Ruokahävikkiä vähentämässä

Ikäryhmät
esi- ja alkuopetus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  1. Viime viikolla vietettiin hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa ruuan arvostusta ja vähentää ruokahävikkiä. Lue kahdeksasluokkalaisten nuorten kirjoittama juttu Ruokahävikkiä vähemmäksi Rantapohja-lehdestä.

Jutelkaa yhdessä:

  • Mitä tarkoittaa ruokahävikki?
  • Milloin teillä itsellä tulee jätettyä ruokaa? Miten lautaselle jäävää ruokaa saisi vähennettyä?
  • Kuinka iso osa kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin?
  • Miksi olisi tärkeää, että ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä?

2) Seuratkaa yhden päivän ajan, minkä verran ruokaa teillä menee hukkaan. Jääkö osa aamupuurosta syömättä tai otatko vähän liian paljon keittoa kouluruokalassa? Ota ruokahävikistäsi kuvat.

3)  Jutelkaa seurannan jälkeen yhdessä, miten te voisitte vähentää ruokahävikkiä omassa arjessanne.

Uutisia Aila-myrskystä

Ikäryhmät
alakoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto
Aiheet
monilukutaito

Torstaina Suomessa myllersi kunnon syysmyrsky, joka nimettiin Ailaksi. Lukekaa myrskytuhoja käsittelevä Pietarsaaren Sanomien uutinen Katso kuvia Pietarsaaresta ja Luodosta: Aila-myrsky kaatoi puita ja aiheutti monenlaista vahinkoa. Itärannantiellä neuvokkaat kansalaiset raivasivat tien tukkeeksi kaatunutta jättiläiskuusta ja Kalevan uutinen Ai­la-myrs­ky on kat­ko­nut sähköt jo liki 90 000 asiak­kaal­ta – ”Nyt eletään voi­mak­kain­ta myrskyn vai­het­ta”. Lue lisäksi myrskyn nimeämistä käsittelevä Iltalehden juttu Suomea riepottelee Aila-myrsky – näiden sääntöjen mukaan se nimetään.

Vastatkaa kysymyksiin:

  • Miksi torstaisen myrskyn nimeksi tuli Aila?
  • Millaista säätä kutsutaan myrskyksi?
  • Mikä ero on myrskyllä ja rajuilmalla?
  • Missä päin Suomea Aila myllersi kaikkein rajuimmin?
  • Millaisia vahinkoja myrsky sai aikaan?

Pilapiirtäjä ottaa kantaa

Ikäryhmät
yläkoulu
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, kuvataide
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen
  1. Fingerpori-sarjakuvasta tunnettu Pertti Jarla aloitti Helsingin Sanomien uutena pilapiirtäjänä. Lue Jarlan haastattelu Pertti Jarla ryhtyy HS:n pääkirjoitussivun pilapiirtäjäksi, ja ensimmäisen kuvan aihe on Paavo Väyrynen – ”En ala jäykistellä”. Vastaa kysymyksiin:
  • Miksi pilapiirroksia julkaistaan?
  • Millaisia aiheita ne yleensä käsittelevät?
  • Jutussa sanotaan, että Helsingin Sanomien pilapiirros on eri tavalla yhteiskunnallisesti merkittävä viestipaikka kuin Fingerpori sarjakuvasivuilla. Mikä tekee pilapiirroksesta yhteiskunnallisesti merkittävän?
  • Jutun mukaan onnistuneessa pilapiirroksessa on tärkeää sekä hauskuus että visuaalisuus. Mitä luulet, kuinka helppoa on löytää politiikasta huumoria?2

2) Tutustu Jarlan pilapiirroksiin täällä sekä Aamulehden pilapiirtäjän Juha Sihton piirroksiin täällä (tai tekemällä Aamulehden sivuille haun ”pilapiirros”). Millaisia aiheita piirroksissa käsitellään? Valitse Jarlan ja Sihton piirroksista yksi sinua kiinnostava. Mikä on sen viesti? Muotoile se kannanotoksi.

3) Selaa päivän uutisvirtaa. Valitse yksi ajankohtainen uutis- tai puheenaihe ja tee sen pohjalta oma pilapiirros. Ennen piirroksen piirtämistä mieti, mikä on piirroksesi viesti – mitä tahdot sillä sanoa. Tee lisäksi suunnitelma visuaalisuudesta.

Budjettineuvotteluissa väännettiin turpeesta

Ikäryhmät
lukio ja ammatillinen koulutus
Oppiaineet
äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maantieto, biologia
Aiheet
monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen

Hallitus sai tällä viikolla valmiiksi ensi vuotta koskevat budjettineuvottelut. Neuvotteluissa hallitus päätti muun muassa kiristää turpeen verotusta.

Perehdy turpeen energiakäyttöön Suomessa Hämeen Sanomissa julkaistun jutun Turpeen rooli kaukolämmössä vaihtelee rajusti: Näin merkittävä lämmön lähde turve on Hämeenlinnassa avulla. Lue lisäksi Länsi-Suomessa julkaistu juttu Turpeen alasajo kiihtyy, mutta vähenevätkö päästöt? Hallituksen linjaus ei sellaisenaan ole automaattisesti ilmastoteko ja Satakunnan Kansassa julkaistu mielipidekirjoitus Turvetuotanto on ajettava alas tuottajille reilulla tavalla.

Vastaa kysymyksiin:

  • Miksi turpeen energiakäytöstä halutaan luopua?
  • Millaisia ongelmia ympäristölle turvetuotanto aiheuttaa?
  • Missä päin Suomea energiantuotanto nojaa vahvimmin turpeeseen?
  • Millaisia muutoksia energialaitoksiin tulee tehdä, jos turpeen polttamisesta luovutaan? Millaisia ongelmia muutos voi aiheuttaa?

Lisää oppituntivinkkejä