne vuoron perään toisiltanne ja kirjoittakaa ylös kaverin vastaukset.

Emoji poistaa tabuja

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, terveystieto
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Forssan Lehden juttu Kuukautiset saavat älypuhelimiin oman emojin – Asiaa ajaneen Planin tavoitteena poistaa kuukautisiin liittyviä tabuja.
Jutelkaa yhdessä:

  • Kuinka paljon te käytätte viesteissänne emojeita? Mikä on teidän lempiemojinne
  • Puuttuuko joltakin teille tärkeältä asialta emoji? Millaisen emojin sinä lisäisit valikoimaan?
  • Plan-järjestö, joka ajaa muun muassa tyttöjen oikeuksia, näki oman kuukautisemojin niin tärkeänä, että se laati aiheesta vetoomuksen. Miksi asia nähtiin niin tärkeänä? Millaista vaikutusta kuukautisemojilla voi olla?   Miksi on tärkeää voida puhua kuukautisista avoimesti?

Kokeilkaa kirjoittaa uutinen emojeilla. Valitkaa yksi ajankohtainen uutinen ja muuttakaa se emojeiksi. Anna emojiuutinen luettavaksi parillesi. Osaako hän tulkita, mitä siinä sanotaan?

Kiillotettu versio itsestä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, terveystieto, psykologia
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Valokuvaaja otti kasvokuvat teineistä ja antoi heidän muokata sitten kasvonsa ”somekelpoisiksi” – tuloksista näkyy kiistatta somen vääristävyys nuorille.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mitä mieltä olette nuorten tekemistä muokkauksista? Yllättikö jokin? Kuinka paljon te muokkaatte kuvia ennen niiden julkaisemista somessa?
  • Jutussa kerrotaan, että enemmistö projektiin osallistuneista mallista piti enemmän alkuperäisestä kuvasta, jota ei oltu muokattu. Oletetut kauneusihanteet poikkeisivat siis siitä, mitä itse piti kauniina.  Millaisia paineita somen kauneusihanteet voivat aiheuttaa? Miten niitä vastaan voisi taistella?
  • Valokuvaaja Rankin sanoo jutun lopussa: ”Jos voit olla hivenen ’kiillotetumpi’ versio itsestäsi, kuinka vaikeaksi muodostuukaan itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on?” Pohtikaa yhdessä, millaisia vaikutuksia minäkuvaan ja itsetuntoon kuvien muokkaamisella voi olla.

Vinkki: Kuinka paljon uutiskuvia on eettistä käsitellä? Katsokaa Missä kulkevat median rajat? -oppimateriaalin videolta valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläisen vastaus.

Naiset esiin lehdissä!

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Suomen Lehdistön juttu Naisia alimmillaan viidennes – sukupuolten tasa-arvo mediassa on heikkoa sekä pääkirjoitus Naiset esiin lehdissä – montako naista jutuissa esiintyy, ja missä roolissa he ovat?

  • Naisten osuus on jumiutunut sekä suomalaisissa että pohjoismaisissa medioissa noin kolmannekseen. Suomen Lehdistön printtilehden (1/2019) jutussa tutkija Maria Edström kertoo, että naisten osuus mediassa on pysynyt melko samana 1980-luvulta lähtien.  Pohtikaa yhdessä eri näkökulmista, millaisia syitä ja selityksiä tämän asian taustalta on löydettävissä.
  • Kuinka suuri vastuu tasa-arvosta medialla teidän mielestänne on?
  • Miten median tasa-arvoisuutta voisi kehittää?

Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Kuinka paljon naiset saavat palstatilaa miehiin verrattuna? Millaisten aiheiden yhteydessä heitä haastatellaan ja millaisissa rooleissa? Tee halutessasi myös samanlainen tarkastelu saman median mainossisältöihin. Mitä eroja löydät?

Valitse tarkempaan tarkasteluun yksi juttu, jossa on haastateltu vain miehiä. Mieti juttuun vaihtoehtoiset naishaastateltavat.

Toimittajan saappaissa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Nyt vietetään Sanomalehtiviikkoa. Tällä viikolla monet luokat käyvät vierailulla toimituksissa ja toimittajat vierailevat kouluissa ja päiväkodeissa.

Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja kävi vierailulla Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun ykkösluokalla. Lukekaa vierailusta kertova juttu ja katsokaa video: Ykkösluokkalaiset esittivät tiukkoja kysymyksiä: Mitenkäs ne emännän kanat voi ja puhuuko lehti totta?

Määritelkää videon katsomisen jälkeen yhdessä jutellen, mikä on sanomalehti ja mikä on uutinen. Pohtikaa lisäksi, millaisia juttuja te tahtoisitte lukea lehdestä.

Kokeilkaa haastattelemista samaan tapaan kuin Maaseudun Tulevaisuuden videolla. Työskennelkää pareittain. Toinen teistä on toimittaja ja toinen haastateltava. Haastateltava valitsee itselleen jonkin roolin – voit olla vaikkapa maanviljelijä, presidentti, meteorologi, lumenpudottaja tai skeittari. Toimittaja kysyy haastateltavalta muutaman kysymyksen. Vaihtakaa lopuksi rooleja.

Vinkki: Alman koulumaailman alakoululaisten tehtäväpaketista löytyy kivoja vinkkejä sanomalehden tutkimiseen.

Mitä toimituksessa tapahtuu?

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus
Aiheet
monilukutaito, työelämätaidot ja yrittäjyys

Sanomalehtiviikon kunniaksi moni lehti avaa lukijoilleen sitä, miten lehti valmistuu. Jakautukaa ryhmiin ja tutustukaa siihen, mitä toimituksissa tapahtuu.

Teema 1: Miten uutisia tehdään? 
Katsokaa Hesarin Lasten Uutisten video Miten uutisia tehdään? – Näin sanomalehti valmistuu Helsingin Sanomien toimituksessa ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mistä juttuideoita voi löytää?
  • Miksi toimittajan on tärkeää olla kiinnostunut ympäröivistä asioista?
  • Mitä samaa on uutisen kirjoittamisessa ja palapelin kokoamisessa?

Teema 2: Matka aamuun
Katsokaa Matka aamuun -video Aamulehden sivuilta. Videossa kerrotaan, miten uutismedian päivä ja työ toimituksessa sujuu verkkouutisesta postilaatikolle asti.

  • Milloin Aamulehden päivä alkaa ja milloin se loppuu? Mitä kaikkea päivään mahtuu?
  • Keitä median tekemiseen tarvitaan? Tehkää listaus ammateista, jotka mainitaan videolla.
  • Valitkaa listalta ammatti, joka kiinnostaa teitä eniten. Etsikää lisätietoja siitä, mitä tämän ammatin työnkuvaan kuuluu.

Vinkki: Lapin Kansa kutsuu Sanomalehtiviikon kunniaksi lapset ja nuoret kysymään mitä tahansa, mitä haluaisit tietää lehden tekemisestä. Kysymyksiä toivotaan erityisesti lappilaisilta koululuokilta. Lapin Kansan tekijät vastaavat kysymyksiin podcasteissa, joita tehdään Sanomalehtiviikolla. Podcastit ovat kuunneltavissa myös myöhemmin.

Mihin sinä tahdot vaikuttaa?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Etelä-Saimaan pääkirjoitus: Nuori, ota tilasi mediassa – Älä luovuta yhteiskunnallista keskustelua keski-ikäisille ja tutustukaa Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen tuloksiin tarkemmin täällä.

Työskennelkää pienryhmissä ja keskustelkaa yhdessä:

1. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäiset nuoret tahtoisivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä enemmän. Kuinka paljon teillä on mielestänne mahdollisuuksia vaikuttaa:

  • omaan arkeenne ja kouluun liittyviin asioihin?
  • oman kuntanne asioihin?
  • yhteiskunnallisiin ja globaaleihin asioihin laajemmin?

2. 90 prosenttia yläkouluikäisistä on Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että päättäjien olisi tärkeää kuulla nuoria, mutta vain harva on sitä mieltä, että nuoria kuullaan nyt hyvin. Miettikää vähintään yksi konkreettinen keino, jonka avulla nuorten kuulemista päätöksenteossa voisi kehittää.

3. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisille olisi erityisen tärkeää päästä vaikuttamaan globaaleihin asioihin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. He näkevät ympäristöasiat myös tulevan vaalikauden tärkeimpänä teemana.

  • Tänä keväänä valitaan uusi eduskunta ja hallitus. Mihin asioihin teidän mielestänne tulevalla vaalikaudella tulisi keskittyä?
  • Kuullaanko ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa riittävästi nuoria? Ottavatko poliitikot ja muut päättäjät ilmastonmuutoksen tarpeeksi tosissaan?

4. Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimukseen vastanneet nuoret ovat sitä mieltä, että nuorten näkemyksiä kuullaan medioissa melko huonosti. Valitse yksi seuraavista:

a. Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Kuinka paljon nuoria jutuissa esiintyy, millaisten aiheiden yhteydessä ja millaisissa rooleissa?

b. Valitse tarkasteltavaksi yksi uutismedia ja tarkastele sen juttuja yhden päivän ajalta. Valitse jokin aihe ja pohdi, millaista lisäarvoa juttuun olisi tuonut, jos siinä olisi haastateltu myös jotakuta nuorta.

c. Lue juttu Etelä-Suomen Sanomista: Nuori, anna äänesi kuulua – sanomalehtiviikko kutsuu nuoria viestimään ja vaikuttamaan Jutussa kerrotaan, että nuoret ovat aliedustettuja lehtien mielipidesivuilla ja aktiivisimpia ovat keski-ikäiset miehet. Miten nuoria voisi innostaa ottamaan kantaa mielipidesivulla? Kuinka suuri vaikutus mielipidekirjoituksella voi mielestäsi olla?  Jutussa neuvotaan ottamaan kantaa silloin, jos jokin asia ärsyttää tai kaipaa mielestäsi huomiota. Mieti jokin asia, joka tällä hetkellä ärsyttää sinua. Olisiko siinä aineksia mielipidetekstiin?

Mistä tietää, että uutinen on totta?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Avatkaa Kalevassa julkaistu kysymys–vastaus-muotoinen juttu ”Mistä tietää, että uutinen on totta? – Viestinnän professori vastaa ja kertoo myös, miksi valeuutisiin uskotaan”, mutta älkää vielä lukeko juttua. Löydätte jutun myös muista Lännen Mediaan kuuluvista medioista.

Jutussa professori Esa Väliverroselta kysytään kysymyksiä liittyen valeuutisiin, disinformaatioon ja median luotettavuuteen. Vastatkaa näihin kysymyksiin pienryhmissä keskustellen. Lukekaa oman vastauksenne jälkeen Väliverrosen vastaus. Missä asioissa olette samoilla linjoilla? Poikkeaako näkemyksenne jossakin asiassa? Mihin kysymykseen oli haastavinta vastata?

Juttuja koulusta

Juhlien aika 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Vihdin Uutisten juttu Ojakkalan koululla vietettiin Lucia-juhlaa perinteisen joulujuhlan sijaan.

  • Mitä uutta Ojakkalan koulun joulun juhlinnassa oli tänä vuonna?
  • Miksi koulussa järjestettiin joulujuhlan sijasta Lucia-juhla?
  • Rehtori Ville Kiurun mukaan juhlat ovat tärkeitä. Miksi?

Millaisia juhlia teidän koulussanne vietetään joulun alla? Millainen on teidän mielestänne hyvä joulujuhla? Millainen merkitys koulun juhlilla teidän mielestänne on?

Ryhtykää juhlareporttereiksi ja tehkää koulunne joulujuhlasta jutut Vihdin Uutisten jutun tapaan. Kannattaa kertoa juhlan tapahtumista ja haastatella järjestäjiä sekä esiintyjiä. Muistakaa myös kuvat. Voitte julkaista jutut Meidän juttu -verkkolehdessä.

Täyden kympin todistus

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito

Lukekaa keväällä julkaistu Aamulehden juttu Kangasalalaiskoulussa kuudesluokkalaisille jaettiin liikuttavat todistukset: numerot pelkkiä kymppejä – ”Ei ole ihmisarvon mittari, minkälaisia numeroita saa”

  • Miksi Kangasalan koulun kuudesluokkalaiset saivat kaikki täyden kympin todistukset?
  • Miten todistus eroaa perinteisestä todistuksesta? Millaisia asioita siinä arvioidaan?

Satakunnan Kansan jutussa Numeroita, arvosanoja ja itsearviointia: näin muodostuvat nykykoululaisten todistukset – myös vanhemmat arvioivat lapsiaan Tammelan koulun kuudesluokkalaiset kertovat, mitä todistus heille merkitsee:

  • Mitä todistus haastatelluille kuudesluokkalaisille merkitsee?
  • Haastattelussa Olivia Puurunen kertoo, että todistuksen sijasta hänelle on tärkeää se, että on itse tyytyväinen tekemiseensä. Kumpi on teidän mielestänne tärkeämpää, arvio todistuksessa vai se, onko itse tyytyväinen tekemiseensä?
Unelmakoulun todistuksen laatinut Anna Karjula kertoo Aamulehden jutussa, että todistuksen taustalla on toive siitä, ettei yksikään lapsi kuvittelisi olevansa vitosen arvoinen, jos todistuksessa on vitosia. Mitä hyötyä numeroarvioinnista on? Entä millaisia ongelmia siinä voi olla? Millainen olisi sinun unelmiesi todistus?

Miksi kouluruoka ei maistu kaikille?

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Iltalehden pääkirjoitus Turha hurskastella: Alle eurolla ei saa kouluruokaa, joka on kotimaista, monipuolista, ja jota kaikki haluavat syödä.

Jutun mukaan lähes joka kolmas yläkoululainen jättää kouluruuan syömättä. Ministeri Jari Leppä ehdottaa ratkaisuksi sitä, että opettaja söisi aina oppilaidensa kanssa ja että kouluihin perustettaisiin kouluruokaraadit, joissa oppilaat voisivat kertoa, mitä tahtovat syödä. Päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan kouluruokakeskustelu pitäisi aloittaa rahasta.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi niin moni yläkoululainen jättää kouluruuan syömättä?
  • Kuinka tärkeää teille on, että koulussa tarjotaan ruokaa?
  • Mitä mieltä olette Lepän ja Yläjärven ehdotuksista? Saataisiinko näillä keinoilla kouluruuan suosio nousuun?

Iltalehti kysyy , miksi jätät kouluruuan syömättä ja millaista kouluruokaa haluaisit syödä. Kertokaa kantanne kyselyssä.

Stressiä ja suorituspaineita

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
opinto-ohjaus
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Lännen Median juttu Turun Sanomista Kiire ja suorituspaineet uuvuttavat lapsia ja nuoria – asiantuntijat penäävät lisää lepoa ja vaatimusten vähentämistä.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Helsingin  Yliopston Gaps-tutkimuksessa selvisi, että lukiolaisista stressaantuneita on 45 prosenttia ja innostuneita 37 prosenttia.  Mistä tämä kertoo?
  • Miksi niin monet nuoret uupuvat? Miksi erityisesti tytöt ovat vaarassa uupua?
  • Jutun mukaan uupuminen voi olla seurausta muun muassa kovista koulutavoitteista, suuresta harrastusmäärästä sekä paineesta olla jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Uuvuttaako koulu, harrastukset tai some sinua?
  • Voiko stressaantuneena tai uupuneena oppia?
  • Jutussa kerrotaan, että ratkaisuja olisi kehitettävä niin kouluissa, kodeissa kuin yhteiskunnan tasoilla. Millä tavalla uupumista voi estää? Kuinka paljon on mahdollista vaikuttaa yksilötasolla ja kuinka paljon kiinni rakenteista (esimerkiksi opintojen vaatimukset)?

Pohdi omaa arkeasi päivä- ja viikkotasolla? Mikä arjessasi on kuormittavinta? Entä mikä palauttaa parhaiten? Onko sinulla päivittäin riittävästi kiireetöntä ja huoletonta aikaa?  Pian alkaa joululoma. Millä tavalla sinä aiot ladata akkuja ja palautua syksyn urakasta?

Mielipide esiin gallupissa tai kyselyssä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

 

Lukija voi saada julki oman mielipiteensä lehdessä monella eri tavalla. Lehdissä on omat sivut lukijoiden mielipidekirjoituksille, monissa lehdissä julkaistaan lukijoiden tekstareita ja nettijuttujen lopussa on usein mahdollisuus jutun kommentoinnille.

