Vikellystä ja vesipalloa

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta
Aiheet
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Valitkaa luettavaksi toinen seuraavista liikuntaharrastuksia käsittelevistä jutuista. Vaihtoehtoisesti voitte myös etsiä jotakin kiinnostavaa harrastusta käsittelevän jutun lähilehdestänne.

1. Oskar ja Mikko Moisala harrastavat ratsastusta. Lukekaa Alueviestin juttu “Ihan muuta kuin ponien silittelyä” – Kärppälän Ratsutila innostaa poikiakin lajin pariin ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mitä ponikerhossa tehdään?
  • Miksi Oskar Moisala on seissyt Keijo-ponin selässä?
  • Millainen ero ratsastusharrastuksessa on Suomen ja muun Euroopan välillä?
  • Tahtoisitteko te kokeila ratsastusta, vikellystä tai telinevoimistelua?

2. Lukekaa Satakunnan Kansan juttu Vesipalloa pelaavat ja painivat Tarkkion veljekset Vikke, 13, Ukko, 12 ja Ekku, 9: ”Tärkeintä on, että on hauskaa!” ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

  • Mistä veljesten urheiluharrastus sai alkunsa?
  • Millä tavalla paini ja vesipallo eroavat harrastuksina toisistaan?
  • Millaista apua painiharrastuksesta on vesipallossa?
  • Tahtoisitteko te kokeila painia tai vesipalloa?

Kuuttien syntymäpäiväjuhlat

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat kuuttien syntymäpäiväjuhlista kertovat jutut:

Vastatkaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:
  • Miksi Kuutinrotinat-tapahtumaa vietetään? Mistä asiasta se tahtoo muistuttaa?
  • Tapahtumassa norppapatsas saa päähänsä pullakranssin. Miksi?
  • Miksi kuuttien syntymä on niin iso asia?

Selvittäkää, milloin norpan poikaset syntyvät ja millaisia riskejä kuuttien elämän alkuun liittyy. Perehtykää myös siihen, millainen tämä talvi on ollut norpan pesinnän kannalta lukemalla esimerkiksi seuraavat jutut:

Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto
Aiheet
osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa Turkulaisen juttu: Tuleva lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta: ”Heidät otettaisiin keskusteluun mukaan rinnalle täysivaltaisina ja tasa-arvoisina osallistujina” ja keskustelkaa yhdessä:

  • Elina Pekkarisen mukaan nuorten ilmastoahdistus pitäisi ottaa entistä vakavammin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
  • Pekkarinen sanoo jutussa toivovansa, että nuoret pääsisivät aidosti osallistumaan sen sijaan, että heidän aloitteisiinsa suhtauduttaisiin ylenkatsoen tai romantisoiden. Kuinka aitoa nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa teidän mielestänne yleisesti ottaen on? Romantisoidaanko tai ylenkatsotaanko teidän kokemuksenne mukaan nuorten tekemiä aloitteita?

Tutustukaa lapsiasia.fi-sivustoon ja perehtykää siihen, mitä lapsiasiavaltuutettu tekee ja millaista vaikutusvaltaa hänellä on.

  • Kuinka tärkeänä te koette, että on olemassa erillinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten etujen ja oikeuksien toteutumista?
  • Mihin asioihin tai epäkohtiin lapsiasiavaltuutetun tulisi teidän mielestänne erityisesti vaikuttaa?

Kritiikki vai kiiltokuva?

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, musiikki
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lukekaa seuraavat popjournalismia ja kirjallisuuskritiikkejä käsittelevät jutut:

Nyt-liite: Saara Aaltoa ylistetään Suomessa loputtomasti, mutta laulajan mukaan hänen urastaan halutaan vain luoda mahdollisimman huono kuva
Helsingin Sanomat: Pyydän anteeksi ”Paskalta” – Häpeän yhä elävästi arviotani vuodelta 1993
Rumba: Vain kiiltokuvia – tarvitaanko kriittistä popjournalismia, jos ihmiset haluavat vain kuulla, kuinka siistiä kaikki on?

Keskustelkaa yhdessä:

Jose Riikosen mukaan popjournalismi on vaikeuksissa. Antti Majanderin mukaan terävä kritiikki edustaa uhanalaista kirjallisuusmaailmaa – sellaista, jossa ”ei risteillä taatuissa viiden tai vähintään neljän tähden maisemissa”.

  • Miksi popjournalismi ja kritiikki on kriisissä?
  • Mihin kriittistä kulttuurijournalismia ja kritiikkejä teidän mielestänne tarvitaan?

Saara Aallon mukaan suomalainen media liioittelee lähinnä negatiivisia asioita ja kansainvälisen median yltiöpositiivisuus on sille ongelmana. Toimittaja Juuso Määttäsen mukaan taas ”Median tehtävä on nimenomaan toimia puolueettomana välineenä, joka voi myös kritisoida suosittuakin artistia, jos kokevat siihen olevan tarvetta.” Pohtikaa yhdessä:

  • Missä menee positiivisen popjournalismin ja mainonnan raja?
  • Tulisiko suomalaisen median tukea kotimaisen artistin menestystä?
  • Miksi journalismin tulee voida olla myös kriittistä?

Artistit viestivät faneilleen yhä enemmän suoraan somen kautta eivätkä ole siksi enää samalla tapaa riippuvaisia medianäkyvyydestä.

  • Mikä ero on popjournalismilla ja artistin itsensä tekemillä somesisällöillä?
  • Entä mitä merkitystä on sillä, haastatteleeko tähteä ulkopuolinen toimittaja vai tähden kaveri?

Rumban jutussa haastatellun Maria Veitolan mukaan kiiltokuva ei kiinnosta lukijoita vaan tarvitaan samaistumispintaa ja säröä. Mitä mieltä te olette: kiinnostaako kiiltokuva?

Lisää oppituntivinkkejä