Oppituntivinkit 4/2018

Sisä-Suomen Lehti, Laukaa-Konnevesi, Sampo, Viispiikkinen, Viitasaaren Seutu ja Hankasalmen Sanomat -paikallislehdillä oli alkuvuodesta käynnissä #kotiseutuselfie-kilpailu. Tutustukaa kilpailuun Viitasaaren Seudun jutun Nappaa kotiseutuselfie! – Paikallislehdillä yhteinen kuvakilpailu avulla.

Jutelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

• Mikä on teidän mielestänne hienoin paikka teidän kotiseudullanne?
• Mitkä ovat kuntanne ykkösnähtävyyksiä? Millaisia asioita nostetaan esiin esimerkiksi matkailuesitteessä?
• Onko teillä jotakin lempipaikkaa, joka on vain harvojen tiedossa?

Ota kotiseutuselfie! Mene johonkin sinulle tärkeään paikkaan kotiseudullasi ja ota kuva, jossa näyt sekä sinä itse että kuvaamasi paikka. Julkaise kuva halutessasi Meidän juttu -verkkolehdessä.

Hyönteisruokien tarjoaminen markkinoille tuli mahdolliseksi viime vuoden lopulla. Viime aikoina lehdissä onkin julkaistu runsaasti juttuja erilaisista sirkkoja sisältävistä elintarvikkeista ja vinkkejä hyönteisten käyttöön ruuanlaitossa.

Lukekaa Auranmaan viikkolehden juttu Ei kotipizzaa vaan kotisirkkapizzaa ja jutelkaa yhdessä:

• Oletteko te maistaneet jotakin sirkkoja sisältävää ruokaa? Tahtoisitteko maistaa?
• Millaisia ravintoaineita sirkoissa on?
• Miksi sirkat ovat ekologista ruokaa?
• Minkä raaka-aineen tapaan sirkkoja voi hyödyntää?

Perehtykää siihen, millaisia hyönteisistä tehtyjä elintarvikkeita Suomessa on nyt tarjolla. Tehkää niistä makutesti tai laatikaa itse jokin sirkkaa hyödyntävä resepti. Julkaiskaa juttunne Meidän juttu -verkkolehdessä.

MIT-yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvisi, että valhe leviää Twitterissä paljon totuutta tehokkaammin. Perehdy tutkimuksen tuloksiin Helsingin Sanomien jutun Valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia totuutta todennäköisemmin, osoittaa jättitutkimus ja MTV:n jutun
Tutkijat: Taru leviää Twitterissä totuutta nopeammin – valeuutisia jaetaan herkästi, koska faktat koetaan tylsiksi

Keskustelkaa yhdessä:

• Tutkimuksen mukaan valheellisia juttuja jaetaan herkemmin kuin totuudenmukaisia. Mistä tämä johtuu?
• Kuinka tärkeää sinulle on, että juttu josta tykkäät tai jonka jaat on totta?

Parin viime viikon aikana suomalaisessa mediassa on näkynyt laajasti Vastuullista journalismia -kampanja.  Olenko minä vastuullinen media? Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm kysyy kampanjaa käsittelevässä kolumnissaan. Lukekaa juttu ja keskustelkaa yhdessä:

• Miksi huhut jäävät somessa helposti elämään, vaikka ne olisi kumottu vääriksi?
• Miksi tarkkuus faktoissa ja asiavirheiden oikaiseminen mediassa on niin olennaista?

Sederholm kirjoittaa: ”Jokainen some-käyttäjä bloggarista Facebook-päivittäjään voisi aika ajoin kysyä: Olenko minä vastuullinen media? Oikaisenko, jos jaan virheellistä tietoa?” Mitä mieltä olette Sederholmin ehdotuksesta? Tulisiko myös Facebook-päivittäjän tai vloggaajan oikaista, jos jakaa virheellistä tietoa?

Viime viikolla julkaistiin tuore Nuorisobarometri, joka pureutui tällä kertaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen liittyviin arvoihin ja asenteisiin.  Barometrin mukaan nuoret kokevat oppivansa sekä koulussa että vapaa-ajalla varsin heikosti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Anna-Maria Tenojoen mielipidekirjoitus Moni nuori kokee jääneensä vaille vaikuttamisen taitoja sekä Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan blogiteksti Nuoret janoavat vaikuttamisen taitoja ja keskustelkaa yhdessä:

• Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot yhä tärkeämpinä. Kuinka tärkeänä te pidätte taitoja vaikuttaa?
• Mitä vaikuttamisen taidot käytännössä tarkoittavat? Miten ja missä niitä voi oppia?
• 14 prosenttia ammatillista tutkintoa suorittavista tai sen suorittaneista ei koe oppineensa lainkaan vaikuttamisen taitoja koulu-uransa aikana. Kuinka hyvät valmiudet vaikuttamiseen te olette saaneet koulusta?
• Anna-Maria Tenojoen mukaan osallistava koulukulttuuri voisi olla avainasemassa osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukemisessa. Pohtikaa, miten osallistavaa kulttuuria voisi vahvistaa teidän koulussanne.
• Sanna Rekola kirjoittaa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.” Kuinka paljon te käytte yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja opinnoissanne?  Pitäisikö koulussa teidän mielestänne käydä poliittisia keskusteluja myös kiistanalaisia asioita, joihin ei ole selkeää vastausta?