Lehdissä julkaistaan myös gallupeja ja kyselyitä, joissa kysytään ihmisten mielipiteitä johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Tutustukaa johonkin gallupiin tai kyselyyn. Voitte etsiä sellaisen lähilehdestänne tai valita jonkin seuraavista:

Kokeilkaa oman videogallupin tekemistä. Työskennelkää pareittain ja miettikää jokin kiinnostava kysymys, josta tahtoisitte kuulla ihmisten mielipiteitä. Lähtekää sitten kierrokselle ja kysykää joko koulussanne tai kotonanne vähintään kolmen ihmisen mielipiteet. Esittäkää ensin kysymys ja kuunnelkaa haastateltavan vastaus. Videoikaa haastattelunne.

Vinkki: Voitte julkaista videogallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

 

Kanta kuuluviin mielipidekirjoituksessa

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehdissä julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia, joissa voi ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen tai itselle tärkeään aiheeseen. Tutustu lähilehdessäsi julkaistuihin mielipideteksteihin. Millaisia aiheita teksteissä käsitellään? Mikä teema puhuttaa nyt erityisesti?

Helsingin Sanomissa on viime aikoina kirjoitettu siitä, pitäisikö kouluissa käyttää nykyistä vähemmän digilaitteita (ks. esim. Henrik Järven teksti Miksei koulu voisi olla se ainoa digivapaa vyöhyke lasten elämässä?) sekä siitä, kestääkö kaamosta ilman matkaa kaukomaille (ks. esim. Johanna Heikkilän teksti Suomessa pysyy järjissään marraskuussa – Kaukomatkailu ei auta kestämään kaamosta, sillä sen vaikutus on päinvastainen).

Tee oma mielipidekirjoitus. Valitse ensin yksi seuraavista:

  1. Valitse yksi lähilehtesi mielipidekirjoituksissa esillä oleva teema ja kirjoita siihen kommentti omasta näkökulmastasi.
  2. Ota kantaa koulujen digilaitteisiin tai kaukomaille matkaamiseen jatkaen Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua.
  3. Ota kantaa johonkin sinulle tärkeään aiheeseen. Mieti huolella aihe ja se, mitä tahdot siitä sanoa.

Kirjoita lyhyt mielipideteksti, jossa kerrot kantasi ja perustelet sen napakasti. Halutessasi voit kertoa kannanottosi myös videolla.

Voit lähettää tekstisi lähilehteen tai vaikkapa Helsingin Sanomiin (ks. ohjeet täältä). Voit julkaista sen halutessasi myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Pääkirjoituksessa kuuluu lehden kanta

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Pohtikaa aluksi yhdessä: Mikä on pääkirjoitus? Missä pääkirjoituksia julkaistaan? Mikä on niiden tarkoitus?

Lehdissä julkaistaan monenlaisia kantaaottavia tekstejä – lukija voi ottaa kantaa vaikkapa kirjoittamalla mielipidetekstin tai kommentoimalla verkkojuttua. Toimittaja taas voi kirjoittaa kolumnin tai kommentin. Pääkirjoitus on erityinen kantaaottava teksti siksi, että se kertoo lehden – ei yksittäisen toimittajan tai lukijan – näkemyksen johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.

Esimerkiksi Iltalehti kertoo pääkirjoituksestaan: ”Iltalehti julkaisee pääkirjoituksen verkossa joka päivä. Pääkirjoitus ottaa kantaa päivän tärkeimpiin aiheisiin. Osallistu keskusteluun!”

Helsingin Sanomien mukaan: ”Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.”

Tutki, millaisia nuoriin liittyviä teemoja suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa on käsitelty viimeisen vuoden aikana. Tee Google-haku vuoden rajauksella (aikarajauksen saat määriteltyä kohdasta ”työkalut”), ja laita hakusanoiksi esimerkiksi ”nuoret” ja ”pääkirjoitus”.  Voit myös tarkentaa hakua haluamallasi tavalla.

Millaiset teemat teksteissä korostuvat? Entä millaiset teemat jäävät syrjään? Korostuvatko positiiviset vai negatiiviset asiat?

Hyppää päätoimittajan saappaisiin. Päätä ensin, minkä lehden päätoimittajana toimit – onko kyseessä paikallislehti, aluelehti vai valtakunnallinen lehti. Valitse yksi pääkirjoituksissa syrjään jäävä nuoriin liittyvä aihe ja suunnittele pääkirjoitus.

Mikä kritiikki?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Parhaillaan on käynnissä lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille tarkoitettu kritiikkiaiheinen kirjoituskilpailu Mikä kritiikki! Suomen arvostelijain liiton järjestämän kirjoituskilpailun tarkoituksena on saada nuoret tarkastelemaan ja analysoimaan taidetta, perustelemaan näkemyksensä, innostumaan kirjoittamisesta sekä pohtimaan kritiikkiä tekstilajina.

Keskustelkaa aluksi yhdessä:

  • Mihin kritiikkejä/arvosteluja tarvitaan?
  • Millainen on hyvä kritiikki?
  • Mikä on kritiikin ja mainoksen ero?
  • Kuinka paljon valtaa kriitikolla on?
  • Saako kriitikko fanittaa?

Lukekaa Kansan Uutisissa julkaistu Heikki Hellmanin haastattelu Kulttuurijournalismi kiinnittää huomiota teoksen sijasta henkilöön ja laadun sijasta ilmiöön. Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Millaisia muutoksia kulttuurijournalismissa on tapahtunut?
  • Onko kulttuurijournalismi kriisissä?
  • Millaista kulttuurijournalismia teidän mielestänne tarvitaan? Millaisia kulttuurijuttuja te tahdotte seurata?

Mistä tahtoisit kertoa mediassa?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta (ks. esim. Länsi-Suomi: Mistä tiedät, että uutinen on totta? – Länsi-Suomi mukana vastuullisen journalismin kampanjassa).

Vastuullinen uutisointi on moniäänistä. Siinä kuuluvat monenlaiset äänet – myös lasten ääni. Jutelkaa yhdessä: Miksi on tärkeää, että myös lapset saavat äänensä kuuluviin mediassa? Pääsevätkö lapset teidän mielestänne riittävästi ääneen esimerkiksi lehtijutuissa ja uutisissa?

Selvitä, kuinka paljon lapsia lähilehdessäsi (esimerkiksi paikallis- tai maakuntalehti) näkyy. Voit tutkia joko paperilehteä tai nettilehteä. Etsi vähintään kaksi juttua, jossa on mukana lapsia. Leikkaa talteen tai tallenna linkit juttuihin.

Tutki juttuja ja selvitä:
1. Mitä aihetta juttu käsittelee?
2. Minkä ikäiset lapset ovat mukana jutussa?
3. Onko lapsia haastateltu?
4. Ovatko he mukana myös kuvissa?

Työskennelkää pareittain. Miettikää yhdessä: Millaisesta aiheesta sinä tahtoisit kertoa mediassa? Millaisen jutun toimittaja voisi tehdä sinusta? Tehkää pareittain juttusuunnitelmat. Juttu voi käsitellä vaikkapa lempiharrastusta, koulutehtävien tekemistä tai sitä, mitkä ovat lempipuuhasi isän kanssa.

Fiksu korjaa virheensä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta. Lukekaa Somero-lehden juttu Vastuullista journalismia, jossa kerrotaan kampanjasta.

Jutussa kerrotaan: ”Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti.”

  • Miksi on tärkeää, että media tarkistaa tiedot huolellisesti?
  • Miksi on tärkeää, että virheet korjataan?

Ryhdy faktantarkistajaksi. Selaile uutisia alueesi lehdestä tai vaikkapa iltapäivälehdestä. Valitse jokin pikku-uutinen ja siitä jokin yksittäinen fakta. Selvitä kahdesta eri lähteestä, pitääkö fakta varmasti paikkansa. Voit tarkistaa faktan etsimällä tietoa luotettavista nettilähteistä, kirjasta tai vaikkapa soittamalla asiasta tietävälle.

