Lukekaa Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaavan toimittajan Ville Elorannan kolumni ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?
- Eloranta kuvaa kolumninsa aluksi Facebookin huijausviestiä. Voisitko sinä haksahtaa tällaiseen huijaukseen?
- Milla perusteella arvioit, voiko esimerkiksi johonkin Facebookissa järjestettyyn arvontaan luottaa?
- Elorannan mukaan suomalaisilla on muita paremmat mahdollisuudet tunnistaa huijaukset. Miksi?
- Kuinka tärkeä tekijä huoliteltu tai oikein käytetty kieli on mielestäsi luotettavuutta arvioidessa?
Elorannan mukaan valtaosa huijausviesteihin haksahtaneista on melko iäkkäitä. Yksi selitys tälle on hänen mukaansa siinä, että iäkkäät eivät ole kovin tuttuja netin kirjoitustyylien kanssa ja saattavat ajatella heikosti kirjoitetuista viesteistä, että ”näin sitä kai nykyisin viestitään.”
Haastattele jotakuta iäkästä somenkäyttäjää siitä, millaiset kriittiset medianlukutaidon kyvyt hänellä on. Millaisiin viesteihin hän luottaa sosiaalisessa mediassa ja millä perustella? Mihin viesteihin hän ei luota? Entä mitkä sisällöt tuntuvat hämmentäviltä? Kaipaisiko hän opastusta jossakin somen lähdekritiikkiin liittyvässä asiassa?
Tehkää haastattelujenne jälkeen iäkkään somenkäyttäjän 5–10 kohdan muistilistat siitä, miten voi välttää pahimmat karikot ja huijaukset. Julkaiskaa halutessanne listat Meidän juttu -verkkolehdessä.