Jutelkaa lopuksi yhdessä: Miten selvititte, pitääkö asia paikkansa? Löysittekö virheitä, jäikö jokin epäselväksi vai pitivätkö kaikki faktat paikkansa?

Median rajat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
Mediat kampanjoivat parhaillaan vastuullisen journalismin puolesta. Kampanja on osa Julkisen sanan neuvoston 50-vuotisjuhlaa.

Keskustelkaa ensin yhdessä: Mitä tiedätte Julkisen sanan neuvostosta ja sen toiminnasta? Millaisia eettisiä ohjeita ja sääntöjä median toiminnan taustalla on?

Lukekaa Keskipohjanmaa-lehdestä kehittämispäällikkö Tiina Ojutkankaan kolumni Journalismin luotettavuus on lukijoille ja tekijöille ainut kestävä lähtökohta. Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa tarkasteltavaksi yksi seuraavista:

Teema 1. Ojutkangas kirjoittaa: ”Luotettavaa tietoa ei ole ainoastaan se, mitä kerrotaan. Myös se, mitä jätetään kertomatta, vaikuttaa juttuun ja aiheesta syntyvään käsitykseen.”

Mitä mieltä olette Ojutkankaan ajatuksesta? Kuinka suuri merkitys teidän mielestänne on sillä, mitä media jättää kertomatta? Jäävätkö jotkin näkökulmat teidän mielestänne mediassa syrjään? Entä onko mediassa joitakin tabuja tai aiheita, joista ei lainkaan kerrota?

Teema 2. Ojutkangas kirjoittaa: ”Sosiaalinen media on täynnä huuhaata, mutta on some myös luottavien medioiden tapa julkaista ja jakaa tietoa. Se tekee lukijoiden tehtävästä hankalan.”

Millaisilla keinoilla sinä tunnistat somevirrasta tai somessa jaetuista linkeistä luotettavan tiedon? Kuinka hyvin erotat luotettavat lähteet epäluotettavista? Kuinka tärkeää tiedon luotettavuus somessa sinulle on?

Teema 3. Ojutkangas kirjoittaa: ”Digitaalisessa muodossa oleva uutinen voi olla yhtä luotettava ja laadukas kuin paperille painettu. Journalismi ratkaisee, vaikka juttu olisi kerrottu videolla.”

Millaisessa muodossa sinä tahdot seurata uutisia? Vaikuttaako jutun muoto sen luotettavuuteen?

JSN on luonut juhlavuoden kunniaksi Vastuullista journalismia -sivuston, jossa kerrotaan lukijan oikeuksista.  Tutustu sivuston animaatioon, joka avaa sitä, millaisia oikeuksia sinulla on median käyttäjänä ja lukijana. Valitse yksi oikeuksista. Mitä käytännössä tarkoittaisi, jos tätä oikeutta ei olisi?

 

Ilmastonmuutos & media

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

IPCC-raportin julkaisun myötä ilmastonmuutos on ollut iso ja näkyvä teema mediassa. Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Lupaamme lihaa, autoja ja turvetta.

Lue myös Helsingin Sanomissa julkaistu Marianna Juvanin mielipidekirjoitus Me nuoret olemme kauhuissamme siitä, etteivät aikuiset päättäjät ota ilmastonmuutosta tosissaan.

Vihreä Lanka haastaa #entäsilmasto-kampanjalla toimittajia ottamaan ilmastokysymyksen huomioon kaikissa jutuissa samaan tapaan kuin talousaiheet huomioidaan isossa osassa jutuissa (ks. Vihreä Lanka: Ilmasto muuttaa yhteiskuntaa – media vaarassa jäädä jälkeen)

Keskustelkaa yhdessä:

  • Ottavatko poliitikot ja muut päättäjät ilmastonmuutoksen riittävän tosissaan?
  • Kuullaanko tässä riittävästi nuoria?
  • Käsitelläänkö aihetta riittävästi mediassa?
  • Pitäisikö ilmastonmuutos teidän mielestänne ottaa huomioon mediassa ns. jokaisessa jutussa niin kuin Vihreässä Langassa ehdotetaan?

Pohtikaa, millaiselta näyttäisi media, joka huomioisi ilmastonmuutoksen kaikissa jutuissa. Selailkaa juttuja jonkin lehden sivuilta – valitkaa yksi aihe ja miettikää, miten aiheen käsittely muuttuisi, jos mukana olisi ilmastoteema.

Ihanat eläinkuvat 

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Parhaillaan on käynnissä eläinten viikko. Viikon kunniaksi sanomalehti Kaleva toivoo lukijoiltaan lemmikkikuvia. Lukekaa juttu: Lukijoiden karvakaverit ovat aarteita – lähetä kuva lemmikistäsi Eläinten viikon kunniaksi

  • Millaiset lukijoiden lähettämät kuvat ovat Kalevan sivuilla kaikkein tykätyimpiä?
  • Miksi lehdet julkaisevat lukijoiden kuvia?
  • Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun ottama kuva julkaistaisiin lehdessä?
  • Mikä ero on lukijan lähettämällä kuvalla ja uutiskuvalla?

Selvittäkää, julkaistaanko teidän alueenne lehdessä lukijoiden kuvia. Ottakaa kuva jostakin teille tärkeästä eläimestä ja lähettäkää se eläintenviikon kunniaksi lähilehteenne. Voitte julkaista kuvat myös Meidän juttu -verkkolehdessä.

Tubeuutiset

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Juttele aluksi parin kanssa: Millaisia uutisia sinä seuraat ja mistä? Millaiset uutisaiheet kiinnostavat sinua?

Nuorten tapa käyttää mediaa poikkeaa monin tavoin aikuisten mediankäytöstä. Nuorille sosiaalinen media ja YouTube ovat tärkeitä uutislähteitä.

Lukekaa seuraavat jutut:

Roni Back sanoo  ”Monet nuoret eivät oikein seuraa mitään muita uutismedioita, kun minua, joka on todella pelottavaa, koska minä tuotan kaikki uutiset itse.”

  • Seuraatko sinä jotakuta tubettajaa?
  • Onko YouTube sinulle uutisten lähde?
  • Lappeenrannan steinerkoululaisten mukaan tubettajat kertovat lapsia ja nuoria kiinnostavista asioista helposti lähestyttävällä tavalla. Oletko samaa mieltä?
  • Miten YouTuben uutiset ja vaikkapa sanomalehdessä julkaistut uutiset eroavat toisistaan?
  • Kannattaisiko myös aikuisten seurata tubettajia?

Millaisia uutisia sinä tahtoisit seurata? Millaisia aiheita ne käsittelisivät – tahdotko kuulla tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, seurata viihdettä tai kuulla oman kylän kuulumisia? Entä millaisessa muodossa tahdot seurata uutisia? Julkaistaisiinko uutiset paperilehtenä, tubevideoina, somepostauksina vai vaikkapa sarjakuvana tai pelinä?  Ideoi unelmiesi uutiset.

 

Kuuntele lehteä

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lue Lapin Kansassa julkaistu verkkotuottaja Eero Leppäsen kolumni: Nyt pitää pitää ääntä, oletko jo kuunnellut sanomalehteä?

  • Leppäsen mukaan termi sanomalehti on vanhanaikainen. Miksi? Miten sinä määrittelisit, mikä on sanomalehti? Voiko sanomalehdessä julkaista myös videoita tai ääntä?
  • Oletko sinä kuunnellut podcasteja?
  • Podcastit ovat Leppäsen mukaan maailmanlaajuisesti suuri trendi. Miksi sisältöjen kuuntelemisen suosio kasvaa?

Vinkki: Mikä on podcast? Tutustu Aamulehden jutun avulla: Joko olet kuunnellut podcasteja? – Tässä yhdeksän kovaa kuunteluvinkkiä

Missä muodossa sinä tahdot kuluttaa uutisia ja muita mediasisältöjä? Kuunteletko, katseletko videoita vai luetko juttuja? Millaisiin tilanteisiin ja aiheisiin sopii kuuntelu, millaisiin videoiden katselu ja mihin lukeminen?
Valitse jokin sinua kiinnostava muoto (video, audio, kirjoitettu teksti tai vaikkapa kuva tai peli/testi). Pohdi, millaisten uutisaiheiden käsittelyyn tämä muoto sopii ja millaisten ei. Mitkä ovat muodon vahvuudet? Entä heikkoudet – mitä sen avulla ei pysty esittämään?

Taidetta vai journalismia?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Useat suomalaismediat saivat palkintoja kansainvälisessä The Best of Scandinavian News Design 2018 -kilpailussa (ks. Suomen Lehdistö: Helsingin Sanomat ja Sunnuntaisuomalainen palkittiin ulkoasusta).

Tutustu kisassa palkittuun Helsingin Sanomien Art of Journalism kampanjaan, joka tuo esiin journalismin merkitystä taiteen keinoin. Pohtikaa yhdessä: Mitä kuvataiteen, mitä journalismin ja mitä mainonnan piirteitä kampanjassa on?

Tutustukaa halutessanne myös  Musta laatikko -esityksiin, joissa yhdistetään journalismin ja teatterin keinoja.

Kuinka tärkeää teidän mielestänne on, että journalismia tehdään uudenlaisissa muodoissa?  Keksittekö joitakin muita kokeiluja, teoksia tai juttuja, jotka liikkuvat taiteen ja journalismin rajalla?

Leikitelkää itse taiteen ja journalismin rajamailla:

1. Tehkää sanomalehti- tai kollaasiruno jonkin uutisen pohjalta.
2. Valitkaa jokin kiinnostava uutinen ja dramatisoikaa sen pohjalta lyhyt näytelmäkohtaus.
3. Valitse jokin pinnalla oleva yhteiskunnallinen puheenaihe (esimerkiksi sote-uudistus, ilmastonmuutos, brexit tai Syyrian kriisi). Etsi aihetta käsitteleviä uutisia ja muita juttuja eri medioiden sivuilta. Poimi jutuista yksittäisiä sanoja ja kuvista yksityiskohtia ja luo niistä taiteellinen mediakriittinen kollaasi, joka ottaa kantaa puheenaiheeseen sekä siihen, miten media sitä käsittelee.

Pohtikaa lopuksi, ovatko tuotoksenne taidetta vai journalismia – vaiko molempia ja millä perusteella.

 

Ympäristöagentti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Kolmevuotias Toivo Rintala on päiväkotinsa ympäristöagentti. Hän on tarkka muun muassa siitä, että valot sammutetaan huoneista, joissa ei oleskella, että jätteet lajitellaan ja roskat kerätään. Hän sai Järvenpään kaupungin Pikkujärkevä-kunniakirjan tunnustukseksi esimerkillisestä toiminnastaan.

Tutustu Toivo Rintalan toimintaan ympäristöagenttina seuraavien juttujen avulla:

Jutelkaa yhdessä:

    • Miksi Toivo Rintala tahtoo pitää huolta ympäristöstään esimerkiksi keräämällä roskia?
    • Miksi jotkut roskaavat?
    • Unohdatko sinä koskaan kerätä omia roskiasi?
    • Miten ihmiset saisi pitämään paremmin huolta ympäristöstään?

Suunnitelkaa jokin konreettinen ympäristöteko ja toteuttakaa se päiväkodissanne tai koulussanne.  

 

Konkreettista vaikuttamista

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Limingassa asuva Ossi Pudas teki aloitteen crossiradasta: Katsokaa Ossi Pudaksen haastattelu Iltalehden sivulta Tutustukaa myös Rantalakeus-lehden juttuun Näinkin voi tehdä: Limingassa kunta järjesti nuorisolle mahdollisuuden crossimopoiluun.

    • Millaisen muutoksen Ossi tahtoi saada aikaiseksi?
    • Miksi hän päätti ottaa suoraan yhteyttä kunnanjohtajaan?
    • Millä tavalla kunnanjohtaja reagoi Ossin ehdotukseen?
    • Millainen lopputulos aloitteella oli?
    • Ajetaanko teidän kunnassanne riittävästi lasten ja nuorten asiaa? Pääseekö myös teidän ääni riittävästi kuuluviin?

 

Työskennelkää pienryhmissä:

  1. Jutelkaa ensin yhdessä siitä, millaisia asioita kukin teistä toivoisi kotikuntaanne. Jos teillä olisi mahdollista valita yksi asia, jonka muuttaisitte kotikunnassanne, mikä se olisi? Puuttuuko esimerkiksi keskustasta jokin palvelu? Kohtaavatko eri-ikäiset ihmiset riittävästi toisiaan? Tahtoisitteko lähimetsän kiipeilypuiston, kokkikerhon varhaisnuorille tai vaikkapa skeittirampin teidän kaupunginosaan.
  2. Valitkaa yhteisesti yksi asia, johon tahdotte vaikuttaa.
  3. Tiedättekö, kuka on kuntanne kunnanjohtaja? Jos ette, ottakaa selvää.
  4. Esittäkää aloitteenne kuntanne johtajalle. Pohtikaa, miten tahdotte häntä lähestyä (esim. whatsupp, sähköposti tai vierailu kunnantalolla).

VINKKI: Tutustukaa myös toiseen nuoreen vaikuttajaan, Greta Thunbergiin: 

 

Girls Takeover

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys

Parin viikon päästä Kansainvälisenä tyttöjen päivänä (11.10.) vietetään Girls takeover -tempausta, joka nostaa päiväksi tytöt poliittisten ja yhteiskunnallisten päättäjien rooliin.
Viime vuoden tempauksessa raisiolainen Katariina Räikkönen, 16, vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina. Lue juttu Turun Seutusanomista Planin Girls Takeover -tempaus vei raisiolaisen Katariina Räikkösen eduskuntaan

  • Miksi Girls Takeover -tempauksessa tahdotaan nostaa tytöt yhteiskunnallisten ja taloudellisten päättäjien roolin?
  • Millaisiin asioihin Katariina Räikkönen pystyi päivän aikana vaikuttamaan?
  • Jos sinä saisit olla päivän jonkun johtajan saappaissa, minkä tehtävän valitsisit ja miksi? Mihin tahtoisit vaikuttaa?

Työskennelkää pienryhmissä ja valitkaa toinen seuraavista:

  1.  Lukekaa Planin sivuilta listaus ”Miksi puhumme tyttöjen päätösvallasta?”. Valitse joku johtoasemassa oleva nainen ja selvitä, millainen hänen polkunsa johtajaksi on ollut.
  2. Selvitä, millaisissa tehtävissä tytöt eri puolilla maailmaa ovat olleet Girls Takeover -tempauksessa. Millaista vaikutusta tällä on ollut?

Kirjoittaen vai tubettaen?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Parhaillaan on käynnissä #lukuliike, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten lukuintoa ja -taitoa. 


Ronja Salmi kirjoittaa: ”Ehkä moni potentiaalisesti lahjakas kirjoittaja onkin aloittanut tube-harrastuksen tai vastaavan. – – Nuorten kirjoittajien puute näkyy myös lukevissa nuorissa. Kun lukeminen jää, ei tule tarvetta ryhtyä kirjoittajaksikaan.”

  • Kuinka suuri ”kynnys kirjaan” sinun kohdallasi on? Ovatko kirjat sinun juttusi? Voisivatko olla?

Ronja Salmi kirjoittaa samaistuttavuuden tärkeydestä: ”On jotain erityistä kun ihminen kertoo omastaan”.

  • Koetko, että kirjailijan iällä on vaikutusta teoksen kiinnostavuuteen?
  • Kuinka samaistuttavia hahmoja lukemissasi kirjoissa on ollut?

Ronja Salmen mukaan 17-vuotiasta esikoiskirjailijaa ei enää tänä päivänä synny.

  • Oletko samaa mieltä?
  • Onko tubettaminen syrjäyttänyt kirjoittamisen?
  • Mitä sinä valitsisit – tubettamisen, kirjoittamisen vai jotain ihan muuta? Mikä on sinulle omin tapa ilmaista itseäsi, tuoda esiin näkemyksiäsi ja vaikuttaa?

 

Lukumummi innostaa lukemaan

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Tutustukaa Lohjalaiseen lukumummi-Anneliin Länsi-Uusimaan jutun  avulla: Lukumummit tukevat lasten lukutaitoa – toista vuotta Lohjalla.

  • Mitä lukumummi tekee?
  • Mihin lukumummeja tarvitaan?
  • Mikä on teidän mielestänne parasta lukutuokioissa jonkun aikuisen kanssa?

Meidän juttu -verkkolehteen toivotaan lukutaitopäivän kunniaksi kirjavinkkauksia. Tutustu jo julkaistuun kirjavinkkauksiin täällä.

Mistä kirjasta sinä olet juuri nyt innostunut? Minkä tarinan juonenkäänteet veivät mennessään? Ryhdy Meidän juttu -lehden kirjavinkkariksi ja kerro muillekin!

Supervoima, lukutaito

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa julkaistu kirjailija Jukka-Pekka Koskisen juttu Lukutaito on supervoima. Keskustelkaa yhdessä koko luokan kanssa tai pareittain:

  • Miksi lukutaito on Koskisen mielestä supervoima? Millaisia ”yliluonnollisia voimia” lukutaito antaa?
  • Koskinen kirjoittaa: ”Kirjan avulla voi matkustaa myös menneisyyteen ja jopa tulevaisuuteen.” Millaisia matkoja te olette tehneet lukemalla?

Lukutaito on usein niin itsestään selvä asia, että sen arvoa ei aina huomaa ajatellakaan. Mieti ensin, mihin kaikkeen olet käyttänyt lukutaitoa tänään. Listaa vähintään viisi asiaa. Mieti sitten, miten olisit selvinnyt näistä asioista ilman lukutaitoa.

Tehkää julistemuotoiset mainokset, jossa tuotte esiin mahtavaa supervoimaa, lukutaitoa. Miettikää mainoksellenne jokin pääviesti – ja tuokaa sitä esiin kuvalla ja tekstillä. Halutessanne voitte tehdä myös audiomuotoiset, esimerkiksi radioon sopivat mainokset – tai sitten videot.

Juttele lempiartistisi kanssa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
monilukutaito

Sanomalehdet kampanjoivat parhaillaan lukemisen ilon puolesta. Lue Länsi-Uusimaan pääkirjoitus Lukeminen antaa räppääjällekin sanat – hyvä lukutaito on yhä tärkeämpää, jossa käsitellään Tarina Tarinan Takana -kampanjaa.

  • Hanna Sotamaa-Lainon mukaan lukutaidon merkitys kasvaa koko ajan. Mistä tämä johtuu?
  • Pohtikaa yhdessä syitä sille, miksi lukutaidon taso heikkenee Suomessa.
  • Sanomalehdet kampanjoivat lukemisen ilon puolesta. Milloin sinä olet innostunut jostakin tekstistä tai tarinasta siten, että se on vienyt täysin mennessään? Mikä synnytti lukuflown?

Tarina tarinan takana -chatbotissa Ellinoora, Pyhimys ja Heikki Kuula kertovat tarinat biisiensä takaa. Tutustu yhteen tarinoista messengerissä m.me/tarinatarinantakana.

Heikki Kuula: Bae

  • Miten Bae-biisi on rakentunut? Mistä se Heikki Kuulan mukaan kertoo?
  • Heikki Kuula luki nuorena tosi paljon kirjoja. Millaista hyötyä tästä on räppäämisessä?
  • Mistä Bae-biisi sinun mielestäsi kertoo?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Pyhimys: Kynnet, kynnet

  • Millainen on Pyhimyksen biisien suhde hänen omaan elämäänsä?
  • Mistä Kynnet, kynnet -biisi Pyhimyksen mukaan kertoo?
  • Pyhimyksen mukaan ihmisten käsitys maailmasta yksinkertaistuu, koska meidän kommunikaatio yksinkertaistuu.  Oletko samaa mieltä?
  • Yllättikö Pyhimyksen tarinassa jokin?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Ellinoora: Leijonakuningas

  • Millaisen viestin Ellinoora tahtoo biisillään kertoa?
  • Miksi Ellinoora kokee olleensa Simba?
  • Onko kappaleessa tai Ellinooran kertomassa tarinassa jotain, mihin erityisesti samastuit?
  • Yllättikö Eliinooran tarinassa jokin?
  • Millaisena koit botin kanssa keskustelemisen?

Pojat lukevat pojille

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Koillissanomien juttu Pojat lukevat pojille – ammattiopiston pojat saavat muistijäljen pienemmilleen lukemisesta.

  • Mitä mieltä olet tempauksesta? Innostuisitko itse vastaavasta?
  • Pojat lukevat pojille -idea syntyi, koska oppilaat eivät olleet innostuneita kirjojen lukemisesta ja yleisestikin puhuttiin poikien lukuinnon vähentymisestä. Kuinka innossaan te olette lukemisesta? Pitäisikö lukuinnon laskusta olla huolissaan?
  • Jutussa haastateltu Mikko Vesilahti kertoo, että ei lue oman alan koulukirjoja lukuun ottamatta lainkaan kirjoja. Sen sijaan hän lukee netistä ”uutisia ja sellaista”. Mitä te luette omaksi iloksenne?

Miten lukemista karsastavan ikätoverin saisi innostumaan lukemisesta? Entä mikä innostaisi sinut itsesi lukemaan? Tahtoisitko lukea juttuja jostakin tietystä aihepiiristä? Entä millaisia teemoja kaipaat kaunokirjallisuuteen? Vai toimisiko innostajana jokin pakko tai porkkana? Ideoikaa pienryhmissä 3–5 kohdan vinkkilistat konkreettisista asioista, jotka houkuttaisivat lukemaan.

Mitä odotat kesältä?

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Turun Sanomissa julkaistu gallup Mitä odotat kesältä? ja jutelkaa yhdessä:

  • Millaisia asioita on mahdollista tehdä ainoastaan kesällä?
  • Mikä on teidän mielestänne kesässä kaikkein parasta?
  • Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

Tehkää omat gallupit, jossa kysytte luokkatovereiltanne, mitä he odottavat kesältä. Julkaiskaa gallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Kesäjutun anatomia

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sanomalehdet julkaisevat tähän aikaan vuodesta kesälehtiä. Osa lehdistä on jo ilmestynyt, tutustukaa esimerkiksi Hämeen Sanomien kesälehteen.

Tehkää omat jutut jostakin kesäisestä aiheesta, ja julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä. Voitte suunnitella aiheen itse tai valita jonkin oheisista aiheista:

  1. Tee gallup, jossa selvität, millaisia kesälomasuunnitelmia luokkatovereillasi on.
  2. Tee makutesti uutuusjäätelöistä.
  3. Tee vinkkijuttu, jossa annat vinkkejä sateisen lomapäivän viettoon.
  4. Valitse jokin kotiseutusi tapahtuma ja kirjoita siitä esittelyjuttu.

Kun koulut loppuvat

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, opinto-ohjaus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Koillissanomien juttu Haikealta”, ”hyvältä”, ”tyhjältä” – Tältä tuntuu kun peruskoulu loppuu.

Jutun mukaan peruskoulun loppuminen tuntuu iloiselta, mutta myös haikealta. Miltä kouluvuoden – tai koko peruskoulun – päättyminen teistä tuntuu? Onko mukana haikeutta – vaiko vain iloa lomasta?

Tehkää Koillissanomien jutun tapaan omat gallupit, jossa haastattelette peruskoulun päättäviä ysiluokkalaisia. Julkaiskaa gallupit Meidän juttu -verkkolehdessä.

Paras aika lomailla

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, biologia
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys

Tänä keväänä on puhuttu jälleen koulujen kesälomien siirtämisestä. Elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan lomien siirtäminen toisi lisätuloja matkailualalle.

Perehtykää selvityksestä käytyyn keskusteluun seuraavien juttujen avulla:

Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä olisi teidän mielestänne ihanteellinen koulujen ja oppilaitosten kesäloman ajankohta ja miksi?
  • Kannatatteko kesäloman siirtämistä kahdella viikolla?
  • Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia teidän mielestänne olisi siinä, jos lomaa siirrettäisiin kaksi viikkoa myöhemmäksi?

Milloin meteorologit viettävät lomansa? Lukekaa Ilta-Sanomien juttu Mette Mannonen ja Juha Föhr paljastavat – nämä ovat meteorologien valinnat kesäloman ajankohdaksi

Hyvän leikin resepti

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lehdissä julkaistaan monenlaisia reseptejä. Juuri nyt lehdet ovat pullollaan erilaisia vappureseptejä – on munkkeja, tippaleipiä ja simanteko-ohjeita. Tutustukaa esimerkiksi Satakunnan Kansan simareseptiin.

Tehkää tekin omat reseptit – ei ruoka-aineesta vaan lempileikistänne! Valitkaa ensin lempileikkinne. Voitte valita esimerkiksi sellaisen leikin, jota on erityisen kiva leikkiä nyt keväällä. Miettikää, millaisista aineksista leikki koostuu (esimerkiksi osallistujamäärä, tarvittavat välineet, millainen tila tarvitaan ja paljonko tulee olla aikaa) Tehkää leikin raaka-ainelistaus reseptin tapaan. Kirjoittakaan listan jälkeen ohjeet, joiden avulla leikki syntyy.

Julkaiskaa hyvän leikin reseptit Meidän juttu -verkkolehdessä. Muistakaa ottaa jutun yhteyteen reseptin lopputuloksesta kuva – eli napatkaa kuva silloin, kun leikki on käynnissä.

Ryhdytään kirjavinkkariksi

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Viime viikolla nimitettiin lautakunnat ja valitsijat tämän vuoden kirjallisuuden Finlandia-palkinnoille (ks. esim. Kansan Uutiset Finlandia-palkintojen valitsijaraadit ja päättäjät selvillä).

Raatilaisilla on edessään aikamoinen luku-urakka. Esimerkiksi lasten ja nuorten kirjallisuuden kilpailuun teoksia saapuu pitkälti toista sataa. Raadin tehtävänä on lukea ne kaikki ja valita niistä kolmesta kuuteen parasta ehdokasta kilpailuun.

Perustakaa omaa kirjallisuusraati. Pohtikaa ensin itsenäisesti: jos saisitte valita kaikista lukemistanne kirjoista yhdestään kolmeen parasta teosta, mitkä valitsisitte ja millä perusteella? Kun olette saaneet omat listanne tehtyä, tehkää parin kanssa yhteinen vinkkilista teidän mielestänne parhaista lasten ja nuorten kirjoista.

Tehkää listanne pohjalta vinkkijuttu, jossa kerrotte perustiedot valitsemistani kirjoista ja perustelette, miksi juuri tähän kirjaan kannattaa tarttua. Julkaiskaa kirjavinkkauksenne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Mielipiteen voimaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Ylöjärven Uutisissa julkaistu teksti Mielipiteellä on voimaa.

Keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi lehdet julkaisevat lukijoiden mielipidekirjoituksia? Millaista hyötyä niistä on lehdelle? Mitä lisäarvoa ne tuovat lehden lukijoille?
  • Ville Mäkisen mukaan mielipiteellä on voimaa. Kuinka vahvana vaikuttamisen kanavana te koette lehden mielipidepalstan? Millaista vaikutusta mielipidekirjoituksella voi olla?
  • Oletteko te lähettäneet joskus mielipidetekstiä johonkin mediaan? Tahtoisitteko lähettää?

Valitkaa tarkasteltavaksi yhden lehden mielipidesivu joko printtilehdestä tai verkosta. Millaisia aiheita teksteissä käsitellään? Kuuluuko teksteissä nuorten ääni?

Valitse kirjoituksista yksi ja kirjoita oma mielipiteesi siten, että vastaat tähän kirjoitukseen. Voit olla joko samaa tai eri mieltä kirjoittajan kanssa.

Toisenlainen kritiikki

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus
Aiheet
monilukutaito

Lukekaa Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Ari Kinnarin kolumni Kodin ruokakuvat loistavat somessa – Todellisuus: nugetteja ja nakkeja
Keskustelkaa yhdessä:

  • Lehdissä julkaistaan paljon erilaisia arvioita. Millaisista asioista arvioita yleensä tehdään?
  • Ari Kinnarin teksti on luokiteltu kolumniksi. Millaisia kolumnin piirteitä siinä on? Onko siinä piirteitä joistakin muista juttutyypeistä (esim. pakina, arvostelu)?
  • Mikä on Kinnarin tekstin teesi eli pääviesti?
  • Mitä ravintolakritiikin piirteitä kirjoittaja ironisoi?

Tehkää Kinnarin kolumnin tapaan arvio jostakin arjen asiasta, josta ei yleensä kirjoiteta arvioita. Tehkää esimerkiksi muotiarvio mökkivaatetyylistä, arkkitehtuuriarvio tyhjenneestä kylänraitista, sisustusarvio siivoamattomasta teinin huoneesta tai arvioikaa jotakin perheen keskustelua näytelmän kohtauksen lailla. Julkaiskaa halutessanne arvionne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto, kuvataide
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Sisä-Suomen Lehti, Laukaa-Konnevesi, Sampo, Viispiikkinen, Viitasaaren Seutu ja Hankasalmen Sanomat -paikallislehdillä oli alkuvuodesta käynnissä #kotiseutuselfie-kilpailu. Tutustukaa kilpailuun Viitasaaren Seudun jutun Nappaa kotiseutuselfie! – Paikallislehdillä yhteinen kuvakilpailu avulla.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Mikä on teidän mielestänne hienoin paikka teidän kotiseudullanne?
  • Mitkä ovat kuntanne ykkösnähtävyyksiä? Millaisia asioita nostetaan esiin esimerkiksi matkailuesitteessä?
  • Onko teillä jotakin lempipaikkaa, joka on vain harvojen tiedossa?

Ota kotiseutuselfie! Mene johonkin sinulle tärkeään paikkaan kotiseudullasi ja ota kuva, jossa näyt sekä sinä itse että kuvaamasi paikka. Julkaise kuva halutessasi Meidän juttu -verkkolehdessä.

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, kotitalous
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Hyönteisruokien tarjoaminen markkinoille tuli mahdolliseksi viime vuoden lopulla. Viime aikoina lehdissä onkin julkaistu runsaasti juttuja erilaisista sirkkoja sisältävistä elintarvikkeista ja vinkkejä hyönteisten käyttöön ruuanlaitossa.

Lukekaa Auranmaan viikkolehden juttu Ei kotipizzaa vaan kotisirkkapizzaa ja jutelkaa yhdessä:

  • Oletteko te maistaneet jotakin sirkkoja sisältävää ruokaa? Tahtoisitteko maistaa?
  • Millaisia ravintoaineita sirkoissa on?
  • Miksi sirkat ovat ekologista ruokaa?
  • Minkä raaka-aineen tapaan sirkkoja voi hyödyntää?

Perehtykää siihen, millaisia hyönteisistä tehtyjä elintarvikkeita Suomessa on nyt tarjolla. Tehkää niistä makutesti tai laatikaa itse jokin sirkkaa hyödyntävä resepti. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito

MIT-yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että valhe leviää Twitterissä paljon totuutta tehokkaammin. Perehdy tutkimuksen tuloksiin Helsingin Sanomien jutun Valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia totuutta todennäköisemmin, osoittaa jättitutkimus ja MTV:n jutun
Tutkijat: Taru leviää Twitterissä totuutta nopeammin – valeuutisia jaetaan herkästi, koska faktat koetaan tylsiksi

Keskustelkaa yhdessä:

  • Tutkimuksen mukaan valheellisia juttuja jaetaan herkemmin kuin totuudenmukaisia. Mistä tämä johtuu?
  • Kuinka tärkeää sinulle on, että juttu josta tykkäät tai jonka jaat on totta?

Parin viime viikon aikana suomalaisessa mediassa on näkynyt laajasti Vastuullista journalismia -kampanja.  Olenko minä vastuullinen media? Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm kysyy kampanjaa käsittelevässä kolumnissaan. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

  • Miksi huhut jäävät somessa helposti elämään, vaikka ne olisi kumottu vääriksi?
  • Miksi tarkkuus faktoissa ja asiavirheiden oikaiseminen mediassa on niin olennaista?

Sederholm kirjoittaa: ”Jokainen some-käyttäjä bloggarista Facebook-päivittäjään voisi aika ajoin kysyä: Olenko minä vastuullinen media? Oikaisenko, jos jaan virheellistä tietoa?” Mitä mieltä olette Sederholmin ehdotuksesta? Tulisiko myös Facebook-päivittäjän tai vloggaajan oikaista, jos jakaa virheellistä tietoa?

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
Ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Viime viikolla julkaistiin tuore Nuorisobarometri, joka pureutui tällä kertaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen liittyviin arvoihin ja asenteisiin.  Barometrin mukaan nuoret kokevat oppivansa sekä koulussa että vapaa-ajalla varsin heikosti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Anna-Maria Tenojoen mielipidekirjoitus Moni nuori kokee jääneensä vaille vaikuttamisen taitoja sekä Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan blogiteksti Nuoret janoavat vaikuttamisen taitoja ja keskustelkaa yhdessä:

  • Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot yhä tärkeämpinä. Kuinka tärkeänä te pidätte taitoja vaikuttaa?
  • Mitä vaikuttamisen taidot käytännössä tarkoittavat? Miten ja missä niitä voi oppia?
  • 14 prosenttia ammatillista tutkintoa suorittavista tai sen suorittaneista ei koe oppineensa lainkaan vaikuttamisen taitoja koulu-uransa aikana. Kuinka hyvät valmiudet vaikuttamiseen te olette saaneet koulusta?
  • Anna-Maria Tenojoen mukaan osallistava koulukulttuuri voisi olla avainasemassa osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukemisessa. Pohtikaa, miten osallistavaa kulttuuria voisi vahvistaa teidän koulussanne.
  • Sanna Rekola kirjoittaa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.” Kuinka paljon te käytte yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja opinnoissanne?  Pitäisikö koulussa teidän mielestänne käydä poliittisia keskusteluja myös kiistanalaisia asioita, joihin ei ole selkeää vastausta?

Esi- ja alkuopetus

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, historia, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Valtaosalla koululaisista talviloma on pian takanapäin, mutta pohjoisessa loma on vielä edessä. Lukekaa Pohjalaisen pääkirjoitus: Koululaisten hiihtoloma on viimein nimensä veroinen. Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Kenen idea hiihtoloma oli alun perin?
  • Miksi hiihtolomaa ryhdyttiin viettämään?
  • Olitteko te tyytyväisiä siihen, millainen sää lomallanne oli?

Tehkää jokin seuraavista:

  • Haastattele kolmea luokkatoveriasi siitä, mikä oli parasta heidän talvilomallaan. Ota haastateltavista kuvat tai videoi koko haastattelu. Julkaise gallup Meidän juttu -verkkolehdessä.
  • Ota selvää, millainen sää oli talvilomalla viime vuonna. Entä sitä edellisenä vuonna?  Piirrä aikajana, johon merkitset vuosiluvut 2016, 2017 ja 2018. Piirrä vuosilukujen yläpuolelle kuva tai liitä siihen valokuva, joka kuvaa, millainen sää hiihtolomalla silloin oli.

Tahko Pihkalan mielestä hiihtäminen ulkona antaa voimia koulutyöhön. Mikä on sinun mielestäsi parasta, mitä voi talvilomalla tehdä? Millainen tekeminen antaa sinulle uutta intoa koulunkäyntiin? Kirjoita mielipidekirjoitus, kuvaa video tai ota valokuva sinun mielestäsi parhaasta talvisesta lomatekemisestä. Julkaise se Meidän juttu -verkkolehdessä

Alakoulu

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lukekaa Kalevan juttu Moni jättää päivittäisen kouluruoan syömättä, kasvisruokapäivinä suunnataan pikaruokapaikkoihin

  • Jutussa kerrotaan, että Kuusamon yläkoululaisista lähes 40 prosenttia jättää kouluruuan syömättä joka päivä. Yllättääkö lukema?
  • Millaista on hyvä kouluruoka? Millaisia vinkkejä te tahtoisitte antaa kouluruokia suunnitteleville?

Tutustukaa Meidän juttu -verkkolehdessä julkaistuihin kouluruokaa käsitteleviin juttuihin täällä. Tehkää listaus siitä, millaisista näkökulmista kouluruokaa on jutuissa käsitelty.
Ideoikaa yhdessä mahdollisimman monta erilaista juttuaihetta kouluruokaan liittyen. Jutut voivat olla vaikkapa uutisia (esimerkiksi Koulussamme syntyy 30 kiloa ruokahävikkiä viikossa), henkilöhaastatteluja (Keittäjä: Työpäivässä parasta on kuulla lapsilta ”kiitos, oli hyvää”) tai mielipidekirjoituksia (Tahdon syödä rauhassa – kouluruokailuun tarvitaan enemmän aikaa).

Valitkaa pareittain jokin juttuaihe, tehkää kouluruokaa käsittelevät jutut ja julkaiskaa ne Meidän juttu -verkkolehdessä.

Yläkoulu

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaavan toimittajan Ville Elorannan kolumni ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?

  • Eloranta kuvaa kolumninsa aluksi Facebookin huijausviestiä. Voisitko sinä haksahtaa tällaiseen huijaukseen?
  • Milla perusteella arvioit, voiko esimerkiksi johonkin Facebookissa järjestettyyn arvontaan luottaa?
  • Elorannan mukaan suomalaisilla on muita paremmat mahdollisuudet tunnistaa huijaukset. Miksi?
  • Kuinka tärkeä tekijä huoliteltu tai oikein käytetty kieli on mielestäsi luotettavuutta arvioidessa?

Elorannan mukaan valtaosa huijausviesteihin haksahtaneista on melko iäkkäitä. Yksi selitys tälle on hänen mukaansa siinä, että iäkkäät eivät ole kovin tuttuja netin kirjoitustyylien kanssa ja saattavat ajatella heikosti kirjoitetuista viesteistä, että ”näin sitä kai nykyisin viestitään.”

Haastattele jotakuta iäkästä somenkäyttäjää siitä, millaiset kriittiset medianlukutaidon kyvyt hänellä on. Millaisiin viesteihin hän luottaa sosiaalisessa mediassa ja millä perustella? Mihin viesteihin hän ei luota? Entä mitkä sisällöt tuntuvat hämmentäviltä? Kaipaisiko hän opastusta jossakin somen lähdekritiikkiin liittyvässä asiassa?

Tehkää haastattelujenne jälkeen iäkkään somenkäyttäjän 5–10 kohdan muistilistat siitä, miten voi välttää pahimmat karikot ja huijaukset. Julkaiskaa halutessanne listat Meidän juttu -verkkolehdessä. 

Lukio ja ammatillinen koulutus

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Julkisen sanan neuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on käynnissä Vastuullista journalismia -kampanja, jonka tavoitteena on nostaa esiin luotettavan mediasisällön merkitystä ja lisätä ymmärrystä journalismin pelisäännöistä.

Tutustukaan kampanjaan Suomen Lehdistö -lehden jutun  ”Yksinkertaisiakin asioita kannattaa selittää”, eli näin JSN kehottaa kertomaan yleisölle journalistisesta linjasta

Keskustelkaa yhdessä:

  • Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo jutussa, että yleisön tarve tietää median toimintakäytännöistä on kasvanut. Mistä tämä mielestänne johtuu?
  • Kuinka helppoa teidän mielestänne on omassa media-arjessa arvioida sitä, mikä on luotettavaa tietoa?
  • Miten te määrittelisitte, mitkä ovat journalismin perusperiaatteet? Mitä ilman journalismi ei olisi journalismia?

Suomen Lehdistön jutussa annetaan toimituksille seitsemän vinkkiä siitä, miten omia journalistisia ratkaisuja voi perustella yleisölle. Tee jokin seuraavista:

  • Valitse jokin media ja selvitä, millä tavalla se perustelee, avaa tai selittää yleisölle journalistisia ratkaisujaan vai perusteleeko mitenkään.
  • Helsingin Sanomat on uutisoinut Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmoon liittyvistä ongelmista. Lue Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukan kommentti Miksi Brother Christmasin toimintaa on merkityksellistä avata? HS:n päätoimittaja muistuttaa journalismin tehtävästä. Erittele, miten Mukka perustelee journalistisia ratkaisuja juttujen julkaisemisen taustalla. Millä perusteella jutut päätettiin julkaista?
  • Tutustu jonkin median toimituksellisiin periaatteisiin ja erittele, millaisia asioita niissä korostetaan.
  • Lue Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu Perttu Kauppisen teksti Valeuutisten aikakausi auttaa perinteistä mediaa. Miksi Kauppisen mielestä median on tärkeää avata omia työprosessejaan ja käytäntöjään?